UPM:n toistuvat ympäristörikkeet nostattavat kritiikkiä yrityksen ympäristövalvonnasta Uruguayssa

Kirjoittajan henkilökuva
Janette Kotivirta | 29.01.2024
Tekstiartikkelin kuva. “UPM tappaa, tuhoaa ja riistää elämän” lukee mielenosoittajien kyltissä. UPM:n vastainen mielenosoitus järjestettiin Montevideossa 17. lokakuuta 2023. Kuva: Alessandro Maradei (Kuvalähde)

Metsäyhtiö UPM-Kymmene Oyj avasi uuden sellutehtaansa Uruguayn Pueblo Centenarioon Negro-joen varrelle huhtikuussa 2023. Vain neljä kuukautta tehtaan avajaisten jälkeen UPM joutui myrskyn silmään, kun tieto 950 000 litran lipeävuodosta tuli ilmi. Ympäristöjärjestöjen mukaan vuodossa ei ole kyse yksittäisestä vahingosta tai onnettomuudesta, vaan systemaattisesta ympäristövalvonnan laiminlyönnistä. 

Pueblo Centenario on pieni, hieman yli tuhannen asukkaan kylä Negro-joen varrella Uruguayn sisämaassa. Elokuussa 2023 kylän asukas löysi satoja kuolleita kaloja Negro-joen sivu-uomasta Sauce-purosta. Asukkaat ilmoittivat asiasta UPM:lle ja 16. elokuuta yhtiö julkaisi tiedotteen, joka vahvisti asukkaiden huolen todeksi: 950 000 litraa natriumhydroksidia eli lipeää oli vuotanut Negro-jokeen Pueblo Centenarion tehtaalta. Kyseessä on yksi Uruguayn historian suurimmista kemikaalivuodoista. 

Viisi päivää ilmoituksen jälkeen Uruguayn ympäristöministeriö aloitti tutkinnan alueella. Syyskuun lopussa julkaistu ympäristöministeriön raportti vahvisti, että UPM:n tehtaalta peräisin oleva kemikaalivuoto oli saastuttanut Sauce-puron sekä Negro-joen vesistöjä. Vuodon jälkeen tehtaan valvontakomission ottamissa vesinäytteissä joen vesi oli vahvasti emäksinen, aiheuttaen puron eläimistön ja kasvillisuuden kuoleman. 

Negro on yksi Uruguayn merkittävimmistä joista. Se on voinut huonosti jo pitkään, ja  Pueblo Centenarion tehtaan vaikutukset Negro-joen veden laatuun aiheuttivat huolta jo ennen UPM:n uuden tehtaan avaamista. UPM on kuitenkin vakuuttanut, ettei sen toiminta vaikuta negatiivisesti Negro-joen veden laatuun tai juomaveden saantiin.

Syyskuun lopussa julkaistu ympäristöministeriön raportti vahvisti, että UPM:n tehtaalta peräisin oleva kemikaalivuoto oli saastuttanut Sauce-puron sekä Negro-joen vesistöjä. Klikkaa twiitataksesi!

Yritysten veden käyttö sekä maaperää kuivattavien puuplantaasien laajentaminen nousivat viime vuonna maassa kriittiseen tarkkailuun  ennennäkemättömän Uruguayn pääkaupunki Montevideota riivanneen vesikriisin vuoksi. Makean veden saatavuus niin maan pääkaupungissa kuin maaseudulla sekä huoli veden rappeutuvasta laadusta ovat kuitenkin olleet jo pitkään Uruguayn ympäristöliikkeen aktivismin keskiössä. 

Mielenosoitus veden puolesta Montevideossa 22. Maaliskuuta 2023. Kuva: Coordinación por el Agua

Ympäristöministeriön hiljaisuus

Uruguayn ympäristöministeriö ilmoitti vuodosta julkisesti vasta 40 päivää UPM:n tiedotteen jälkeen. Vuoto luokiteltiin vakavaksi rikkomukseksi, sillä se laiminlöi tehtaan ympäristöasioiden operatiivista hallintasuunnitelmaa. Ministeriön omista teknisistä selvityksistä kävi ilmi, että tehtaan pH-tasoja mittaava anturi oli asennettu väärin, eikä kyseinen anturi ollut toiminut pitkään aikaan. Alun perin Uruguayn ympäristöministeriö ilmoitti UPM:n sakon suuruudeksi noin 42 000 dollaria. Tammikuun 18. päivä ministeriö kuitenkin ilmoitti nostavansa sakon 182 000 dollariin ottaen huomioon aiheutuneet ympäristövaikutukset. 

Uruguaylaiset kansalaisjärjestöt kuitenkin vaativat yritykselle järeämpiä sanktioita, sillä niiden mukaan sakko ei riitä aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen. Lokakuussa 2023 kansalaisjärjestöt luovuttivat Uruguayn päättäjille 70 järjestön allekirjoittaman avoimen kirjeen, jossa vaaditaan UPM:n tehtaan toiminnan pysäyttämistä siihen asti, että uusi valvontajärjestelmä on saatu asennettua. 

Alhaisten sakkojen sekä sanktioiden puutteen lisäksi Uruguayn valtion avokätiset yritystuet ovat saaneet osakseen kritiikkiä. Uruguayssa sellutehtaat toimivat vapaakauppa-alueilla, mikä mahdollistaa merkittäviä verohelpotuksia metsäyhtiöille. 

Uruguaylaiset kansalaisjärjestöt kuitenkin vaativat yritykselle järeämpiä sanktioita, sillä niiden mukaan sakko ei riitä aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen. Klikkaa twiitataksesi!

Avoimen kirjeen allekirjoittajat vaativat suurille monikansallisille metsäyhtiöille myönnettävien tukien ja verovapauksien lopettamista sekä monokulttuuristen puuviljelmien laajentamisen pysäyttämistä. Lisäksi kirjeessä vaaditaan varojen siirtämistä agroekologisille tuontatomalleille, joiden keskiössä on luonnon monimuotoisuuden hoito ja maaseutualueiden elinkelpoisuuden turvaaminen.

Useat vuodot paljastavat puutteellisen ympäristövalvonnan

Aktivistit sekä ympäristötutkijat eivät ole vuodosta yllättyneitä, sillä vuoto tai siitä langetettu sakko eivät ole yritykselle ensimmäisiä Uruguayssa. Jo UPM:n ensimmäinen sellutehdas Fray Bentosissa joutui erilaisten sakkojen kohteeksi saastuttamisen vuoksi ja UPM ja sen tytäryhtiö Forestal Oriental olivat jo vuoteen 2022 mennessä keränneet 52 erilaista sakkoa, varoitusta ja rangaistusta. 

Viime vuonna huomiota keräsi myös luvattomien kemikaalien vuoto UPM:n taimitarhassa Guichónissa, Paysandún osavaltiossa. Guichónin paikallinen ympäristöliike, Colectivo de Guichón por los Bienes Naturales, oli jo vuodesta 2014 vaatinut selvitystä Santana-puron veden saastumisesta ja UPM:n käyttämistä kemikaaleista kyseisellä taimitarhalla. UPM kiisti syytteet, kunnes vuonna 2021 aktivistit yhdessä Universidad de la República -yliopiston tutkijaryhmän kanssa onnistuivat todistamaan UPM:n käyttämien luvattomien torjunta-aineiden, sieni- ja hyönteismyrkkyjen sekä raskasmetallien, kuten arseenin ja raudan, esiintymisen Santana-purossa. Tutkinnan jälkeen myös Uruguayn ympäristöministeriö myönsi päästöjen olevan peräisin UPM:n taimitarhasta. UPM maksoi 25 000 dollarin sakot vuodosta sekä 17 luvattoman torjunta-aineen käytöstä, mutta Guichónin kollektiivin jäsenet vaativat edelleen aiheutuneiden ympäristövahinkojen korjaamista ja odottavat ekosysteemien palautumista. 

Paikalliset mittaamassa Santana-puron veden laatua Guichónissa lähellä UPM:n taimitarhaa Paysandún osavaltiossa. Kuva: Colectivo de Guichón por los Bienes Naturales

Kuka siivoaa metsäjätin saasteet?

UPM:n uuden tehtaan vuodon vakavuus, sekä toistuvat ympäristörikkeet herättävät kysymyksiä yrityksen ympäristöjärjestelmän toimivuudesta ja seuraamuksista. Poliittisen ekologian tutkija Carlos Santosin mukaan suomalaisen metsäjätin toiminta paljastaa nykyisen valvontajärjestelmän edistävän saastuttamista, sillä se ennemminkin kannustaa kuin rajoittaa suuryritysten ympäristörikkeiden määrää. ”Yritykselle on halvempaa maksaa sakko kuin ottaa käyttöön hyvä ympäristön kunnostus- tai ympäristönhallintajärjestelmä, jolla vältetään esimerkiksi päästöt ja vuodot, Santos kertoo La Diarian haastattelussa.

Sakon määrä suhteessa tuottoihin kertoo siitä, ettei aktiivisempaan valvontaan kannusteta. Ministeriön asettama sakko on pieni suhteessa UPM:n tuottoihin Uruguayssa. UPM:n Fray Bentosin tehdas tekee voittoa noin 650 000 dollaria päivässä. Uuden, kapasiteetiltaan suuremman Pueblo Centenarion tehtaan arvioidaan tuottavan noin kolme kertaa enemmän.

Haastattelussaan La Diariassa Santos kuvailee valtion ja UPM:n suhdetta “uuskolonialistiseksi” viitaten yrityksen ja Uruguayn parlamentin väliseen suhteeseen sekä UPM:n suuriin maanomistuksiin. UPM on suurin yksityinen maanomistaja Uruguayssa, jossa se hallinnoi noin 500 000 hehtaaria maata. Klikkaa twiitataksesi!

Tehtaan tuottoihin nähden sakot ovat minimaaliset. Järjestelmä joka keskittyy sakkojen langettamiseen ympäristövahinkojen aktiivisen ennaltaehkäisyn sijaan on saanut osakseen kritiikkiä ja aiheuttanut huolta uusista ympäristökatastrofeista. 

Carlos Santos kuitenkin huomauttaa, että on epätodennäköistä että Uruguayn valtio määräisi UPM:lle suurempia seuraamuksia. Santosin mukaan ankarampien seuraamusten esteenä on Uruguayn valtion ja UPM:n erityinen suhde, jossa metsäjätillä on merkittävä asema. Valtion ja metsäyhtiöiden väliset investointisuojasopimukset estävät valtiota kiristämästä ympäristölainsäädäntöä tai muuten rajoittamasta metsäteollisuuden toimintaa. Tämä puolestaan supistaa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia vaatia korvauksia metsäteollisuuden aiheuttamiin vahinkoihin, kuten Pueblo Centenarion ja Guichónin esimerkit osoittavat. 

Haastattelussaan La Diariassa Santos kuvailee valtion ja UPM:n suhdetta “uuskolonialistiseksi” viitaten yrityksen ja Uruguayn parlamentin väliseen suhteeseen sekä UPM:n suuriin maanomistuksiin. UPM on suurin yksityinen maanomistaja Uruguayssa, jossa se hallinnoi noin 500 000 hehtaaria maata. Tämän vuoksi UPM:n toiminta on myös paikallisten ympäristöjärjestöjen erityisen tarkkailun alla. 

Tällä hetkellä noin 60 % UPM:n selluntuotantokapasiteetista sijaitsee Uruguayssa. Luonnonvarojen kuten veden ilmainen ja vapaa saanti, verohelpotukset,  minimaaliset sakot ympäristörikkeistä sekä Uruguayn valtion rahoittama infrastruktuuri ovat merkittäviä tukia suomalaisten metsäjättien toiminnalle. Negatiiviset sosiaaliset- ja ympäristövaikutukset, sekä infrastruktuuriprojektien hinta jäävät Uruguayn asukkaiden ja ekosysteemien maksettavaksi. Suomalaisesta metsäteollisuudesta keskustellessa tuleekin kysyä, kuinka oikeudenmukaista on, että globaalin etelän maat ja kansat kärsivät suomalaisten yritysten voittojen kustannuksella? 

Kirjoittaja: Janette Kotivirta
Toimitus ja kommentointi: Viliina Kaikkonen & Lotta Jokinen
Kielenhuolto: Sannimari Veini