Kongon demokraattisen tasavallan joulukuun 2023 vaaleissa on tarkoitus valita maalle uusi presidentti, mutta vuoden 2018 vaaleissa epäilty vaalivilppi ja opposition väkivalloin tukahdutetut mielenosoitukset aiheuttavat jännitystä ja huolta tulevien vaalien demokraattisuudesta sekä sen myötä maan oikeusvaltiokehityksestä. Presidenttiehdokkaina nähdään istuvan presidentin Felix Tshisekedin lisäksi muita tuttuja ehdokkaita, kuten viime vaaleissa toiseksi sijoittunut Martin Fayulu ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Denis Mukwege.

Kongon demokraattinen tasavalta (jäljempänä Kongo) valmistautuu 20. joulukuuta 2023 järjestettäviin vaaleihin. Maata voidaan luonnehtia Afrikan jättiläiseksi, sillä se on Saharan eteläpuolisen Afrikan pinta-alaltaan suurin ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin valtio. Joulukuiset vaalit ovat Kongon demokratiakehityksen kannalta merkittävät. Viimeisimpiä, vuoden 2018 presidentinvaaleja on pidetty Kongon historian ensimmäisenä demokraattisena vallanvaihdoksena, vaikka näihinkin vaaleihin on liittynyt vaalivilppiepäilyjä.

Vaikka vaalit ovat keränneet huomiota presidentinvaaleina, kyse on tarkalleen ottaen yleisistä vaaleista. Näissä Kongon yleisissä vaaleissa valitaan presidentin lisäksi kansanedustuslaitos niin kansallisella kuin maakuntatasolla (députés nationaux et provinciaux) sekä kuntaneuvosto (conseillers communaux). Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden ajaksi, ja sama presidentti voidaan valita enintään kahdeksi kaudeksi kerrallaan.

Kuten yleensä, myös Kongon kohdalla erityisesti toisia demokraattisia vaaleja voidaan pitää eräänlaisena näytön paikkana ja demokratian mittarina. Demokratian kannalta on merkittävää, onko istuva presidentti valmis rehellisiin vaaleihin ja mahdollisuuteen siitä, että hän joutuu luopumaan valta-asemastaan.

Demokratian pilarit ovat vasta rakennusvaiheessa

Ymmärtääkseen vaalien tärkeän merkityksen Kongon demokratia- ja oikeusvaltiokehitykselle on huomioitava valtion demokratian nuoret juuret. Belgian vallasta vapauduttuaan vuonna 1960 Kongo oli autoritäärisessä Mobutu Sese Sekon vallassa vuodesta 1965 vuoteen 1997, minkä jälkeen maata hallitsi vallankaappauksen seurauksena Laurent Kabila ja sittemmin hänen poikansa Joseph Kabila. Nuorempi Kabila oli vallassa 18 vuotta ennen viimeisimpiä, vuoden 2018 presidentinvaaleja.

Ensimmäisiä demokraattisia vaaleja saatiin odottaa jännityksessä peräti kaksi vuotta niiden alun perin kaavaillusta järjestämispäivästä vuonna 2016, sillä vaaleja viivästyttäneiden esteiden kirjo oli laaja: milloin äänestyksessä käytettäviä laitteita tai vaalimateriaalia tuhoutui tulipaloissa, milloin vedottiin väkivaltaan tai teknisiin ongelmiin ja milloin ebola esti äänestyksen toteuttamisen tietyillä alueilla. Siinä missä jotkut uskoivat kyseen olevan aidoista esteistä, moni kritisoi niiden tarkoituksena olevan tosiasiallisesti venyttää Kabilan valtakautta, heikentää opposition mahdollisuuksia menestyä vaaleissa ja hidastaa demokraattista vallanvaihdosta.

Valta vaihtui viivästysten seurauksena vasta tammikuussa 2019 nyt istuvalle presidentille Felix Tshisekedille, vaikka vaalien demokraattisuudesta ei ollut tuolloin eikä vielä tänäkään päivänä yksimielisyyttä. Vaaleissa toiseksi jäänyt Martin Fayulu väitti vaalien jälkeen tuloksen olleen vaalivilpin seurausta, eikä hän ole ollut ainoa. Muun muassa Afrikan unionilla oli epäilyjä vaalien rehellisyydestä, ja kansainvälinen yhteisö muutoinkin pidättäytyi heti onnittelemasta Tshisekediä voitosta. Huomionarvoista on myös se, että Financial Times julkaisi Kongon katolisen kirkon vaalitarkkailijoiden kanssa yhteistyössä tekemänsä analyysin, jossa se väitti vaalituloksen olleen manipuloitu ja Fayulun olevan oikea vaalivoittaja. Kongon perustuslakituomioistuin hylkäsi kuitenkin Fayulun väitteet vaalivilpistä.

Muun muassa koronapandemia, verenvuotokuume ebola sekä M23-kapinallisryhmän aiheuttamat levottomuudet ovat tuoneet haasteita Tshisekedin vaalikaudelle. Tshisekedin vaalilupauksiin kuului muun muassa korruption kitkeminen, talouden uudelleenrakentaminen, tasa-arvon edistäminen ja Kongon turvallisuustilanteen edesauttaminen. Häntä on kuitenkin kritisoitu siitä, etteivät vaalilupaukset ole todellisuudessa käyneet toteen.

Valta vaihtui vaaleihin liittyneiden viivästysten seurauksena vasta tammikuussa 2019 nyt istuvalle presidentille Felix Tshisekedille, vaikkakaan vaalien demokraattisuudesta ei ollut tuolloin eikä vielä tänäkään päivänä yksimielisyyttä.

Klikkaa twiitataksesi.

Ennakkosuosikkien joukossa on vanhoja ja uusia nimiä

Koska Kongon nykyinen perustuslaki mahdollistaa presidentille maksimissaan kaksi viiden vuoden hallintokautta, ensimmäistä kauttaan istuva presidentti Felix Tshisekedi osallistuu vuoden 2023 presidentinvaaleihin. Kongon vaalikomission (Commission Electorale Nationale Indépendante, CENI) mukaan presidentinvaalikamppailuun oli osallistumassa 26 ehdokasta, joista kuitenkin osa luopui ehdokkuudestaan ja asettui eräiden oppositiohahmojen yhdessä muodostamaan liittoon Etelä-Afrikan Pretoriassa marraskuussa 2023 pidetyn kokouksen jälkeen. Henkilökohtaisesta ehdokkuudestaan luopui esimerkiksi entinen pääministeri Augustin Matata Ponyo, joka liittyi Moïse Katumbin ehdokkuuden taakse. Samoin teki myös kaksi muutakin oppositioehdokasta, Seth Kikuni ja Franck Diongo. Liittouman tarkoituksena on yhdistää oppositioehdokkaiden voimia vahvan Tshisekedin haastajan puolesta, maksimoida oppositiokannattajien äänet ja turvata reilut vaalit.

Liittouman seurauksena Katumbin asema yhtenä oppositiopuolueiden ennakkosuosikkina on siis entistä vahvempi. Hän on liikemies ja poliitikko, jolta evättiin maahanpääsy ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja. Opposition presidenttiehdokkaina on viime vaalien tapaan myös muun muassa yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista pidetty Fayulu.

Liittouman seurauksena Katumbin asema yhtenä oppositiopuolueiden ennakkosuosikkina on siis entistä vahvempi.

Klikkaa twiitataksesi.

Opposition presidenttiehdokkaina on viime vaalien tapaan myös muun muassa yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista pidetty Fayulu.

Klikkaa twiitataksesi.

Ehdokkaana nähdään myös tunnettu kongolainen lääkäri ja vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon seksuaalisen väkivallan vastaisesta työstään voittanut Denis Mukwege. Mukwege on kertonut ehdokkuutensa perimmäisenä tavoitteena olevan maan kehittäminen ja pelastaminen.

Epävarmuutta aiheuttavat pelko väkivallasta ja vaalivilpistä

Muun muassa joukko länsimaita on yhteisessä julistuksessaan osoittanut huolensa siitä, että tulevien vaalien rehellisyyteen liittyviä opposition protesteja on viime aikoina pyritty tyrehdyttämään jopa väkivaltaisin keinoin. Viime toukokuussa hallituksenvastaiset mielenosoittajat kritisoivat väitettyjä epäsäännöllisyyksiä äänestäjälistojen rekisteröinnissä. Protestit johtivat jopa kyynelkaasun ja väkivallan käyttöön sekä myöhempien mielenosoitusten estämiseen. Mielenosoitusten vastaiset toimet aiheuttivat väitetysti jopa kolmenkymmenen ihmisen vakavan loukkaantumisen. Human Rights Watch on uutisoinut, että viime toukokuusta lähtien oppositiojohtajia on pidätetty ja näin ollen pyritty rajoittamaan heidän kansalaisoikeuksiaan. Oppositiota tukahduttaneet toimet ovat kärjistyneet jopa kuolemantapauksiin: Katumbin puolueen puhemies Chérubin Okende löytyi heinäkuussa 2023 autostaan kuolleena, ilmeisesti menehtyneenä häneen ammuttuihin luoteihin. Huolia oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta ja tuomioistuimen riippumattomuudesta herättää myös se, että tuomioistuimella on ollut tapana kallistua tuomioissaan istuvan hallituksen kannalle.

Muun muassa joukko länsimaita on yhteisessä julistuksessaan osoittanut huolensa siitä, että tulevien vaalien rehellisyyteen liittyviä opposition protesteja on viime aikoina pyritty tyrehdyttämään jopa väkivaltaisin keinoin.

Klikkaa twiitataksesi.

Kongossa velloneet väkivaltaiset yhteenotot ja erilaiset kapinallisryhmät aiheuttavat muutoinkin maassa jo vuosikymmeniä jatkuneiden konfliktien alueella rauhattomuutta huolimatta siitä, että alue on ollut yksi suurimmista Yhdistyneiden kansakuntien (YK) rauhanturvaoperaatioponnisteluista. Suhtautuminen YK:n rauhanturvaoperaatioon ei ole ollut kongolaisten kesken myönteistä. Sitä on kritisoitu muun muassa siksi, ettei operaatio ole tarkoituksensa mukaisella tavalla kyennyt puolustamaan siviilejä ja suojelemaan heitä väkivallalta. Elokuussa 2023 väitetysti kymmeniä YK:n rauhanturvaoperaatiota vastaan protestoivia siviilejä tapettiin. Levottomuuksilla ja yhteydenotoilla voi olla vaikutusta myös vaalitulokseen, sillä ne voivat vaikuttaa itäisen Kongon alueella jopa miljoonan ihmisen äänestysmahdollisuuteen.

Protesteista sekä oppositiota rajoittavista ja jopa väkivaltaisista toimista huolimatta sekä katolilais- että protestanttikirkkojen lukuisat vaalivalvojat ovat pyrkineet luomaan rakenteita reilujen ja demokraattisten vaalien toteutumiseksi. Myös ulkopuolisia toimijoita, kuten Euroopan unioni, on kutsuttu tarkkailemaan vaaleja, millä todennäköisesti olisi positiivinen vaikutus vaalivilpin torjumiseksi. Euroopan unioni tosin perui marraskuun lopulla osallistumisensa vaalitarkkailuun vedoten teknisiin rajoituksiin. Vaalivilpin ja muiden ihmisoikeusrikkomusten kitkemiseksi EU on asettanut pakotteita joillekin kongolaisille henkilöille.

Vuoden 2018 vaaleihin kohdistuneen kritiikin jälkeen on perusteltua odottaa, että kaikki osapuolet tietävät mahdollisen vaalivilpin olevan aiempiin vaaleihin verrattuna entistä tiiviimmän tarkkailun alla. Kongon demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen kannalta rehellisten vaalien toteutuminen olisi kriittisen tärkeää.

–

Kirjoittaja: Annika Antikainen

Editointi: Tiina Salola, Nanna Hallikainen ja Jannika Melkko

Kielenhuolto: Ida Andersson