Kesäkuiset Koraanin poltot Ruotsissa kuohuttivat koko muslimiyhteisöä. Erityisesti tilanne kuitenkin kuohutti Irakin herkässä sisäpoliittisessa ilmastossa – suuri joukko kansalaisia lähti Ruotsin suurlähetystölle osoittamaan mieltään, ja irakilaiset kristityt kiirehtivät tuomitsemaan pyhien kirjojen polttamiset. Mutta miksi tapahtuma sai aikaan niin suuren reaktion juuri Irakissa?

Kesäkuussa 2023 Salwan Momika kertoi sosiaalisessa mediassa hakeneensa lupaa Koraanin polttamiseen Ruotsin poliisilta ja saaneensa sen. Momikan postaus herätti närää sen nähneissä muslimeissa, mutta monikaan ei uskonut Momikan toteuttavan uhkaustaan. Kuitenkin 20. kesäkuuta, muslimien viettäessä Eid Al-Adha -juhlaa, Momika aloitti mielenosoituksensa tukholmalaisen moskeijan edustalla. Hän repi Koraanin sivuja, talloi sitä, hieroi siihen pekonia ja sytytti sen palamaan samalla, kun hänen avustajansa kuvasi kaiken suorana lähetyksenä sosiaaliseen mediaan. Paikalla oli myös joukko vastamielenosoittajia, jotka muun muassa lukivat jakeita Koraanista ja solvasivat Momikaa.

Viesti ensimmäisestä Koraanin polttamisesta levisi irakilaisten keskuudessa nopeasti, sillä arabiaksi mieltään osoittanut Salwan Momika on taustaltaan assyrialainen kristitty Pohjois-Irakista. Kun irakilaiset alkoivat penkoa Koraanin polttajan henkilöhistoriaa, paljastui sieltä kummia – ennen Ruotsiin saapumistaan hän on ollut muun muassa assyrialaisten yhtenäisyyspuolueen (Syriac Union Party) johtaja sekä toiminut johtotehtävissä erilaisissa aseellisissa ryhmittymissä Isisin vastaisen sodan aikana ja sen jälkeen. Momikan poliittinen ura Irakissa päättyi kuitenkin valtakamppailuun kristillisen Babylon-liikkeen johtohahmon Rayan Al-Kaldanin kanssa. Journalisti Walid Al-Miqdadin mukaan Momikaa on myös syytetty Irakissa sota- ja ihmisoikeusrikkomuksista. Militioiden toimintaan liittyy edelleen epäselvyyksiä.

Momikan sosiaalisen median päivityksistä on nähtävissä, miten hänen näkökantansa ovat muuttuneet voimakkaasti vuosien saatossa: Momikan aseryhmittymä toimi tiiviissä yhteistyössä shiialaisten militioiden kanssa, ja ajoittain Momika jopa ylisti shiiajohtaja Muqtada Al-Sadria sosiaalisessa mediassa. Myöhemmin hän kuitenkin alkoi voimakkaasti kritisoida Al-Sadria ja islamia. Ruotsiin saavuttuaan hän omaksui voimakkaan maahanmuuttovastaisen ja islamofobisen ajattelumaailman ja on kertonut pyrkivänsä mukaan Ruotsidemokraattien toimintaan. Sosiaalisen median kanavillaan Momika kuvailee itseään liberaaliksi ateistiksi, mutta kuva hänen henkilöhistoriastaan on hyvin monimutkainen ja herättänyt irakilaisissa kysymyksiä Momikan todellisista motiiveista.

Kristityt sanoutuvat irti Momikasta

Koraanin polttaminen herätti voimakkaita reaktioita kaikissa Irakin kansanosissa. Monet irakilaiset kristityt kiirehtivät tuomitsemaan Koraanin polttamisen näyttääkseen, etteivät Momikan teot edusta irakilaisia kristittyjä yleisesti – jopa Bagdadin patriarkka Louis Sako ja Idän Assyrialaisen kirkon patriarkka Mar Awa III julkaisivat lausunnot, joissa he ilmaisivat pitävänsä tekoa häpeällisenä ja vaativat suvaitsevaisuutta, veljeyttä sekä kunnioitusta. Momika itse julkaisi sosiaalisen median tilillään videon, jossa irakilaistaustainen kristitty kieltäytyy myymästä hänelle virvoitusjuomaa tukholmalaisessa kaupassa perustellen sitä Momikan yhteisölle aiheuttamalla häpeällä. Reaktio irakilaisdiasporassa ei siis rajoittunut vain muslimeihin, vaan myös diasporassa elävät irakilaiskristityt kokivat tilanteen häiritseväksi. Voidaan vain arvuutella, miksi Momika päätti julkaista videon.

Vaikka Salwan Momika on kertonut olevansa nykyään ateisti ja uskontokriittinen, julkisuudessa hänestä on puhuttu erityisesti irakilaisena kristittynä. Irakin kontekstissa uskonto ei viittaa pelkkiin uskomussisältöihin, vaan se on myös sosiaalisen kuuluvuuden kategoria, joka määrittelee kaikkea. Tämä on voimistunut etenkin vuoden 2003 vallanvaihdon jälkeen, jolloin siirryttiin tasapuoliseen vallanjakoon eri uskonnollisetnisten ryhmien välillä. Myös useat sodat 2000-luvulla vahvistivat kokemusta eri ryhmien välisistä jakolinjoista, ja yhtenäisyyttä on pyritty rakentamaan muun muassa protesteissa.

Irakilaisille yhteiset haasteet, kuten sodat, militioiden väkivalta, vähäosaisuus, työttömyys ja heikot julkiset palvelut, osuvat eniten kristittyyn väestönosaan, sillä heillä on maastamuuton vuoksi vähemmän valtaa ja sosiaalisia turvaverkostoja kuin muilla väestönosilla. Erityisesti viime vuosikymmenet ovat olleet Irakin kristityille vaikeita ja traumaattisia esimerkiksi Isisin kristittyihin kohdistaman vainon vuoksi. Koraanin poltot ovat luultavasti herättäneet irakilaisissa kristityissä pelkoa jännitteiden kasvusta muslimien ja kristittyjen välillä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Sisäpoliittinen tilanne leimahtaa

Populistisen sadristiliikkeen johtaja Muqtada Al-Sadr julisti hyvin pian tyytymättömyytensä siihen, ettei Ruotsi kieltänyt ja tuominnut Koraanin polttamista, ja ymmärsi sen vihamielisyydeksi Irakia kohtaan. Sadristit aloittivat mielenosoitukset Ruotsin suurlähetystöllä Bagdadissa ja vaativat Ruotsilta toimia Koraanin polttamisen kieltämiseksi. Muqtada Al-Sadrin lausunto sai myös mobilisoitua liikkeelle suuren väkijoukon. Laajoissa mielenosoituksissa kuului ”kyllä Koraanille” samalla, kun mielenosoittajat kohottivat Koraaneja, Muqtada Al-Sadrin kuvia ja sadristiseen liikkeeseen kytkeytyvän militian lippuja. Lopulta mielenosoittajat tunkeutuivat sisään lähetystöön ja sytyttivät siellä tulipalon. Mielenosoitukset kestivät useita päiviä.

Laajat mielenosoitukset Ruotsin suurlähetystöllä eivät liittyneet pelkästään Momikan ja Ruotsin kritisoimiseen, vaan ne heijastelivat myös Irakin epävakaata sisäpoliittista tilannetta, jossa poliittisten ryhmittymien väliset valtakamppailut ja korruptio ovat keskeisiä haasteita. Muqtada Al-Sadrin johtama sadristinen liike (At-Tayyar Al-Sadri) saavutti suuren vaalivoiton vuoden 2021 parlamenttivaaleissa, mutta elokuussa 2022 Al-Sadr ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä politiikasta, sillä hallituksen muodostaminen oli osoittautunut mahdottomaksi. Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta – sadristinen liike on vaihtanut suuntaa monta kertaa, toisinaan hyvinkin arvaamattomasti. Al-Sadr on kritisoinut hallitusta muun muassa korruptoituneisuudesta ja asettautunut nationalistiseksi vastavoimaksi Iran-mielisille shiiapuolueille.

Myös mielenosoitusten mobilisoiminen oli osa Al-Sadrin oppositiostrategiaa. Al-Sadr pyrki omimaan itselleen roolin islamin, muslimien ja irakilaisuuden suojelijana ja onnistui retoriikallaan mobilisoimaan kannattajiaan. Tämä pakotti myös Irakin hallituksen reagoimaan tilanteeseen nopeasti, jotta se ei näyttäisi heikolta ja kykenemättömältä eikä siihen kohdistuisi turhaa kritiikkiä. Pääministeri Mohammad Shia Al-Sudani onnistuikin karkottamaan Ruotsin suurlähettilään nopeasti. Lisäksi Momikaa vastaan nostettiin syyte ja Ruotsille osoitettiin hänestä luovutuspyyntö. Al-Sadr pääsi osoittamaan voimansa, ja hallitus pyrki tasapainottamaan tilannetta parhaansa mukaan.

Elokuussa Al-Sadr piti vielä puheen Koraanin polttamiseen liittyen. Hän esiintyi Irakin lippu kaulassaan ja vaati muslimimailta, etenkin Saudi-Arabialta ja Iranilta, voimakkaampaa ääntä Koraanin polttamisen kieltämiseksi. Al-Sadr pyrki ottamaan roolin islamin ja Koraanin suojelijana mutta samalla korosti rauhaa – hän kertoi vastustavansa Ruotsin toimia mutta painotti, että tämä koski vain hallintoa eikä ruotsalaista kansaa, jonka kanssa Al-Sadr toivoi välien pysyvän hyvinä. Lopuksi hän huomautti, etteivät Momikan teot edusta kristinuskoa, ja kristittyjä sekä Irakissa että maailmalla tulisi kohdella uskonveljinä. Al-Sadrin puhe edusti hyvin kansanomaista, uskontorajat ylittävää nationalistista retoriikkaa, johon oli kuitenkin liitetty myös muslimiyhteisön keskinäinen solidaarisuus.

Uskonnon ja politiikan rajapinnoilla

Momika pitää aktiivisesti livelähetyksiä, joissa hänen näkemyksensä saavat jonkin verran kannatusta arabiateistien keskuudessa. Ateismi on pitkään ollut tabu muslimimaissa, ja myös irakilaiset ateistit joutuvat usein ongelmiin, jos he puhuvat siitä julkisesti. Tästä huolimatta ateismi ja uskonnollinen välinpitämättömyys ovat olleet kasvussa myös Irakissa jo jonkin aikaa – moni on menettänyt uskonsa islamiin esimerkiksi poliitikkojen uskonnollisen retoriikan, sotien ja ääriryhmien takia tai kokevat uskonnon vanhanaikaiseksi. Momikaa ei kuitenkaan tulisi ymmärtää vain ateistisen uskontokritiikin valossa.

Koraani on islamin keskeisin teos, joka yhdistää kaikkia maailman muslimeita. Muslimit uskovat sen olevan suoraa Jumalan sanaa ihmiskunnalle, ja siksi jopa sen käsittelyyn ja hävittämiseen liittyy sääntöjä. Käyttökelvoton Koraani voidaan hävittää esimerkiksi hautaamalla tai polttamalla. Koraanin polttaminen ei itsessään ole tuomittava teko, vaan kyse on aina siihen liitetystä intentiosta. Momikan tarkoituksena oli häpäistä pyhäksi katsottu kirja ja nöyryyttää siihen uskovia. Keskeisen roolinsa vuoksi Koraani myös symboloi islamia ja kaikkia muslimeita – sen polttamista ei koeta pelkästään loukkaukseksi Jumalaa kohtaan vaan myös tavallisia muslimeja kohtaan. 

Lisäksi on huomattavaa, ettei Momikan mielenosoituksissa ole kyse pelkästä uskonnon tai Koraanin kritiikistä, vaan mielenosoitusten sanomassa korostuvat muslimeihin kohdistuvat islamofobiset näkökannat: muslimit esitetään ulkopuoliseksi, takapajuiseksi ja väkivaltaiseksi turvallisuusuhaksi, ja kaikki muslimit vastuutetaan terroristien teoista. Momika on muun muassa kutsunut muslimeja terroristeiksi ja Koraania terroristien kirjaksi, kritisoinut militioita ja polttanut Irakin ja Iranin lippuja sekä shiialaisten uskonoppineiden ja poliitikkojen kuvia. Tarkkaa yhtenäistä linjaa ei mielenosoitusten sanomasta löydy. 

Vaikka muslimien reaktiot ovat kietoutuneet nimenomaan Koraanin häpäisemiseen ja uskontoon, taustalla on myös kokemus laajamittaisesta syrjinnästä ja islamiin liittyvistä negatiivisista asenteista. Ruotsiin on kohdistunut kritiikkiä erityisesti siksi, ettei se ole kyennyt estämään Koraanin polttoa. Uskonto ei ole politiikasta erillinen ilmiö, vaan ne kietoutuvat toisiinsa tiiviisti. Koraania ei tässä tapauksessa voi nähdä pelkästään pyhäksi kirjaksi, vaan se on ymmärrettävä myös symboliksi. Uskonto nousi tässä tapauksessa keskeiseen osaan median uutisoinnissa, mutta uskonnon alta löytyy merkittäviä poliittisia ulottuvuuksia.

Miksi Koraanin polttaminen siis näkyi näin keskeisellä tavalla Irakissa? Irakin sisäpoliittinen tilanne on monimutkainen ja valtakamppailujen värittämä, ja Ruotsin tapahtumat tarjosivat sadristeille mahdollisuuden voimannäyttöön ja nykyisen hallituksen haastamiseen. Olisivatko mielenosoitukset saaneet niin merkittäviä mittasuhteita ilman Muqtada Al-Sadrin mobilisoivaa vaikutusta? Lisäksi Koraanin polttajan irakilaistausta, aiempi poliittinen toiminta ja nopeasti muuttuneet näkökulmat hämmensivät ja huolestuttivat niin kristittyjä kuin muslimejakin.

Kesäkuun jälkeen Momika on polttanut useita Koraaneja järjestämissään mielenosoituksissa. Irakilaismediat eivät ole enää tarttuneet niihin yhtä hanakasti, eivätkä ne ole nostattaneet suuria reaktioita sosiaalisessa mediassa. Irakilaisten keskuudessa Momikan toimia on ryhdytty tulkitsemaan huomionhakuisena yrityksenä saada turvapaikka Ruotsista (hänen oleskelulupansa vanhenee vuonna 2024) ja tulla kuuluisaksi keinolla millä hyvänsä.

—

Kirjoittaja: Sini Al-Fraidawi

Editointi: Reetta Delás Näsi, Jannika Melkko

Kielenhuolto: Jannika Melkko