Suunnitteilla oleva Itä-Afrikan raakaöljyputki eli EACOP (East Africa Crude Oil Pipeline) jakaa vahvasti mielipiteitä. Öljyputki kulkisi isäntämaiden Ugandan ja Tansanian halki ja toisi niiden mukaan alueelle talouskasvua ja työpaikkoja. Kansalaisjärjestöt ja europarlamentaarikot ovat kuitenkin kritisoineet ranskalaisen TotalEnergies-öljy-yhtiön luotsaamaa projektia ihmisoikeus-, ympäristö- ja ilmastovaikutusten takia, samalla kun monet kansainväliset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat irtisanoutuneet fossiilihankkeesta. Kasvavan kritiikin ja useiden viivästysten johdosta on syytä tarkastella, mikä vetää projektia edelleen eteenpäin.

Länsi-Ugandan Hoimasta lähtevän EACOP-öljyputken on tarkoitus valmistua vuonna 2025. Projekti ei ole tähän mennessä edennyt suunniteltuun tahtiin, sillä rakentamisen oli määrä alkaa vuonna 2018 ja vasta tänä vuonna projekti on anonut rakennuslupaa. Öljyputkesta alettiin keskustella jo kahdeksan vuotta sitten, jolloin ajatuksena oli ohjata se Kenian läpi Somalian rajan viereiseen Lamun satamaan. Kustannus- ja turvallisuussyihin viitaten reittivalinta päätyi kuitenkin kulkemaan Tansanian läpi Tangan satamakaupunkiin. Ugandalle projekti on merkityksellinen ja kauan odotettu, sillä 1,7 miljardin tynnyrin kaupallisesti hyödynnettävät öljylöydöt tehtiin jo vuonna 2006. Projekti on myös tärkeä voitto Tansanialle, koska kilpailu Kenian kanssa Itä-Afrikan vilkkaimmasta satamaliikenteestä käy kovana.

Ranskalainen öljy-yhtiö TotalEnergies kehittää EACOP-öljyputkea yhteistyössä valtio-omisteisten China National Offshore Oil Corporationin (CNOOC), Uganda National Oil Companyn (UNOC) ja Tanzania Petroleum Development Corporationin (TPDC) kanssa. Ryhmittymä teki viimeisen investointipäätöksen helmikuussa 2022, vahvistaen yhteensä 10 miljardin dollarin investoinnin niin kutsuttuun Albertinjärven kehitysprojektiin. Puolet tästä menee 246 000 tynnyrin päivittäisen huippukapasiteetin öljyputkeen, loput TotalEnergies-yhtiön Tilenga-öljykenttään Albertinjärven rannalla ja CNOOC:n kehittämään pienempään Kingfisher-öljykenttään lähistöllä. UNOC kehittää myös pientä öljynjalostamoa paikallista kulutusta varten toisen ryhmittymän kanssa. Sen kapasiteetti on maksimissaan 60 000 tynnyriä päivässä.

Talouskasvua odottamassa, mutta millä hinnalla?

Etenkin Uganda mutta myös Tansania odottavat projektin tuovan maille huomattavia investointeja ja talouskasvua sekä uusia työpaikkoja kansalaisilleen. EACOP-konsortio väittää suorien ulkomaisten sijoitusten kasvavan 60 prosenttia molemmissa maissa rakennusvaiheessa. Ugandan arvion mukaan EACOP voi tuoda mukanaan 164 000 työpaikkaa ja yli neljän miljardin dollarin arvosta investointeja ugandalaisille tavaroiden ja palveluntarjoajille – summa on 10 prosenttia Ugandan bruttokansantuotteesta. 

Valmistuessaan EACOPista tulisi maailman pisin lämmitetty raakaöljyputki. Albertinjärven ääreltä löydetyn öljyn laatu vaatii vähintään 50 asteen lämpötilan, joten 1443 kilometriä pitkän putken varrelle pystytetään kuusi aurinkovoimalla toimivaa pumppausasemaa. Tansania odottaakin työpaikkoja ja lisää infrastruktuuri-investointeja öljyputken ympärille, sillä putkesta yli 80 prosenttia on Tansanian puolella.

Sen sijaan Ugandalle EACOP-öljyputken arvioitu taloudellinen hyöty ja odotetut uudet työpaikat eivät ole mittava isku kultasuoneen. Ugandassa asuu 47 miljoonaa ihmistä ja hanke tarjoaa ugandalaisille vain 8000 suoraa työpaikkaa. Lisäksi ugandalaisten firmojen osuus urakoitsijasopimuksista on vain murto-osa niiden kokonaisarvosta. USA:ssa, Kiinassa, Ranskassa ja Portugalissa päämajaa pitävät firmat ovat voittaneet EACOPin ja öljykenttien suurimmat urakoitsijasopimukset.

Uuden satamalinkin myötä öljynetsinnän ja alan investointien uskotaan kasvavan entisestään Ugandassa ja Tansaniassa sekä laajemmin Afrikan Isojenjärvien alueella, etenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa. Alueen biodiversiteetti on kuitenkin monipuolinen, se on uhanalaisten lajien esiintymispaikka ja täynnä kansallispuistoja. 

Kielteiset vaikutukset ja hankkeen kriitikot syynissä

Öljyputki väistää Serengetin luonnonpuiston Tansaniassa, mutta kulkee maatalousalueiden, asutusten ja maanjäristysherkän maan yli. TotalEnergies sanoo seuranneensa Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n tiukkoja standardeja tehdessään EACOPin ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit, joihin konsultoitiin yli 70 000 ihmistä. Kaikkiaan 6400 hehtaaria maata ostetaan Tilenga- ja EACOP-projekteja varten. Öljy-yhtiön mukaan tämä vaikuttaa yli 18 000 maanomistajaan ja maankäyttäjään ja se kompensoi rahallisesti tai uuden kodin muodossa 764:ää kotitaloutta, jotka joutuvat muuttamaan projektien tieltä. Maan arviointi-, hankinta- ja korvausprosessissa on kuitenkin löydetty virheitä ja ristiriitaisuuksia. Oxfam, Friends of the Earth ja WWF sekä akateemiset julkaisut ja tiedelehdet ovat kattavasti dokumentoineet ongelmia liittyen riittämättömiin tai viivästyneisiin korvauksiin sekä toimeentuloon ja maanviljelyyn käytetyn maan menetykseen jo ennen öljyputken rakentamista. Kansalaisjärjestöjen arvoiden mukaan hanke vaikuttaa todellisuudessa yli 100 000 ihmiseen.

Myös EACOPin ennakoidut ympäristöhaitat ovat mittavat. Ensinnäkin suurin osa putken läpi virtaavasta öljystä tulee Tilenga-öljykentältä, joka on Ugandan vanhimman kansallispuiston Murchison Fallsin sisällä, Albertinjärven rannalla, Valkoisen Niilin alkusuulla. Molemmissa maissa vesistöt ja herkkä luonto ovat vaarassa. Lähes kolmasosa putkesta rakennetaan Victorianjärven vesistöalueelle. Suunnitelmat mahdollisten öljyvahinkojen varalta ovat nekin herättäneet kysymyksiä. 

Niin paikalliset ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit kuin kansainväliset tahot ovat vaatineet öljyputkesta luopumista. Syksyllä 2019 kuusi kansalaisjärjestöä haastoi öljy-yhtiön oikeuteen Ranskassa uuden “valppausvelvollisuuden” nimissä, ja oikeuskäsittely on vielä kesken. Elokuussa 2020 yli miljoona ihmistä ympäri maailman allekirjoitti vetoomuksen TotalEnergies-yhtiön toimitusjohtajalle perua projekti luonnon monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten vuoksi.

Tänä syksynä huomiota sai myös Euroopan parlamentti hyväksyttyään päätöslauselman, jossa tuomittiin EACOP-hanke sen ihmisoikeusloukkausten ja suurien ympäristö- ja ilmastoriskien takia. Hanketta kritisoivia kansalaisjärjestöjä on lakkautettu sekä toimittajia ja aktivisteja pidätetty Ugandassa, kuten lokakuussa, kun yhdeksän ugandalaista opiskelijaa osoitti tukensa europarlamentaarikkojen lauselmalle. Paikalliset poliitikot sen sijaan syyttivät EU:n väliintuloa tekopyhäksi ja uuskolonialistiseksi. Ugandan presidentti Yoweri Museveni kutsui europarlamentaarikkoja “itsekeskeisiksi” ja painosti TotalEnergies-yhtiötä jatkamaan projektia tai Uganda löytäisi toisen öljy-yhtiön vetämään projektia.

Liiketoimintaa ja diplomatiaa ilmastokriisin kiihtyessä

Rahoituksen kerääminen monen miljardin hanketta varten ei ole ollut helppoa. Yli 260 kansalaisjärjestöä kirjoitti avoimen kirjeen isoille pankeille maaliskuussa 2021 vaatien niitä vetäytymään EACOPin rahoituksesta. Kansalaisjärjestöt rohkaisivat pankkeja sen sijaan vuorovaikutukseen Ugandan ja Tansanian hallitusten kanssa puhtaan energian vaihtoehdoista. Jo 24 nimekästä, kansainvälistä pankkia ja 18 vakuutusyhtiötä, kuten HSBC, Credit Suisse ja Deutsche Bank sekä Allianz, Axa ja Generali, ovat irtisanoutuneet projektista Stop EACOP -liittouman listauksen mukaan, sillä ne ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja brändikuvastaan.

Kuka sitten edelleen tukee hanketta? Eteläafrikkalainen Standard Bank, japanilainen Sumitomo Mitsui Bank ja kiinalainen ICBC ovat projektin kolme pääasiallista rahoitusneuvonantajaa. Ranskalainen yhtiö Bolloré Logistics ilmoitti “ylpeänä” voittaneensa EACOPin rakennussopimuksen keväällä 2022. Ranskan rooli hankkeessa onkin ristiriitainen ilmastosopimusten valossa. Maan hallitus ei rahallisesti tue projektia ja on juuri ilmoittanut lopettavansa valtion vientitakuiden antamisen fossiilihankkeille vuoden 2023 alusta. Samalla presidentti Emmanuel Macron on sanonut viime vuonna lähettämässään kirjeessä Ugandan presidentille kannustavansa öljyputken nopeaa rakentamista, koska hänen mukaansa se on merkittävä tilaisuus tehostaa maiden välistä kauppaa ja yhteistyötä.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä uudet öljyprojektit ovat kyseenalaisia, eikä uusien öljy- ja kaasukenttien rakentaminen sovi yhteen Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen kanssa. EACOPin koko 25-vuotisen elinkaaren päästöt rakentamisvaiheesta öljynkulutukseen ovat 379 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia Climate Accountability Instituten uuden raportin mukaan. Öljyn huippuvuosina nämä päästöt olisivat kaksinkertaiset verrattuna Ugandan ja Tansanian vuoden 2020 päästöihin. Ugandassa jalostettaisiin noin neljäsosa poratusta öljystä – kaksinkertainen määrä maan nykyisestä öljytuotteiden kysynnästä. Leijonanosa öljystä odotetaan toimitettavan TotalEnergies-yhtiön tai CNOOC:n jalostamoihin Euroopassa ja Kiinassa ja sieltä myytävän kulutukseen globaaleilla markkinoilla.

Taloudellista vaihtoehtoa vailla

Ugandalaisten ja tansanialaisten kulutus ei ole ilmastonmuutoksen takana, mutta he kärsivät siitä suhteettomasti lämpöasteiden noustessa sekä sade- ja kuivakausien muuttuessa intensiivisemmiksi. Marraskuisessa YK:n COP27-ilmastokokouksessa Egyptissä yksi suurimmista puheenaiheista onkin ollut, miten kehittyvät maat saavat korvausta ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä. Oikeudenmukaisuus ilmastorahoituksessa on edelleen kaukana, eikä rikkaiden maiden yli vuosikymmen sitten luvattuja summia kehittyvien maiden ilmastotoimia varten ole vieläkään saavutettu. Tästä näkökulmasta Ugandan ja Tansanian keskittyminen EACOPin tuomaan odotettuun talouskasvuun on loogista.

Kovassa vastatuulessa voi kuitenkin pohtia, kestävätkö taloudelliset perusteet EACOP-projektin jatkamisen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuoreen ja arvovaltaisen vuosiraportin mukaan fossiilisten polttoaineiden kysyntä saavuttaa huipun 2020-luvun puolivälissä, sillä Venäjän sota Ukrainassa on kiihdyttänyt maailman energiajärjestyksen muutosta. Riskit projektin peruuttamisesta kasvavat kun ilmastotoimet kiihtyvät, mutta TotalEnergies-yhtiön ei odoteta jättävän projektia helpolla. Se on myös viimeinen länsimainen öljy-yhtiö, joka yhä toimii Venäjällä keväällä asetetuista pakotteista huolimatta.

Kasvavat öljynvastaiset protestit ympäri maailman ja ilmastonmuutoksen näkyvät seuraukset lisäävät painostusta öljy-yhtiöille ja rahoittajille. Jos ilmastopommiksi kutsutun EACOP-projektin voi pysäyttää, pitäisi Ugandan ja Tansanian myös löytää varteenotettava taloudellinen vaihtoehto. Rikkailla ja saastuttavilla mailla on tässä osuus pitää lupauksensa ja lisätä rahoitusta siirtymään. Kello käy.

— 

Kirjoittaja: Nina Näsman

Editointi: Nanna Hallikainen, Jussi Ala-Lahti, Hanne-Mari Tarvonen

Kielenhuolto: Matti Marjamäki