Ennusteiden mukaan laitaoikeistoryhmät kasvattavat paikkamääräänsä roimasti kesäkuussa järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Ukrainan tuen suhteen jakautuneen laitaoikeiston nousulla olisi merkittäviä vaikutuksia parlamentin politiikkaan. Jyrkempi laitaoikeistoryhmä ID pidetään todennäköisesti vallan kovan ytimen ulkopuolella, mutta samalla toinen laitaoikeistoryhmä ECR voi tuoda valtavirtaan aiemmin äärimmäisinä pidettyjä näkemyksiä.

Mielipidetiedustelut povaavat laitaoikeistopuolueille kesäkuun eurovaaleissa veret seisauttavaa vaalivoittoa.

Esimerkiksi European Council on Foreign Relations -ajatushautomo (ECFR) arvioi tammikuisessa ennusteessaan, että keskustaoikeistolaisesta EPP-ryhmästä (European People’s Party, Euroopan kansanpuolue) oikealle sijoittuva ECR-ryhmä (European Conservatives and Reformists, Euroopan konservatiivit ja reformistit) saisi 85 paikkaa Euroopan parlamentissa. Vaalien jälkeen parlamentissa istuu yhteensä 720 europarlamentaarikkoa eli meppiä. Nykyisessä 705-paikkaisessa parlamentissa ECR:llä on 67 paikkaa. 

ECR:stä oikealle sijoittuvalle ID-ryhmälle (Identity and Democracy, Identiteetti ja demokratia) ajatushautomo povaa peräti 98 paikkaa verrattuna nykyiseen 58 paikkaan. Lisäksi parlamentin poliittisten ryhmien ulkopuolella toimivan unkarilaisen Fideszin arvioidaan ottavan 14 paikkaa. Fidesziä ja Unkaria johtava Viktor Orbán on sanonut puolueen liittyvän eurovaalien jälkeen ECR:ään.

Ajatushautomon ennusteessa ID nousisi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ohi keskustaliberaalin RE-ryhmän (Renew Europe, Uudistuva Eurooppa) ja Vihreiden (Greens/EFA, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi). ECR nousisi neljänneksi, tai Fideszin mukaan tullessa ID:n ohi kolmanneksi. Laitaoikeistoryhmien edellä olisivat vain parlamentin perinteiset suuret keskiryhmät EPP ja keskustavasemmistolainen S&D (Socialists and Democrats, Sosialistit ja demokraatit). Kyse olisi merkittävästä muutoksesta parlamentin valtasuhteissa: nykyisellään ECR on sen viidenneksi suurin ja ID kuudenneksi suurin ryhmä, takanaan ainoastaan laitavasemmistolainen Vasemmistoryhmä (The Left).

Vaalikaudella 2019–2024 valtakoalitio Euroopan parlamentissa on koostunut EPP:n, S&D:n ja RE:n mepeistä. Euroopan parlamentin valtakoalition käsite on hieman häilyvämpi kuin esimerkiksi Suomen eduskunnan hallituspuolueiden käsite. Tämä johtuu Euroopan parlamentin vähäisemmästä ryhmäkurista sekä siitä, ettei täysin vastaavaa hallitus-oppositio-dynamiikkaa ole. Valtakoalitiolla kuitenkin on merkitystä europarlamentissakin, ja esimerkiksi Ursula von der Leyenin komission hyväksyntä parlamentissa eurovaalien 2019 jälkeen pohjautui EPP:n, S&D:n ja RE:n meppien tukeen.

Eurovaalien 2024 jälkeen Euroopan parlamentin poliittista työtä saattaa ohjata jonkinlainen laajempi oikeistokoalitio, joka voisi rakentua esimerkiksi EPP:n ja ECR:n ympärille. Toisaalta myös keskiryhmien varaan rakentuvan koalition jatko on mahdollinen. ECFR:n ennusteen mukaan EPP, S&D ja RE saisivat kasaan enemmistön parlamentin paikoista, vaikka niiden kaikkien arvioidaankin menettävän paikkoja.

Eurovaalien 2024 jälkeen Euroopan parlamentin poliittista työtä saattaa ohjata jonkinlainen laajempi oikeistokoalitio, joka voisi rakentua esimerkiksi EPP:n ja ECR:n ympärille. Toisaalta myös keskiryhmien varaan rakentuvan koalition jatko on mahdollinen.

Klikkaa twiitataksesi.

Muodostettiin vaalien jälkeen sitten minkälaisia koalitioita hyvänsä, muuttaisi laitaoikeiston vaalivoitto joka tapauksessa Euroopan parlamentin politiikkaa. Minkälaisia ovat tämän laitaoikeiston poliittiset toimijat?

Maahanmuutto yhdistää

Laitaoikeistolla viitataan laajaan joukkoon erilaisia keskustaoikeistosta oikealle sijoittuvia poliittisia toimijoita, joita yhdistää nationalismi ja kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon. EU-viitekehyksessä laitaoikeisto on korostanut kansallisvaltioiden merkitystä, ja viime vuosina sen piirissä on suhtauduttu kriittisesti myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintään pyrkineisiin poliittisiin toimiin.

Laitaoikeistopuolueita yhdistää myös populistinen politiikan logiikka. Akatemiatutkija Timo Miettinen kuvailee logiikkaa sellaiseksi, missä “vahvan johtajan halutaan edustavan kansaa suoraan”. Logiikkaa heijastuu puolueiden suhtautumiseen liberaalidemokraattisiin instituutioihin, ja Puolassa ja Unkarissa laitaoikeistopuolueet ovatkin valtaan päästyään pyrkineet heikentämään esimerkiksi oikeusvaltioperiaatetta. Suomessa näin ei ole samassa mittakaavassa tapahtunut, mutta populistisen logiikan voi kuitenkin havaita esimerkiksi itärajan sulun laillisuusvalvontaa koskevassa keskustelussa.

Laitaoikeistopuolueita yhdistää populistinen politiikan logiikka. Akatemiatutkija Timo Miettinen kuvailee logiikkaa sellaiseksi, missä “vahvan johtajan halutaan edustavan kansaa suoraan”.

Klikkaa twiitataksesi.

Laitaoikeistolla tarkoitetaan samaa kuin englanninkielisellä termillä far right. Politiikan tutkimuksen englanninkielisessä termistössä far right -käsite jaotellaan usein edelleen radical right– ja extreme right -käsitteisiin. Radikaalioikeisto kannattaa demokratiaa ja pyrkii muuttamaan liberaalidemokraattista järjestelmää järjestelmän sallimin keinoin. Ekstremistinen oikeisto jakaa samankaltaisia tavoitteita, mutta ei kannata demokratiaa ja käyttää myös järjestelmässä kiellettyjä keinoja. Suomen kielen äärioikeisto-termi mielletään joskus tarkoittamaan samaa kuin extreme right, minkä takia käytän tässä tekstissä laajempaa laitaoikeiston termiä.

Tässä tekstissä laitaoikeistolla viitataan käytännössä ECR- ja ID-ryhmiin kuuluviin puolueisiin sekä Fidesziin.

ECR on vuonna 2009 Ison-Britannian konservatiivipuolueen aloitteella Euroopan parlamenttiin luotu oikeistolainen poliittinen ryhmä. Siihen kuuluu sekä keskusta- että laitaoikeistolaisia fraktioita, joskin laitaoikeistolaiset ovat nousseet viime vuosina hallitsevaan asemaan. Hallitsevassa asemassa ryhmässä tällä hetkellä on puolalainen Laki ja oikeus -puolue (PiS). Eurovaalien myötä ryhmässä odotetaan erityisesti italialaisen, maan pääministeri Giorgia Melonin johtaman Italian veljet -puolueen (FdI) meppimäärän ja vaikutusvallan merkittävää kasvua. Suomesta ECR:ään kuuluu perussuomalaiset, joka vaihtoi viime keväänä takaisin ryhmään oltuaan vuodet 2019–2023 ID:ssä.

ID on puolestaan vuonna 2019 laitaoikeistopuolueiden silloisten eurovaalien jälkeen perustama, ECR:stä oikealle sijoittuva ryhmä. Siihen kuuluvat muun muassa Ranskan Kansallinen liittouma (RN), Saksan Vaihtoehto Saksalle (AfD), Alankomaiden Vapauspuolue (PVV) ja Italian Lega-puolue.

Fidesz kuului aiemmin EPP:hen, mutta erosi ryhmästä vuonna 2021 tultuaan ensin erotetuksi sen taustapuolueesta vuonna 2019 muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja EU:ta koskevien näkeymserojen vuoksi.

Venäjä erottaa

Keskeinen EU:n laitaoikeistopuolueita jakava kysymys on ulkopolitiikka, erityisesti suhtautuminen Venäjään, sekä suhtautuminen Ukrainan tukemiseen sen puolustustaistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan.

Reaktiot Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaan hyökkäyssotaan vaihtelevat esimerkiksi ECR:ssä toimivien perussuomalaisten, Italian FdI:n ja Puolan PiS:n vahvasta Ukraina-tuesta ID:ssä toimivien Ranskan RN:n ja Saksan AfD:n sekä ryhmiin kuulumattoman Fideszin kielteisempään suhtautumiseen.

Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan laitaoikeistossa on monia puolueita, jotka ovat huomattavan ymmärtäväisiä Venäjän suuntaan. Joillain puolueilla on maahan myös konkreettisia siteitä esimerkiksi rahoituksen muodossa. Sen sijaan ECR-ryhmä suhtautuu Miettisen mukaan Venäjään jyrkästi.

Ennen Venäjän hyökkäystä EU:n laitaoikeistossa nähtiin jopa avointa Vladimir Putinin ihailua. Esimerkiksi Italian Legan johtaja Matteo Salvini kuului ihailijoihin. Helmikuun 2022 jälkeen avoin ihailu on kuitenkin pitkälti loppunut.

Joidenkin mukaan laitaoikeiston keskeinen ideologinen jakolinja kulkeekin nimenomaan ECR:n ja ID:n välissä. Esimerkiksi perussuomalainen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on korostanut tätä eroa. Hänen mukaansa ECR edustaa keskusta-, ei laitaoikeistoa.

“ECR- ja ID-ryhmiä erottaa esimerkiksi suhtautuminen Euroopan unioniin, Venäjään ja Natoon. ID haluaa romuttaa koko EU:n, kun taas ECR haluaa uudistaa EU:ta. ECR on parlamentin Venäjä-kriittisimpiä ääniä ja se suhtautuu Natoon ja transatlanttiseen yhteistyöhön myönteisesti”, Ruohonen-Lerner kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan elokuussa 2023.

Toisten mielestä laitaoikeiston jakolinjaa Ukrainan ja Venäjän suhteen ei voi typistää eroksi ECR:n ja ID:n välillä, vaan ero on lomittaisempi. Tässä tulkinnassa ECR ja ID ovat ideologisesti hyvin samanlaisia, mutta ECR on salonkikelpoisempi versio ID:stä. Jos Ukrainan tukea vieroksuva Fidesz liittyisi ECR:ään, olisi se yksi esimerkki tästä.

Isossa kuvassa ECR on kuitenkin ainakin toistaiseksi suhtautunut ID:tä myönteisemmin Ukrainan tukeen. Yksi esimerkki tästä on osallistuminen aseellista tukea peräänkuuluttaneeseen julkilausumaan yhdessä EPP:n, S&D:n, RE:n ja Vihreiden kanssa tammikuussa.

Eroa Ukraina-suhtautumisessa on pidetty keskeisenä syynä myös sille, että perussuomalaiset siirtyi ID:stä ECR:ään. Lisäksi ryhmien imagoero lienee tiedostettu perussuomalaisten puoluetoimistolla. Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan siirtyminen ECR:ään vahvisti perussuomalaisten hallituskelpoisuutta varsinkin kokoomuksen ja RKP:n silmissä.

Siirtyminen ECR:ään vahvisti perussuomalaisten hallituskelpoisuutta varsinkin kokoomuksen ja RKP:n silmissä.

Klikkaa twiitataksesi.

Myös laitaoikeistopuolueiden suhtautumisessa Natoon ja EU:n Yhdysvallat-suhteeseen on eroja. Miettinen kuvailee esimerkiksi Ranskan RN-puoluetta huomattavan Nato-kriittiseksi, ja Italian FdI:tä taas “perussuunnaltaan transatlanttiseksi”.

Radikaaleja salonkikelpoistavat radikaalit

Laitaoikeiston sisäisiä eroja on luonnollisesti paljon muitakin.

Yksi olennainen ero ECR:n ja ID:n välillä liittyy niiden julkikuvaan ja politiikan tekemisen tapaan. Muualla parlamentissa ID:tä pidetään käytännön politiikan tekemisen kyvyiltään heikkona ryhmänä, jolle varsinaista tavoitteiden edistämistä tärkeämpää on päästä huutelemaan nasevia iskulauseita. Vastaavaa suhtautumista parlamentissa on myös ECR:ään, mutta sen nähdään kuitenkin kykenevän käytännön poliittiseen työhön ID:tä paremmin.

Ero muun parlamentin suhtautumisessa eri laitaoikeistoryhmiin heijastuu myös siinä, miten nimenomaan ID:hen on ylläpidetty parlamentissa poliittista turvaväliä (cordon sanitaire). ID on pidetty muun muassa parlamentin valiokuntien puheenjohtajanimitysten ulkopuolella, ja näin eristetty pois poliittisen vallan ytimestä. Käytäntö on tuttu monista EU-jäsenmaista kuten Ruotsista ja Saksasta sikäläisten laitaoikeistojen kanssa, joskin se on viime vuosina heikentynyt.

Taustakeskusteluissa eräs EPP:n neuvonantaja arvioi, että ID:hen pidetään poliittista turvaväliä todennäköisesti myös eurovaalien jälkeen. Keskiryhmien, tai ainakin EPP:n laajempikin yhteistyö ECR:n kanssa taas vaikuttaa ainakin teoriassa mahdolliselta. Toisaalta EPP:n neuvonantaja pitää todennäköisimpänä vaalien jälkeisenä skenaariona keskiryhmien koalitiota.

Myös Fideszin liittyminen ECR:ään mutkistaisi tilannetta. EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber on ennen vaaleja linjannut, ettei hänen ryhmänsä tee yhteistyötä tahojen kanssa, jotka eivät tue Ukrainaa, EU:ta tai oikeusvaltioperiaatetta.

Sinänsä mikään ei estä sitäkään, että jokin ID:ssä toimivista puolueista vaihtaisi perussuomalaisten tavoin ECR:ään ja lisäisi näin salonkikelpoisen laitaoikeiston voimaa. Aivan kuten Fideszin tapauksessa, voi tällöinkin yhä laitaoikeistolaisempien puolueiden liittyminen ECR:ään kuitenkin heikentää sen yhteistyökelpoisuutta muiden ryhmien silmissä.  

Vaikka ECR siirtyisikin poliittiselta koostumukseltaan yhä enemmän oikealle, edesauttaa ID:n olemassaolo ”äärimmäisenä toisena” kuitenkin ECR:n laitaoikeistolaisten salonkikelpoistumista. Esimerkiksi Puolassa oikeusvaltioperiaatetta heikentäneen PiS:n mepit voivat osoittaa ID:tä ja sanoa, että tuolla ovat todelliset radikaalit, kun me taas olemme maltillisia.

Vaikka ECR siirtyisikin poliittiselta koostumukseltaan yhä enemmän oikealle, edesauttaa ID:n olemassaolo ”äärimmäisenä toisena” kuitenkin ECR:n laitaoikeistolaisten salonkikelpoistumista.

Klikkaa twiitataksesi.

Lisäksi ID:n jättäminen parlamentin kovan ytimen ulkopuolelle voi helpottaa lähempänä poliittista keskustaa olevien ryhmien myönnytyksiä laitaoikeistolle. Tilanne, jossa esimerkiksi EPP tekisi ECR:n kanssa laitaoikeistohenkistä maahanmuutto- tai ilmastopolitiikkaa, voisi olla liberaalimmin suuntautuneille EPP:n edustajille ja kannattajille vaikea sulattaa. (Kysykää vaikka RKP:ltä.) Keskiryhmien sisäistä ristivetoa voisi tällöin helpottaa tieto siitä, että istuntosalin oikeasta reunasta löytyy vieläkin äärimmäisempiä hahmoja kuin ne, joiden kanssa yhteistyötä nyt tehdään.

On kuitenkin selvää, että realisoituessaan ID:n voimakas paikkamäärän kasvu toisi sille lisää voimaa vähintäänkin yksittäisissä neuvottelutilanteissa, säilyi cordon sanitaire tai ei. Monissa tällaisissa tilanteissa ID ja ECR löytäisivät toisensa samalta puolelta neuvottelupöytää: eroistaan huolimatta ryhmillä on paljon yhteisiä tavoitteita esimerkiksi maahanmuutto- ja ilmastopolitiikassa.

Jos ECR ja EPP muodostaisivat jonkinlaisen oikeistokoalition, pääsisi ECR:n laitaoikeisto vaikuttamaan suoraan poliittisen vallan ytimessä. Mutta vaikka näin ei tapahtuisi, loisi laitaoikeiston vaalimenestys joka tapauksessa parlamentin muille ryhmille lisää painetta tehdä sille myönnytyksiä.

Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan laitaoikeisto vaikuttaa kahdella tavalla.

“Joko suoraan parlamentaarisesti tai siten, että keskustaoikeistolaiset puolueet omaksuvat radikaalimpia teemoja”, hän sanoo.

Muun poliittisen kentän laitaoikeistolaistuminen on eurooppalaisessa politiikassa jo pidempään tunnistettu trendi. Erityisesti on korostettu sitä, miten keskustaoikeisto on omaksunut laitaoikeiston poliittisia kantoja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa. Kyse on kuitenkin keskustaoikeistoa laajemmasta ilmiöstä, jota poliittisen vasemmiston piirissä ilmentävät esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ja Saksan Bündnis Sahra Wagenknecht.

Kesäkuun eurovaaleja kohti mennään monien yhteiskunnallisten kehityskulkujen kannalta käänteentekevinä aikoina. Ilmaston lämpeneminen on ylittämässä puolentoista asteen rajan, kevät näyttää Ukrainan puolustustaistelun kannalta huolestuttavalta ja suhtautuminen maahanmuuttoon kovenee Euroopassa. Vaalit todennäköisesti jatkavat eurooppalaisen politiikan laitaoikeistolaistumista tavalla tai toisella. Aika näyttää, millä.

Kirjoittaja: Kaarlo Somerto
Kommentointi ja editointi: Tuukka Tuomasjukka, Rosa Kotoaro, Henna Nivakoski
Kielenhuolto: Hanna Lehto