Yli 11 vuotta kestänyt Syyrian sota sekä hallinnolle asetetut kansainväliset talouspakotteet ovat romahduttaneet maan talouden. Sodan pitkittyessä ja talouden sakatessa on maa muuttunut yhdeksi merkittävimmistä huumevaltioista. Oliiviöljyn vienti on vaihtunut vahvasti koukuttavan amfetamiinin sukuisen Captagon-huumeen salakuljetukseen ja Syyrian hallituksen huumebisnekset vaikeuttavat Lähi-idän vakautumista.

Aseellisen konfliktin pitkittyessä ja yhteiskuntarakenteiden romahtaessa laiton kauppa lisääntyy ja muuttuu osaksi paikallista sekä alueellista sotataloutta. Pimeiden markkinoiden verkostossa liikkuvat antiikkiesineet, öljy ja ihmiset. Erityisen kannattavaa on kuitenkin huumausaineiden salakuljettaminen niiden tilavuuteen nähden suuren arvon vuoksi. Tähän tulokseen on tullut myös Syyrian hallinto. 

Huumevaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa maan lailliset instituutiot nojaavat huumekauppaan ja siitä saataviin tuloihin. Yli kymmenen vuotta kestäneen sodan runtelema Syyria onkin liittynyt muun muassa Venezuelan, Afganistanin ja Guinea-Bissaun joukkoon merkittävänä huumevaltiona.

Bilettäjien ja taistelijoiden huume

Abu Hilalain, “kahden puolikuun isä”, kuten Saudi-Arabiassa Captagonia kutsutaan, on Saksassa 1960-luvulla kehitetty fenetylliini-pohjainen psykostimulantti, joka on läheistä kemiallista sukua amfetamiinille. Fenetylliinia on käytetty lääkkeenä muun muassa hyperaktiivisuuden, masennuksen ja narkolepsian hoitoon. Tänä päivänä sen käyttö on länsimaissa vähäistä, sillä aine aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Lähi-idässä se on kuitenkin saavuttanut suosiota kansan käyttämänä huumeena.

Kyseessä on vahva stimulantti, joka lisää käyttäjässään energisyyttä ja euforiaa samalla kun se vähentää unen tarvetta ja käyttäjänsä estoja. Yliannostustapauksissa se voi aiheuttaa psykoosia, vainoharhaisuutta, aggressiota tai johtaa jopa kuolemaan. Captagon on stimulantiksi suhteellisen edullinen ja helppo valmistaa. Tosiasiassa markkinoitavat valmisteet ovat usein huumekoktaileja, jotka sisältävät lisäksi esimerkiksi sildenafiiliä (Viagra), heroiinia tai tarkoituksellisesti lisättyjä jatkeaineita. Pillerin koostumus vaikuttaa katukauppahintaan. Farawla-pilleri (arab. ”mansikka”) on yksinomaan Syyriassa tuotettu ja sen kappalehinta on noin seitsemän dollaria, kun taas tyypillinen Captagon-pilleri maksaa 10–25 dollaria.

Captagon on suosittu bilehuume Lähi-idässä, etenkin Persianlahden maissa, mutta sitä käytetään myös painonpudotukseen, stressin lievitykseen sekä tilanteissa, joissa vaaditaan jaksamista ja valppautta. Stimulantit ovat hyödyllisten ominaisuuksiensa vuoksi olleet keksimisestään lähtien laajasti sotavoimien käytössä taistelutilanteissa. Myös suomalaiset sotilaat käyttivät metamfetamiinia (Pervitin) toisessa maailmansodassa.

Syyrian sodan ollessa kiihkeimmillään ja ISISin hallitessa laajoja alueita Syyriassa ja Irakissa yleisenä narratiivina oli, että huumeet ovat kiinteä osa aseellisten järjestöjen toimintaa ja niiden käyttö on yleistä. Useissa videoissa ja haastatteluissa yksittäiset taistelijat ovat kuvanneet tuntemuksiaan Captagonin tai muun stimulantin vaikutuksen alaisena. He ovat kertoneet huumeen antavan yli-inhimillisen voiman tunteen, jonka myötä kuolemanpelko häviää. On kuitenkin epätodennäköistä, että huumeiden käyttö olisi sallittua tai sen käyttöön olisi rohkaistu institutionaalisella tasolla, etenkään ääri-islamistisen järjestöjen kuten ISISin tai Idlibin maakuntaa hallitsevan Hayat Tahrir al-Shamin toimesta.

Päihteiden käyttö on sharia-lain mukaan kiellettyä ja salafistiset järjestöt ovat suhtautuneet asiaan ankarasti. Esimerkiksi ISISin kerrotaan rankaisseen savukkeita hallussaan pitäviä jopa katkaisemalla kiinni jääneen henkilön käden. On kuitenkin hyvin mahdollista, että järjestöt sallivat huumeiden kuljetuksen hallinta-alueidensa kautta ja hankkivat siten tullirahaa. Osa järjestöistä myös venyttää uskonnollisia sääntöjä vieläkin pidemmälle tavoitteidensa saavuttamiseksi. Koska stimulantit voivat tarjota hyödyllisen apuvälineen jihadistisissa taisteluissa, niiden käyttö voidaan nähdä tarpeellisena. Esimerkiksi ISISin edeltäjän Irakin al-Qaidan tiedetään antaneen taistelijoilleen amfetamiijohdannaisia, jotta nämä kestäisivät kipua ja tulisivat pelottomiksi.

Huumebisnes keskittyy Syyrian hallinnon ympärille

Ennen konfliktia Captagonia tuotettiin pääasiallisesti Itä-Euroopassa, Turkissa ja Libanonissa. Nyt tuotannon väitetään keskittyneen yksinomaan Syyriaan. Aikaisemmin huumekauppa liitettiin hallitusta vastaan taisteleviin aseellisiin ryhmittymiin, mutta viime vuosina huumekauppa on lisääntynyt voimakkaasti ja kulminoitunut maan presidentin, Bashar al-Assadin, hallinnon sekä tämän liittolaisten ympärille. Huumekaupassa on arvioitu olevan mukana hallinnon korkeimpia ministereitä ja presidentin sukulaisia, kuten esimerkiksi Maher al-Assad ja Rami Maklouf. Bisneksiin liittyy kiinteästi myös sotilaallis-poliittinen shiiajärjestö Hizbollah. Tämä libanonilainen organisaatio on Assadin hallinnon tukija ja Iranin läheinen liittolainen. Hizbollah on merkittävässä roolissa Syyrian  huumebisneksessä, sillä se avustaa hallintoa levittämään ja salakuljettamaan Captagonia.

Aikaisemmin huumekauppa liitettiin hallitusta vastaan taisteleviin aseellisiin ryhmittymiin, mutta viime vuosina huumekauppa on lisääntynyt voimakkaasti ja kulminoitunut maan presidentin, Bashar al-Assadin, hallinnon sekä tämän liittolaisten ympärille.

Klikkaa twiitataksesi.

Vuodesta 2018 lähtien Syyrian hallinto on vakiinnuttanut asemansa suuressa osassa maata saatuaan takaisin aiemmin menettämänsä merkittävät alueet Itä-Ghoutassa, Homsissa sekä Etelä-Syyriassa. Tärkeimmät tieverkostot ja strategisesti merkittävät rajanylityspaikat naapurivaltioihin ovat jälleen hallituksen ja sen tukijoiden kontrollissa helpottaen aineiden salakuljettamista. Samanaikaisesti huumeiden valmistus maassa on lisääntynyt. On myös huomioitava, että ennen konfliktia Syyria oli suhteellisen teollistunut maa, jonka lääketeollisuus tuotti itse suurimman osa väestön tarvitsemista lääkkeistä. Nämä tekijät mahdollistivat huumetuotannon räjähdysmäisen kasvun.

Huumelaboratoriot sijaitsevat pääasiallisesti Syyrian hallinnon vahvoilla tukialueilla pääkaupunki Damaskoksen ulkopuolella ja Latakian satamakaupungin ympärillä sekä Hizbollahin hallinnassa olevilla alueilla lähellä Libanonin rajaa, josta ne on myös helppo kuljettaa rajan yli naapurimaihin. Tämän jälkeen huumeet salakuljetetaan joko lentokoneella tai sataman kautta pääasiallisesti Persianlahden maihin. Suuret erät lähtevät suoraan Syyrian Latakiasta.

Huumeiden salakuljetuksessa on käytetty kaikkia mahdollisia viranomaisten hämäyskeinoja. Pillereitä on murskattu ja niistä on uudelleenmuotoiltu esimerkiksi kulhoja ja niitä on piilotettu appelsiineihin ja granaattiomenoihin. Persianlahden maat, erityisesti Saudi-Arabia ovat Captagonin pääasiallisia markkina-alueita. Huumeiden salakuljetusta, myymistä ja käyttöä eivät estä edes hyvin tiukat huumausainelait. Esimerkiksi Saudi-Arabian lain mukaan ensi kertaa kiinni jäänneelle kauppialle, kuten myös käyttäjälle, annetaan vankeusrangaistus. Kuolemantuomio otetaan käytäntöön, mikäli huumeiden myymisestä tai salakuljettamisesta jää toisen kerran kiinni.

Huumekaupasta on tullut kriittinen taloudellinen elinehto Syyrian hallinnolle ja sen liittolaisille. Kyseessä on miljardiluokan bisnes ja huumeista on tullut maan ylivoimaisesti suurin vientituote. Viime vuonna takavarikoidun Captagonin katuhinnan arvo oli lähes kolme miljardia dollaria. Huumebisneksen taloudellisesta merkityksestä ja mittakaavasta kertoo se, että että Syyrian suurin laillinen vientituote, oliiviöljy, tuotti vuonna 2020 noin 122 miljoonaa dollaria. Kokonaisuudessaan maan vientituotteiden arvo oli vuonna 2021 noin 860 miljoonaa dollaria.

Kesällä 2020 Italian tulli takavarikoi erän Captagonia, jonka arvo katukaupassa olisi ollut yli miljardi euroa. Alussa salakuljetuksesta syytettiin ISISiä, mutta myöhemmin selvisi, että lastista oli vastuussa Syyrian hallinto. Suurin osa takavarikoiduista pillereistä on peräisin Syyrian hallinnon kontrolloimista satamista.

Persianlahden maiden huumeidenkäyttäjät rahoittavat Irania

Syyrian huumekauppaan Persianlahden maihin, etenkin Saudi-Arabiaan, sisältyy mielenkiintoinen poliittinen vastakkainasettelu. Saudien kuningashuone ja muutkin Gulf-maat, erityisesti Qatar, ovat rahoittaneet Syyrian hallinnon vastaisia aseellisia järjestöjä. Kuitenkin nyt Captagonin virratessa kyseisiin maihin, päihdettä käyttävät kansalaiset rahoittavat suoraan Syyrian hallinnon toimia. Huumetuotot hyödyttävät myös Hizbollahia ja Irania, joita Saudi-Arabia pitää poliittisina vastustajinaan, ja joiden vaikutusvaltaa se on vuosikymmenten ajan pyrkinyt rajoittamaan.

Syyriassa tuotetusta Captagonista merkittävä osa salakuljetetaan taloudellisista vaikeuksista kärsivän Libanonin kautta Hizbollahin avustuksella. Hillitäkseen huumeiden maahantuontia, Saudi-Arabia kielsi hedelmien tuonnin Libanonista sen jälkeen, kun tulli takavarikoi 7,8 miljoonaa Captagon-pilleriä Jeddan satamassa. Päätös pahensi entisestään Libanonin talousahdinkoa, sillä Saudi-Arabia oli eräs Libanonin suurimmista vientikumppaneista. Päätös pakotti monet libanonilaiset maanviljelijät hakeutumaan konkurssiin, salakuljettamaan tuotteitaan Syyriaan vietäväksi edelleen Saudi-Arabiaan tai siirtymään viljelemään muita kasveja, kuten vehnää tai jopa marihuanaa.

Syyriassa tuotetusta Captagonista merkittävä osa salakuljetetaan taloudellisista vaikeuksista kärsivän Libanonin kautta Hizbollahin avustuksella.

Klikkaa twiitataksesi.

Syyrian huumekaupan tukkiminen on taistelu tuulimyllyjä vastaan

Syyrian hallituksen motiivit huumekauppaan ja siihen liittyvät toimijat ovat niin voimakkaita, että maasta tulevia huumeita vastaan taistelu on epätoivoista – ellei jopa mahdotonta. Huumekaupan avulla Syyrian hallitus pystyy ohittamaan talouspakotteet ja keräämään merkittäviä summia rahaa. Luonnollisestikaan huumekaupasta saatavat tulot eivät päädy valtion kassaan ja väestön hyvinvoinnin parantamiseen, vaan omaisuuden keräävät lähellä hallintoa olevat bisnesmiehet ja heihin kytköksissä olevat alueelliset sotapäälliköt.

Syyrian ja Libanonin talouden ahdingon jatkuessa ja syventyessä huumekauppaan ajautuvat mukaan myös tavalliset ihmiset, jotka eivät saa elantoaan muualta. Samanaikaisesti Persianlahden maihin virtaa voimakkaasti koukuttavaa Captagonia, jota käyttävät erityisesti nuoret. Runsas huumeiden käyttö väestön keskuudessa  aiheuttaa  tyypillisesti  yhteiskunnassa erilaisia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.

Kun maasta tulee konfliktin päätyttyä huumevaltio, jonka talous perustuu rikolliselle toiminnalle, ei vakautta tai väestön hyvinvoinnin kasvua ole odotettavissa. On selvää, että huumekaupan lopettaminen, tai edes merkittävä rajoittaminen, on hyvin vaikeaa kun taustalla toimii itse valtio. Miksi Assadin hallinto haluaisikaan sulkea hyvin tuottavat rahahanansa tai Iran helpottaa otettaan Saudien bilehuumenuorista?

_

Kirjoittaja: Agneta Kallström

Toimittaja: Ilkka Tiensuu

Kommentointi: Mariette Hägglund ja Niko Järvi

Kielenhuolto: Sannimari Veini