Vaikka Puolan parlamenttivaalien tulokset kertovat viimeiset kahdeksan vuotta hallinneelle kansalliskonservatiiviselle Laki ja oikeus -puolueelle suurinta äänisaalista, myötämielisen enemmistöhallituksen kasaan saaminen näyttää haastavalta. Puolalla saattaakin olla edessä kauan odotettu käännös EU-myönteiseen aikaan entisen pääministerin Donald Tuskin johdolla.

Kahdeksan vuotta sitten Puolassa nähtiin vallanvaihdos, kun valtaan nousi kansalliskonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (Prawo i Sprawiedliwość, lyh. PiS). Puolueen keulakuvana ja puheenjohtajana toimiva Jarosław Kaczyński on Puolan entisen presidentin, vuonna 2010 lento-onnettomuudessa menehtyneen Lech Kaczyńskin kaksoisveli.

Vallassa ollessaan Laki ja oikeus- puolueen toimet ovat hätkähdyttäneet paitsi liberaaleja, EU-myönteisiä puolalaisia, myös Euroopan unionia ja sen jäseniä. Puolue on vaihtanut korkeimman oikeuden ja perustuslakituomioistuimen miehityksen itselleen suotuisaksi, polkenut naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia sekä valjastanut valtionmedian, kuten esimerkiksi Puolan kansallinen yleisradion, toimimaan oman propagandansa äänitorvena.

Euroopan unionissa Puola on toiminut läheisessä yhteistyössä Unkarin kanssa. Unkarin vanavedessä Puola on toteuttanut monet sen räikeimmistä, EU:n tuomitsemista toimista, kuten romuttanut oikeusvaltioperiaatteen sekä hajoittanut käsitettä demokratiasta.

EU-skeptisen hallinnon johdosta maa onkin ollut toistuvasti konfliktissa unionin kanssa, eivätkä syöksykierrettä ole hidastaneet edes päätökset EU-tukien katkaisemisesta.

Myös vahvana Ukrainan tukijana tunnetun Puolan halu tukea sotaa käyvää naapuriaan sai ennen vaaleja monia kolhuja, kun hallitus esitti väitteitä Ukrainan kiittämättömyydestä sen avunantoa kohtaan.

Ei siis ihme, että ennen nyt käytyjä parlamenttivaaleja Puolan entinen pääministeri ja Eurooppa-neuvoston entinen puheenjohtaja, johtavan oppositiopuolue Kansalaisfoorumin (Platforma Obywatelska, lyh. PO) puheenjohtaja Donald Tusk painotti vaalien olevan Puolan tärkeimmät sitten kommunismin hajoamisen. Vaakalaudalla olivat ihmisoikeudet, demokratia, Euroopan unionin yhtenäisyys sekä turvallisuus.

Sunnuntaina vaaliuurnille saapuikin ennätyksellinen määrä äänestäjiä. Puolalaisista 74,4 % käytti äänioikeuttaan, mikä on suurin luku sitten vuoden 1989.

Äänestysvilkkaus nousi etenkin kaupungeissa sekä maan rajojen ulkopuolella asuvien puolalaisten sekä nuorten äänestäjien keskuudessa. Vuoden 2019 vaaleissa 18–29 vuotiaista vain alle puolet, 46,6 % käytti äänioikeuttaan. Nyt äänestysaktiivisuus näyttäisi nousseen nuorten joukossa 69,9 prosenttiin. 

Se, että alle 30-vuotiaat kaupunkilaiset ovat lähteneet vaaliuurnille aktiivisesti, jopa aktiivisemmin kuin yli 60-vuotiaat, kertoo jo itsessään paljon vaalien lopputuloksesta. Nuorista noin 65 % antoi äänensä muille kuin nykyiselle oikeistokonservatiiviselle hallitukselle.

Oppositioryhmät Tuskin Kansalaisfoorumin johdolla näyttävät saavan enemmistön paikoista Puolan parlamentin alahuoneeseen, minkä johdosta Kaczyńskin johtamalle puolueelle tulee olemaan haaste saada enemmistöhallitus muodostettua.

Kansalliskonservatiivisen Laki- ja oikeus puolueen oljenkortena hallitusvaltaan oli äärioikeistolaisen Konfederaatio-puolueen (Konfederacja) menestyminen vaaleissa. Sen tulos näyttää kuitenkin jäävän paljon heikommaksi kuin odotettiin.

Sen sijaan Tuskilla tukena ovat vahvasti vaaleissa menestyneet Uusi Vasemmisto (Nowa Lewica) sekä konservatiivien, kristillisdemokraattien ja liberaalien keskusta-oikeistolaisten muodostama koalitio Kolmas tie (Trzecia Droga). Kummatkin ovat kampanjoinnissaan pyrkineet tarjoamaan vaihtoehtoja nykyisen hallituksen tekemälle politiikalle.

Puolalla on siis mahdollisuus tehdä monin tavoin u-käännös ja palata ajassa takaisin kahdeksan vuotta. Helppoa ja vaivatonta se ei kuitenkaan tulisi olemaan.

Ulkoisten toimien osalta erityisesti suhteiden parantaminen Euroopan unionin ja Ukrainan suuntaan tulisi olemaan nopein muutos uuden hallinnon toimissa. Sen sijaan sisäiset muutokset, kuten oikeuslaitosten palauttaminen riippumattomiksi toimijoiksi tulisivat olemaan haastavampi polku kuljettavaksi. Puolan presidentti Andrzej Dudan sekä Laki ja oikeus -puolueen nimittämien sekä heille myötämielisten perustuslakituomioistuimen tuomareiden veto-oikeus tulee vaikeuttamaan mahdollisten muutoksien aikaansaantia.

Vaikeuksista huolimatta puolalaiset ovat toiveikkaita. Donald Tusk julisti vaalien olevan uuden aikakauden alku. Tuota aikakautta värittävät varmasti monen puolalaisen mielissä toivo demokraattisesta valtiosta, toivo ihmisoikeuksien paranemisesta ja toivo ilmastonmuutoksen vastaisen työn toteutumisesta.

Toivoa onkin hyvä olla, sillä myös vaalien voittajalta mutta vallan kahvasta pudonneilta oikeistokonservatiiveilta kuultiin varhain sunnuntai-iltana puhetta toivosta – toivosta heidän nykyisen politiikkansa jatkuvasta toimeenpanosta, myös vaikka itse puolueen tie kävisi oppositioon.

Mutta ennen kaikkea tulos luo toivoa EU-myönteisen Puolan paluulle kokeneen EU-poliitikon johtamana.

Kirjoittaja: Ida-Susanna Pöllänen
Editointi: Kateřina Buchtová, Tuukka Tuomasjukka