Meksikon ensimmäinen naispresidentti Claudia Sheinbaum astui virkaan 1. lokakuuta 2024. Väistyvän presidentin Andrés Manuel López Obradorin tukema Sheinbaum osoitti presidentinvaalikampanjansa aikana jatkavansa edeltäjänsä vasemmistolaista linjaa. Räikeänä poikkeuksena tähän on energiapolitiikka. Odotettavissa on suunnanmuutos, josta myös maan talouspolitiikka voi hyötyä.

Meksiko käänsi 1. lokakuuta historiallisen lehden, kun maan ensimmäinen naispresidentti Claudia Sheinbaum astui virkaan. Väistyvä presidentti, Sheinbaumin poliittinen mentori ja puoluekaveri Andrés Manuel López Obrador, joka tunnetaan nimikirjaimilla AMLO, nautti presidenttikautensa aikana laajaa kannatusta erityisesti köyhyyden vähentämiseen ja ikäihmisten olojen parantamiseen tähtäävien sosiaalipoliittisten uudistustensa ansiosta. Ikääntyneille suunnattu Pensión para el Bienestar de los Adultos Mayores -ohjelma kasvatti eläkkeitä, kun taas Sembrando Vida ja Jóvenes Construyendo el Futuro- ohjelmat tarjosivat tukea maaseudun yhteisöille ja työttömille nuorille. 

Suosiostaan huolimatta AMLO jättää jälkeensä myös haasteita tulevaisuuteen. Maan energiapolitiikka keskittyy heikosti suoriutuvan valtion öljy-yhtiön Pemexin tukemiseen, ja diplomaattisissa suhteissa on säröjä erityisesti pohjoisten naapurimaiden Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Kotimaassa tyytymättömyyttä aiheuttaa jatkuva väkivalta, jota entinen presidentti ei saanut kitkettyä lupauksistaan huolimatta. Pettymys ja epäoikeudenmukaisuus olivat käsin kosketeltavissa, kun kymmenen vuotta sitten Ayotzinapassa kadonneiden 43 opettajaopiskelijan perheet ja läheiset kerääntyivät kaduille osoittamaan mieltään AMLO:n presidenttiyden päättyessä – hän ei onnistunut tuomaan syyllisiä oikeuden eteen. 

Meksikossa presidentin vaihdos ei merkitse vain uuden valtionpäämiehen nimittämistä, vaan myös laajempaa muutosta. Presidentti nauttii merkittävää poliittista valtaa toimiessaan sekä valtionpäämiehenä että hallituksen johtajana, halliten täten sekä ulko- että sisäpolitiikkaa. Lisäksi presidentti toimii asevoimien ylipäällikkönä ja vastaa maan turvallisuuspolitiikan johdosta. Meksikon poliittinen järjestelmä mahdollistaa presidentille huomattavan vapauden hallituksen kokoonpanossa: hänellä on täysi valta nimittää omat ministerinsä ja muut korkea-arvoiset virkamiehensä. Valta ulottuu myös lainsäädäntöön. Presidentillä on oikeus esittää lakiehdotuksia kongressille ja vaikuttaa merkittävästi maan politiikkaan eri sektoreilla. Presidentin päätökset määrittävätkin Meksikon suuntaa koko kuusivuotisen kauden ajan. 

Tuore presidentti Sheinbaum seuraa edeltäjänsä jalanjälkiä. Hän on muun muassa sanonut jatkavansa AMLO:n sosiaalipoliittisia linjauksia. Suurin ero mentoriin nousee esille ympäristöpolitiikassa: Sheinbaum on luvannu panostaa miljardeja pesoja uusiutuvan energian tuotantoon. Ennätykselliset helleaallot ja paheneva vesikriisi ovat herättäneet Meksikossa keskustelua, johon ilmastoystävällisempi energiapolitiikka voi osaltaan vastata.

Sheinbaumin käännös kohti uusiutuvia energialähteitä voi tarjota uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vahvistaa Meksikon asemaa ulkomaisten investointien kohdemaana.

Klikkaa twiitataksesi.

Tuoreella presidentillä on uransa perusteella syvää asiantuntemusta energia- ja ympäristökysymyksistä. Hän on energiatekniikan tohtori, joka on toiminut asiantuntijana muun muassa hallitustenvälisessä ilmastonmuutospaneelissa (IPCC). Pääkaupunki Méxicon pormestarina hän on tehostanut julkista liikennettä ja vesihuoltoa. Sheinbaumin pormestarikauden aikana pääkaupungissa aloitettiin 73 vedenkäsittelylaitoksen kunnostustyöt, tavoitteena veden laadun parantaminen ja saatavuuden varmistaminen alueella. 

Sheinbaumin pyrkimys kääntää maan energiapolitiikan suuntaa kohti uusiutuvia energialähteitä ei ole vain ympäristöteko, vaan se voi myös tarjota uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vahvistaa Meksikon asemaa ulkomaisten investointien kohdemaana. Usean yrityksen tavoitellessa ainakin teorian tasolla matkaa kohti hiilineutraaliutta, muutos kohti ympäristöystävällisempää energiantuotantoa voi lisätä Meksikon vetovoimaa kansainvälisillä markkinoilla. 

Meksiko houkuttelee yrityksiä maantieteellisellä sijainnillaan ja vapaakauppasopimuksillaan

Talousstrategia painottaa voimakkaasti ulkomaisten investointien houkuttelemista ja tuotantoketjujen siirtämistä Meksikoon. Tämä maailman 15. suurin talous sijaitsee strategisesti lähellä Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoita, mikä on tehnyt maasta houkuttelevan kohteen monille kansainvälisille yrityksille. Esimerkiksi sähköautovalmistaja Tesla rakentaa parhaillaan massiivista tehdasta Monterreyn kaupunkiin, Nuevo Leónin osavaltioon, hyödyntäen maan logistista sijaintia, markkinoita lähellä olevaa aikavyöhykettä ja kilpailukykyisiä tuotantokustannuksia.

Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä nearshoring. Se viittaa tuotantoketjujen ja liiketoimintaprosessien siirtämiseen lähemmäksi loppumarkkinoita, tässä tapauksessa Meksikoon, Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoiden läheisyyteen.

Globaalit toimitusketjuhäiriöt, joita nähtiin erityisesti COVID-19-pandemian aikana, geopoliittiset jännitteet ja logistiikan ongelmat ovat laittaneet yritykset arvioimaan tuotantonsa sijaintia ja tehokkuutta. Nearshoring on noussut yhdeksi ratkaisuksi näihin haasteisiin.

Meksikon houkuttelevuus tuotannon siirtokohteena perustuu sen maantieteellisen sijainnin lisäksi kilpailukykyiseen ja koulutettuun työvoimaan sekä lukuisiin vapaakauppasopimuksiin. Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välinen USMCA-sopimus takaa lähes tullivapaan kaupankäynnin Pohjois-Amerikan markkinoille, kun taas EU:n ja Meksikon välinen kauppasopimus helpottaa kaupankäyntiä Eurooppaan. Lisäksi Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin asettamat Kiinaa koskevat ”Kiina- tullit”, joita presidentti Joe Bidenin hallinto edelleen kiristi syyskuussa 2024, ovat lisänneet yritysten painetta siirtää tuotantoketjuja pois Kiinasta. Tullit keskittyvät selvästi turvaamaan Yhdysvaltojen omaa taloudellista kilpailukykyä, sillä niiden piiriin kuuluvat sähköautot ja niiden akut, teräs, alumiini ja eräät kriittiset mineraalit. Samanlaista suuntaa on nähtävissä myös EU:ssa, jossa jäsenmaat hyväksyivät 4. lokakuuta lisätullien asettamisesta kiinalaisille sähköautoille.

Nearshoringista on tullut yksi Meksikon keskeisimmistä talouspoliittisista painopisteistä, eikä ihmekään, sillä sen vaikutukset Meksikon talouteen ovat jo nähtävissä: Meksiko on ohittanut Kiinan Yhdysvaltojen suurimpana tavaroiden tuontimaana. Mikäli Meksiko onnistuu houkuttelemaan yhä enemmän kansainvälisiä yrityksiä siirtämään tuotantonsa maan rajojen sisään, maa voi luoda merkittävästi uusia työpaikkoja ja edistää talouskasvua. ”Kiina-tullit” ovat ajaneet myös kiinalaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan Meksikoon, jotta ne voisivat paremmin kilpailla Pohjois-Amerikan markkinoilla. 

Meksikon keskittyessä houkuttelemaan lisää yrityksiä rajojensa sisälle, kasvaa vesivaroihin ja -infrastruktuurin kohdistuva paine entisestään.

Klikkaa twiitataksesi.

Lisääntyneellä tuotannolla on myös varjopuolensa. Laajeneva ekstraktivistinen toiminta, kuten litiumkaivokset, energian- ja vedenkäytön kasvanut tarve sekä tuotannosta syntyvät jätteet kuormittavat ympäristöä. Niin yritykset kuin paikalliset asukkaat kärsivät jo nyt toistuvista sähkö- ja vesikatkoksista. Yrityksille tämä voi merkitä tuotannon ja palveluiden keskeytymistä. Kotitalouksille katkokset tekevät arjesta pahimmillaan mahdotonta. Ilman vettä tai sähköä esimerkiksi peseytyminen ja ruoanlaitto ei onnistu.

Yleistyneet sähkökatkokset ovatkin nostattaneet tunteita. Kriitikot ovat syyttäneet energiasaatavuuden haasteista AMLO:n energiapolitiikkaa, jossa energiasektoria on kansallistettu vähentämällä yksityisten investointien mahdollisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähkönjakelu on keskitetty valtio-omisteiselle sähköyhtiö Comisión Federal de Electricidadille (CFE), jolla ei ole vaadittua infrastruktuuria eikä kapasiteettia varmistaa riittävää sähkönjakelua. Kansallistaminen on myös tarkoittanut energiatuotannon keskittämistä valtion öljy-yhtiö Pemexille, joka tuottaa fossiilista polttoaineita. Miljoonien dollarien tuet huonosti suorittavalle ja raskaasti velkaantuneelle Pemexille ovat herättäneet kritiikkiä. AMLO on puolustanut politiikkaansa energiasuvereniteetillä, vaikka todellisuudessa se on lisännyt energiaepävarmuutta ja vähentänyt uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 

Vaikka Sheinbaum ei ole osoittanut olevansa valtio-omisteista energiantuotantoa vastaan, hän on selkeästi ilmaissut halunsa monipuolistaa energialähteitä ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Hän on luvannut investoida miljardeja pesoja aurinko- ja tuulienergian osuuden kasvattamiseen sekä vesivoimalaitosten elvyttämiseen. Toistaiseksi presidentti ei ole kertonut tarkemmin, mistä varat saadaan tai millaisia konkreettisia askelia otetaan. Puheet ja lupaukset luovat kuitenkin pohjaa suunnanmuutokselle. Sheinbaum voi johdattaa Meksikoa kohti kestävämpää energiapolitiikkaa sekä panostaa kriittisen infrastruktuurin – kuten vesi- ja jätehuollon – parantamiseen. Sheinbaum on korostanut nearshoringin positiivista merkitystä maan taloudelle, painottaen kuitenkin, että kehitys ei saa tapahtua meksikolaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Meksikon vesikriisi unohtuu nearshoring-keskustelussa

Intialainen aktivisti ja tutkija Vandana Shiva on kutsunut vettä 2000-luvun öljyksi. Osuvasti sanottu, varsinkin laajasta kuivuudesta ja vesivarojen ylikuormituksesta kärsivässä Meksikossa. Espanjankielisessä uutisoinnissa vilkkuva vesikriisiterminologia ei ole saanut huomiota englanninkielisessä mediassa tai nearshoring-keskusteluissa, vaikka se vaikuttaa merkittävästi maan teollisuuteen ja elinoloihin. Meksikon vesivarojen hallinnoinnista vastaavan CONAGUAn raportit osoittavat, että maan keskiosa ja laajat alueet maan pohjoisosissa kuluttavat vettä yli luonnollisen vesivarojen uusiutumistahdin. Teollisuus on keskittynyt näille alueille. Meksikon keskittyessä houkuttelemaan lisää yrityksiä rajojensa sisälle, kasvaa vesivaroihin ja -infrastruktuurin kohdistuva paine entisestään. 

Vesihaasteet eivät liity vain veden aktuaaliseen määrään vaan käyttömäärään yhdistettynä vesi-infrastruktuuriin, joka on useassa kaupungissa riittämätöntä ja huonokuntoista. Meksikon kansallisen tilasto- ja maantieteellisen instituutin (INEGI) sivuilta selviää vesi-infrastruktuuriin tehtyjen sijoitusten lähes puolittuneen vuodesta 2014 vuoteen 2022. Kuitenkin vedenkäyttö on kasvanut. Yritykset, tehtaat, helleaalloista kärsivät kotitaloudet ja yhä kasvava turismi vaativat kaikki vettä toimiakseen. Konkreettisesti vesiongelmat näkyvät toistuvina vedenjakelun katkoksina ympäri Meksikoa. Laajimmat vesikriisit ovat kohdistuneet Monterreyn metropoliin ja pääkaupunki Meksikoon, mutta riittämättömät vesimäärät piinaavat myös monia muita alueita. Katkosten yleisyydestä kertoo katukuvassa helposti havaittavat vesisäiliöt, joita on asennettu talojen katoille ja pihoille. Säiliöihin varastoidaan vettä normaalitilanteissa ja vettä pumpataan niistä taloon vedenjakelukatkosten tapahtuessa – usein päivittäin. Kun varastot ehtyvät, vettä joudutaan tilaamaan sääntelemättömiltä vesiautoilta, joita Meksikossa kutsutaan nimellä las pipas. Tilanne asettaa köyhät erityisen vaikeaan asemaan, sillä vesihuollon kustannukset voivat nousta huomattavasti, eikä vesiautojen saapumisaikatauluja voida ennustaa luotettavasti.

Sheinbaum puhui veteen liittyvistä haasteista vaalikampanjansa aikana. Hän on muun muassa todennut tarpeen vesistöjen puhdistamiselle. Toimiessaan pääkaupunki Méxicon pormestarina Sheinbaum keskittyi useisiin aloitteisiin veden riittävyyden parantamiseksi, mikä osoittaa presidentin ymmärtävän vesihaasteita. Mitään konkreettisia toimia tuore hallinto ei kuitenkaan ole vielä esittänyt ja pelkkä vesistöjen puhdistaminen ei toimena riitä. Tämä huolestuttaa, sillä vesivarojen kuihtuminen on oiva kenttä rikollisuudelle, josta myös Meksikon suurin yliopisto Universidad Nacional Autónoma de México (UNAM) on varoitellut.

Meksikon turvallisuustilanne luo epävarmuutta niin yrityksille kuin kansalaisille

Puhuttaessa nearshoringin hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä haasteista Meksikossa, on välttämätöntä nostaa esiin maan heikko turvallisuustilanne. Sanomalehti El Pais kirjoitti elokuussa 2024, kuinka väkivaltaisuudet vaikuttavat tuotantoketjuihin ja tavaroiden kuljetukseen, puhumattakaan vaarasta, johon kriitikot itsensä asettavat. AMLO:n puheista voisi päätellä maan turvallisuustilanteen parantuneen hänen hallintonsa aikana, mutta tilastot puhuvat toista. Lukuisista yrityksistä huolimatta väistynyt presidentti ei pystynyt vähentämään väkivaltaisuuksia, murhia tai ihmisten katoamisia. INEGI:n tuoreen tutkimuksen mukaan 59,4 prosenttia yli 18-vuotiaista meksikolaisista kokee kaupunkielämän turvattomaksi,

AMLO:n turvallisuuspolitiikka perustui pitkälti militarisointiin. Hän otti käyttöön kansalliskaartin, jonka valvontaan siirrettiin suuri osa maan julkista turvallisuutta. Lisäksi hän lisäsi armeijan roolia sisäisissä turvallisuustehtävissä, kuten infrastruktuurihankkeiden ja tullitoimintojen valvonnassa. Sheinbaum on sanonut säilyttävänsä armeijan roolin julkisen turvallisuuden ylläpidossa, mutta muuten hänen turvallisuuspolitiikkansa saattaa perustua enemmän siviilipoliisin vahvistamiseen ja yhteistyöhön naapurimaiden viranomaisten kanssa. Tätä toimintatapaa Sheinbaum harjoitti toimiessaan Méxicon pormestarina. Yhteistyö on tärkeää, varsinkin kun AMLO:n jäljiltä diplomaattiset suhteet Yhdysvaltojen ja Kanadan suuntaan ovat saaneet kolauksen. On selvää, että pohjoisen rajanaapurin talouspoliittinen merkitys Meksikolle on suuri, eikä ole kenenkään etu, että yhteistyöhön tarvittavat viestintäkanavat tulehtuvat. 

Osana pyrkimystään vähentää korruptiota ja lisätä läpinäkyvyyttä AMLO ajoi elokuussa 2024 Meksikon senaatissa läpi oikeusjärjestelmän uudistuksen. Uudistuksen myötä tuomarit valittaisiin jatkossa kansanäänestyksellä. Sheinbaum on tukenut aloitetta ja oletettavasti hyväksyy sen laiksi. Uudistus on herättänyt vakavaa huolta kansainvälisten sijoittajien keskuudessa ja aiheuttanut lisäkitkaa diplomaattisissa suhteissa. Kriitikot pelkäävät lain lisäävän epävakautta ja avaavan rikollisorganisaatioille mahdollisuuksia painostaa tuomareita. Erityisen huolestuttavaa on, että muutos ei koske syyttäjänvirastoa, jossa korruption sanotaan olevan syvimmillään. Yhdysvaltojen ja Kanadan kritisoitua yhdellä pitkällä istunnolla senaatin läpi mennyttä ehdotusta, Meksiko laittoi diplomaattiset suhteet maiden kanssa tauolle.

Vesivarojen kuihtuminen on oiva kenttä rikollisuudelle, josta myös Meksikon suurin yliopisto Universidad Nacional Autónoma de México (UNAM) on varoitellut.

Klikkaa twiitataksesi.

Yhdysvalloissa 5. marraskuuta käytävät presidentinvaalit tuovat tilanteeseen vielä oman mausteensa. Rajanaapurin tulevalla presidentillä voi olla vaikutuksia Meksikon haaveisiin hyötyä nearshoringin vetotekijöistä. Tämä nähtiin Donald Trumpin ja Kamala Harrisin välisessä vaaliväittelyssä, kun Trump nosti esiin Kiinasta Meksikoon siirtyneiden sähköautovalmistajien luoman uhan Yhdysvaltojen automarkkinoille ja sen, miten tämä aiheuttaa työpaikkojen menetystä. Hän tosin jätti mainitsematta Teslan tuotannon siirtymisen Meksikoon.Mikäli tuore hallinto haluaa hyötyä nearshoringin mukanaan tuomasta talouskasvusta ilman, että se tehdään ympäristön ja väestön hyvinvoinnin kustannuksella, vaaditaan Sheinbaumilta nyt tekoja, joita hän lupasi vaalikampanjassaan. Niitä ovat uusiutuviin energialähteisiin tähtäävä energiapolitiikka, vesikriisin ratkaisuun keskittyvä vesipolitiikka ja sijoitukset infrastruktuuriin. Lisäksi tuoreen presidentin tulee keksiä, miten maan väkivaltaisuudet saadaan kuriin. Tämä liittyy niin ihmisten hyvinvointiin kuin yritysten halukkuuteen toimia Meksikossa. Lisäksi turvallisuuskysymyksiin liittyvä yhteistyö pohjoisen rajanaapurin kanssa voi auttaa Sheinbaumia parantamaan maan diplomaattisia suhteita ja turvaamaan Meksikon haaveet hyötyä nearshoringista.

Kirjoittaja: Marika Honkanen-Chagoya
Editointi ja kommentointi: Viliina Kaikkonen, Ella Virtanen ja Olivia Hole
Kielenhuolto: Anna Kananen