Aasian rautarouvaksi luonnehditun Sheikh Hasinan valtakausi Bangladeshissa päättyi elokuussa kansannousun seurauksena. Maan väliaikaishallituksen johtoon nousseen rauhannobelisti Muhammad Yunusin tehtävänä on nyt rakentaa demokratiaa ja luotsata Bangladeshia kohti uutta aikakautta. Maan tulevalla kehityksellä on vääjäämättä sekä alueellisia että globaaleja heijastusvaikutuksia.

Bangladeshista levisi 5. elokuuta maailmalle poikkeuksellisia kuvia. Pääministeri Sheikh Hasinan virka-asuntoon tunkeutuneet mielenosoittajat vaeltelivat residenssin huoneissa, ottivat valokuvia ja varastivat huonekaluja. Aiemmin samana päivänä virastaan eronneen ja maasta paenneen Hasinan 15 vuoden valtakausi oli päättynyt yhdellä rysäyksellä.

Tapahtumien taustalla olivat jo viikkoja kestäneet mielenosoitukset Hasinan autoritääristä hallintoa vastaan. Aluksi brutaalein ottein protesteihin vastannut armeija taipui kansan paineen alla ja muodosti maahan uuden väliaikaishallituksen, jonka johtoon nousi rauhannobelisti Muhammad Yunus.

Kehityksen menestystarina

Bangladeshin historia itsenäisenä valtiona juontaa juurensa Intian jakautumiseen vuonna 1947, jolloin Brittiläinen Intia jaettiin hinduenemmistöiseksi Intiaksi ja muslimienemmistöiseksi Pakistaniksi. Itä-Pakistan eli Itä-Bengalin maakunta kuului Pakistaniin vuoteen 1971 asti, kunnes se itsenäistyi Intian sotilaallisella tuella Bangladeshin valtioksi verisessä itsenäisyyssodassa.

Nykyisin 170 miljoonan ihmisen väestöllään Bangladesh on maailman kahdeksanneksi väkirikkain maa. Se on monien globaaleiden ilmiöiden, kuten siirtolaisuuden ja ilmastonmuutoksen, keskiössä. Samalla se tasapainoilee geopoliittisesti kahden suurvallan, Kiinan ja Intian, välissä.

Bangladesh on osoittanut, että myös demokraattinen valtio voi kehittyä nopeasti, eikä autoritaarisen Kiinan kehitysmalli ole ainoa mahdollinen. Klikkaa twiitataksesi!

Itsenäistyessään Bangladesh, jota Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Henry Kissinger kuvaili vähättelevästi termillä ”basket case”, oli yksi maailman köyhimpiä maita. Vaatimattomista lähtökohdistaan huolimatta se on kuitenkin noussut yhdeksi suurimmista globaaleista menestystarinoista. Bangladesh saavutti alemman keskitulon maan aseman vuonna 2015, ja se tulee ennusteiden mukaan poistumaan YK:n vähiten kehittyneiden maiden listalta vuonna 2026. Bangladeshin bruttokansantuotteen kasvu ohitti entisen emämaan Pakistanin vuonna 2006, ja sen väkimäärään suhteutettu BKT kilpailee jopa Intiaa vastaan.

Poikkeuksellista Bangladeshin kehitystarinassa on ollut talouskasvun ja köyhyyden vähentymisen välinen yhteys. Taustalla ovat olleet muun muassa kansalaisjärjestöjen vahva rooli sekä sosiaaliset innovaatiot, kuten mikroluotto. Bangladeshin inklusiivinen kasvu on saanut osakseen hehkutusta myös lännessä: se on osoittanut, että myös demokraattinen valtio voi kehittyä nopeasti, eikä autoritaarisen Kiinan kehitysmalli ole ainoa mahdollinen.

Aasian rautarouvan nousu

Aasian rautarouvaksi kuvaillun Sheikh Hasinan tarina kytkeytyy vahvasti itsenäisen Bangladeshin historiaan. Hasinan isä Sheikh Mujibur Rahman oli Bangladeshin ensimmäinen presidentti ja vuoden 1971 itsenäisyystaistelun johtaja, joka murhattiin perheineen armeijan kaapattua vallan vuonna 1975. 

Sotilasvallankaappauksen aikaan ulkomailla ollut Hasina palasi Bangladeshiin vuonna 1981 johtamaan isänsä Awamiliitto-puoluetta ja nousi nopeasti sotilasdiktatuurin vastaisen demokratialiikkeen johtohahmoksi. Vuoden 1990 kansannousun ja parlamentaariseen demokratiaan siirtymisen jälkeen Hasina oli yksi kahdesta Bangladeshin politiikkaa hallitsevasta, vahvasta ja maineikasta sukudynastiaa edustavasta naisjohtajasta, Bangladeshin nationalistipuolueen (BNP) Khaleda Zian rinnalla. 

Valtataistelussa niskan päälle päässyt Hasina alkoi lopulta hallita Bangladeshia yhä autoritäärisemmin ottein. Oppositio tukahdutettiin ja arkkivihollinen Zia tuomittiin vuonna 2018 vankeuteen korruptiosyytösten nojalla. Poliittisesti motivoituneet pidätykset, vastustajien katoamiset sekä poliittiset murhat ja muut ihmisoikeusrikkomukset yleistyivät. Hasina alkoi murentaa demokraattisia instituutioita ja loi hallintokoneistoon ja armeijaan valtaansa tukevan tukiverkoston. Kansainväliselle yhteisölle suunnatussa retoriikassaan Hasina vetosi narratiiviin Bangladeshin huimasta talouskehityksestä valtansa pönkittämiseksi.

Bangladeshin talouskasvun hedelmät eivät jakautuneet kuitenkaan yhtä tasaisesti kuin poliittisen eliitin juhlapuheista olisi voinut ymmärtää. Vaikka talous kasvoi, kasvoi samalla myös kuilu maan köyhimpien ja rikkaimpien välillä. Vuoden 2022 valtion tilastojen mukaan rikkain 10 prosenttia väestöstä tienasi 41 prosenttia valtion kokonaistuloista, kun köyhin 10 prosenttia sai osakseen vain 1,31 prosenttia. Äärimmäinen köyhyys lisääntyi koronapandemian seurauksena, ja 37 miljoonaa ihmistä kärsii edelleen elintarviketurvan puutteesta. Samalla Hasinan lähellä oleva hallintokoneisto nautti verovapauksista.

Pato murtuu

Heinäkuussa pitkään pinnan alla kytenyt tyytymättömyys Hasinan hallintoa kohtaan purkautui. Kansannousu sai alkunsa opiskelijaliikkeen mielenosoituksista kiintiöjärjestelmää vastaan, joka takasi 30 prosenttia valtion työpaikoista vuoden 1971 itsenäisyyssodan veteraaneille ja heidän jälkeläisilleen, eli käytännössä Hasinan hallintoa lähellä oleville ryhmille.

Yksityisen sektorin työpaikkojen kuivuessa hyvillä palkoilla ja etuuksilla varustetut valtion työpaikat ovat Bangladeshin laajan nuoren väestön silmissä erityisen houkuttelevia. Maassa, jossa 32 miljoonaa nuorta on ilman joko työ- tai opiskelupaikkaa, talouskasvu on hidastunut ja inflaatio laukkaa, oli kiintiöjärjestelmä lopulta korsi, joka katkaisi kamelin selän.

Poikkeuksellista Bangladeshin kansannousussa oli se, ettei se ollut tiukasti sidoksissa mihinkään puolueeseen tai johtohahmoon, vaan kyseessä oli orgaaninen ruohonjuuritason liike. Klikkaa twiitataksesi!

Vaikka kiintiöjärjestelmää lopulta lievennettiin, olivat protestit muuttuneet jo sitä suuremmiksi. Opiskelijaliikkeestä alkunsa saaneet mielenosoitukset muuttuivat laajemmaksi kansannousuksi Hasinan hallintoa vastaan. Poikkeuksellista Bangladeshin kansannousussa oli se, ettei se ollut tiukasti sidoksissa mihinkään puolueeseen tai johtohahmoon, vaan kyseessä oli orgaaninen ruohonjuuritason liike. Hasina vastasi tilanteeseen voimalla. Bangladeshin turvallisuusviranomaiset saivat määräyksen ampua mielenosoittajat, maahan julistettiin ulkonaliikkumiskielto ja internet estettiin. YK:n arvioiden mukaan ainakin yli 600 ihmistä kuoli mielenosoituksissa ja niitä seuranneissa levottomuuksissa.

Hasinan hallinnon otteiden koventuminen ei lannistanut mielenosoittajia, jotka päättivät marssia pääkaupunki Dhakaan 5. elokuuta. Armeija teki tilanteesta omat johtopäätöksensä ja veti tukensa Hasinalta, joka pakeni Intiaan pääkaupunkiin matkalla olleen väkijoukon tieltä. Kansannousun myötä kirjoitettiin myös uudestaan Hasinan ja hänen sukudynastiansa historiallista perintöä, josta symbolisena osoituksena nähtiin Hasinan isän Mujibur Rahmanin patsaan kaataminen Dhakassa.

Rauhannobelistin johdolla kohti demokraattista siirtymää

Armeija nimitti uuden väliaikaishallituksen johtoon opiskelijaliikkeen johtajien toiveesta rauhannobelisti Muhammad Yunusin, joka palkittiin mikroluottojen keksijänä ja niitä myöntävän Grameen Bankin perustajana. Yunus, joka on ollut Hasinan tunnetuimpia kriitikoita, oli tuomittu tammikuussa vankeuteen, monien mielestä poliittisesti motivoitunein perustein, työlainsäädännön rikkomuksista. Väliaikaishallinnon ensimmäisenä tehtävänä on ollut yhteiskunnallisen tilanteen vakauttaminen ja kansalaisten luottamuksen palauttaminen valtion instituutioihin. Pyrkimyksenä on uudistaa oikeuslaitos, poliisi, vaalikomissio sekä taloudelliset instituutiot ennen uusien vaalien järjestämistä.

Hasinan hallinnon kaatumisen jälkeen Bangladeshissa on raportoitu myös väkivaltaa hinduja ja oletettuja Awamiliiton kannattajia kohtaan. Muslimienemmistöisen maan hinduvähemmistö, joka on kohdannut väkivaltaa myös Bangladeshin historian aiemmissa myllerryksissä, on perinteisesti kannattanut Awamiliittoa. Hasinan on nähty pehmentäneen Bangaldeshin islamilaista identiteettiä ja korostaneen sekularisimia.

Intian mediassa esitettiin myös väitteitä, joissa koko kansannousun taustalla nähtiin Pakistanin ulkomaantiedustelupalvelu ISI:n ja Kiinan junailema Intian vastainen salaliitto. Klikkaa twiitataksesi!

Osaltaan Bangladeshin jättäytyminen poliittisen islamin ulkopuolelle on mahdollistanut suhteiden lähentämisen sekä Intiaan että Kiinaan, joiden välillä tasapainoilu on tuonut Bangladeshille ulkopoliittista liikkumatilaa. Nyt sekä Bangladeshille että Intialle kriittinen kahdenvälinen suhde on murroksessa. Intia oli Hasinan tärkeä tukija, ja onkin maiden välisen suhteen kannalta jokseenkin kiusallista, että entinen pääministeri oleilee siellä.

Bangladeshin vuoden 1971 itsenäisyyssodan haavat ja suhde entiseen emämaahan Pakistaniin nousivat myös pinnalle kansannousun yhteydessä. Yksi Hasinan kriittisiä virheitä oli kutsua mielenosoittajia poliittisesti latautuneella termillä ”razakar”, joka viittaa itsenäisyyssodassa Pakistania tukeneisiin vapaaehtoisiin. Intian mediassa esitettiin myös väitteitä, joissa koko kansannousun taustalla nähtiin Pakistanin ulkomaantiedustelupalvelu ISI:n ja Kiinan junailema Intian vastainen salaliitto.

Demokraattisen siirtymän ohella haasteina talous, siirtolaisuus ja ilmasto

Bangladeshin kansannousulla on ollut myös taloudellisia vaikutuksia. Dhakan ohella mielenosoitukset levisivät myös Chattogramiin, jossa on maan suurin satama, mikä aiheutti viivästyksiä maan kannalta tärkeälle vientialalle. Poliittinen tilanne onkin jo heijastunut maan suurimpaan vientialaan eli tekstiiliteollisuuteen, jonka työntekijät ovat ryhtyneet vaatimaan parempia työehtoja kansannousun innoittamina. Tekstiiliteollisuus muodostaa noin 20 prosenttia Bangladeshin bruttokansantuotteesta ja 80 prosenttia viennistä. Monet länsimaiset jälleenmyyjät ovat väliaikaisesti pysäyttäneet tilauksensa levottomuuksien johdosta. 

Väliaikaishallituksella onkin iso paine saada tehtaat jälleen pyörimään, sillä poliittisten levottomuuksien hintalapun on arvioitu tähän mennessä kipuavan noin 10 miljardia dollariin. Myös Bangladeshin ulkomaanvaluuttavarannot ovat huvenneet huolestuttavaa tahtia, mikä ei tee hyvää vientivetoiselle taloudelle. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on osoittanut tukensa Bangladeshille haastavassa tilanteessa, mutta mahdollinen IMF:n tukema talouskuripolitiikka olisi Bangladeshille hankala yhtälö tilanteessa, jossa inflaatio ja työttömyys ovat korkealla ja kansa on jo ollut kaduilla. Kansainvälisten toimitusketjujen lisäksi Bangladeshin tilanteella on globaalit vaikutuksensa myös siksi, että se on yksi siirtolaisuuden suurimpia lähtömaita. Trendi tuskin tulee muuttumaan, elleivät taloudelliset ja poliittiset olosuhteet Bangladeshissa parane.

Väliaikaishallituksella onkin iso paine saada tehtaat jälleen pyörimään, sillä poliittisten levottomuuksien hintalapun on arvioitu tähän mennessä kipuavan noin 10 miljardia dollariin. Klikkaa twiitataksesi!

Lähtijöiden ohella Bangladesh myös isännöi noin miljoonaa Myanmarista paennutta rohingya-pakolaista maailman suurimmalla Kutupalongin pakolaisleirillä. Paineet onnistunutta demokraattista siirtymää ja taloustilanteen vakauttamista kohtaan ovatkin valtavat, sillä Bangladesh on monien globaalien ilmiöiden keskiössä. 

Siirtolaisuuden lisäksi Bangladesh on myös yksi ilmastonmuutoksen suurimpia kärsijöitä. Ilmastoasiantuntijoiden mukaan maa tulee vuoteen 2050 mennessä menettämään 17 prosenttia pinta-alastaan merenpinnan nousun takia, mikä tulee johtamaan myös 20 miljoonan ihmisen jäämiseen kodittomaksi. Jo pelkästään valtavan väestönsä vuoksi Bangladeshin tulevalla kehityksellä tulee olemaan merkittävät heijastusvaikutukset sekä alueellisesti että globaalisti. Rauhannobelistilla, ja demokraattisen siirtymäkauden jälkeisellä uudella hallituksella, tuleekin olemaan kädet täynnä töitä.

Kirjoittaja: Aleksi Järvinen
Editointi: Eero Tuorila
Kielenhuolto: Elena Rintamäki