Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rakoillessa Saksan tulevalla hallituspohjalla ja politiikan suunnalla on merkitystä koko Euroopan unionin tulevaisuudelle. Maa on toiminut unionin kompassina ja talouskasvun moottorina sekä ollut monen jäsenmaan suurin kauppakumppani. Saksa on todennäköisesti saamassa ennenaikaisten liittopäivävaalien jälkeen keskustaoikeistolaisen Kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n johtaman hallituksen ja liittokanslerin, jonka on arvioitu ottavan aiempaa vahvemmin kantaa unionin asioihin. Oikeistopopulismin kasvava vaikutusvalta maan politiikassa herättää huolta.

Friedrich Merzin johtama kristillisdemokraattinen puolue CDU/CSU voitti odotetusti Saksan ennenaikaiset liittopäivävaalit 28,5 prosentilla annetuista äänistä. Toiseksi vaaleissa ylsi oikeistopopulistinen puolue Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD) 20,8 prosentin kannatuksella. Väistyvän liittokanslerin Olaf Scholzin johtaman sosiaalidemokraattisen SPD:n äänisaalis jäi 16,4 prosenttiin. Vaalien yllättäjä oli vasemmistopuolue Die Linke, joka onnistui säilyttämään asemansa liittopäivillä saatuaan kahdeksan prosenttia äänistä.

Liittopäivävaalien äänestysprosentti (82,5) oli korkein sitten Saksojen jälleenyhdistymisen. Vaalien on arvioitu lukeutuvan sodanjälkeisen Saksan historian merkittävimpiin. Niiden keskeisimmiksi teemoiksi nousivat maahanmuutto ja talous. Saksa otti askeleen oikealle AfD:n kannatuksen kaksinkertaistuttua edellisistä liittopäivävaaleista.

Vaalit osuivat länsimaiden kannalta kriittiseen hetkeen, kun Yhdysvaltain uusi hallinto muutti maan ulkopoliittista linjaa. Euroopan unionin on nyt kyettävä vastaamaan Münchenin turvallisuuskonferenssissa ja sen vanavedessä esille nousseisiin haasteisiin. Saksalla on mahdollisuus nousta tässä avainasemaan.

Maahanmuuton nousu keskeisimmäksi vaaliteemaksi aiheutti säröjä ”palomuuriin”

Oikeistopopulistinen AfD vaatii Saksan EU-eroa, pitää ilmastonmuutoksen vastaisia toimia liioiteltuina, vastustaa aseapua Ukrainalle ja ajaa Venäjä-suhteiden palauttamista. Puolue on muita aktiivisempi sosiaalisessa mediassa ja siksi nuorten äänestäjien suosiossa.

Koska AfD:n kannat ovat hyvin kaukana muista puolueista, ne ovat pitkään ylläpitäneet linjausta olla tekemättä yhteistyötä sen kanssa. Tämä linjaus, eli ns. palomuuri (”Brandmauer”) on rajoittanut AfD:n nousua merkittävään hallitusasemaan. Tammikuun 2025 lopulla palomuuri osoitti kuitenkin säröilyn merkkejä.

Kielteisen oleskelupäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tekemät väkivaltaiskut Münchenissä helmikuussa 2025, Aschaffenburgissa tammikuussa 2025 ja Magdeburgissa joulukuussa 2024 voimistivat julkisuudessa vellonutta käsitystä siitä, ettei maahanmuutto ollut kenenkään hallinnassa. Iskujen sarja ruokki maahanmuuttovastaisten oikeistopopulistien kannatusta ja nosti maahanmuuton vaalien ensisijaiseksi teemaksi.

Kristillisdemokraattinen CDU pyrki kampanjansa alussa jättämään maahanmuuton vaalikeskusteluissa sivurooliin. Aschaffenburgin väkivaltaiskun aiheuttaman kuohunnan myötä CDU kuitenkin alkoi vaatia maahanmuuttajien käännyttämistä rajoilla ja karkotusten tehostamista. ”Palomuurista” huolimatta CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz haki AfD:lta tukea maahanmuuttoa rajoittavalle sisäpoliittiselle esitykselleen. Tämä oli käänteentekevä hetki Saksan poliittisessa historiassa.

Sosiaalidemokraatit ja vihreät tuomitsivat CDU:n linjanmuutoksen ja maassa osoitettiin helmikuun 2025 alussa laajasti mieltä äärioikeistoa vastaan. Myös entinen liittokansleri Angela Merkel tuomitsi poikkeuksellisessa lausunnossaan Merzin AfD:ltä hakeman tuen. Merzin sisäpoliittinen esitys kaatui lopulta liittopäivien äänestyksessä, mutta palomuuriin oli silti ilmaantunut säröjä.

Saksan talousvaikeudet ja pakotepolitiikka

Viimeaikainen geopoliittinen kehitys on johtanut Saksan suuriin talousvaikeuksiin. Maahanmuuton lisäksi talous nousikin liittopäivävaalien keskeiseksi teemaksi. Saksassa on käynnissä monia muutoksia, jotka aiheuttivat äänestäjissä tyytymättömyyttä. Maa nojautui pitkään Venäjältä tuomiinsa halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin, vahvaan autoteollisuuteensa sekä maanpuolustuksen osalta Natoon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheutti kuitenkin Saksassa siirtymän pois venäläisestä energiasta osana talouspakotteita. Saksan oikeisto- ja vasemmistopopulistiset puolueet katsovat pakotteiden tuntuvan enemmän saksalaisten kukkaroissa kuin Moskovassa.

Huhtikuussa 2023 Saksa saattoi loppuun 2010-luvun alkupuoliskolla aloitetun siirtymän pois ydinvoimasta (”Atomausstieg”). Kaiken tämän seurauksena saksalaiset maksavat nyt sähköstä ja energiasta muuhun Eurooppaan verrattuna korkeampaa hintaa.

Kuluttajahintaindeksi nousi Saksassa vuosien 2020 ja 2024 välillä keskimäärin 19,3 prosenttia. Lämmityksestä joutuu Saksassa maksamaan keskimäärin jopa 50 prosenttia enemmän kuin ennen vuotta 2020. Elintarvikkeissa hinnat ovat samalla ajanjaksolla kohonneet yli 30 prosenttia.

Saksalainen teollisuus on jäänyt digitalisaatiossa Euroopan kärkimaiden taakse. Maan talouskasvu on pysähtynyt: esimerkiksi teollisuuden bruttoarvonlisäys jäi vuonna 2024 kolme prosenttia edellistä vuotta alemmalle tasolle ja sen kärkialat ovat alttiita mahdollisille Yhdysvaltain tuontitulleille. 

Populismin valtavirtaistuminen haittaa päätöksentekoa

Euroopan poliittinen kenttä on ollut 2010-luvulta asti murroksessa, jossa äärilaitoja edustavien puolueiden vaikutusvalta on kasvanut. Populismin noustessa perinteiset poliittisen keskustan puolueet ovat joutuneet muokkaamaan agendaansa. Näkökantojen tiukentuminen on hankaloittanut niiden välistä yhteistyötä.

Politico arvioi ennen vaaleja CDU:n ja SPD:n yhteistyön muuttuneen aiempaa vaikeammaksi Merzin maahanmuuttovastaisemman esityksen myötä. Poliittisen kentän hajanaisuus ja äärilaitojen suosion nousu voi jatkossa tehdä kolmen puolueen koalitiohallituksista aiempaa tavanomaisempia.

Poliittisen kentän hajanaisuuden myötä Saksan poliittinen päätöksentekokyky on kärsinyt, eikä se ole onnistunut nousemaan EU:n liberaaliksi kompassiksi silloin, kun sellaista olisi kaivattu. Saksalla on muita jäsenmaita enemmän merkitystä unionin tulevaisuudelle, koska maa on keskeisessä asemassa Euroopan turvallisuusjärjestyksessä ja suurimpana taloutena sen talouspolitiikka vaikuttaa euroalueeseen laajasti. Populismin nousu ja poliittisen kentän hajanaisuus eivät uhkaa siis heikentää päätöksentekokykyä pelkästään kansallisella tasolla, vaan myös unionin päättävissä elimissä.

Saksan oikeistopopulisteille tukea Yhdysvalloista

Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance aiheutti Münchenin turvallisuuskonferenssissa kohua kritisoimalla EU:ta ja Saksaa sananvapauden rajoittamisesta ja AfD:n sulkemisesta poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Saksan hallinnon edustaja syytti puolestaan Vancea pyrkimyksestä puuttua maan sisäpolitiikkaan. Samoin sosiaalisen median kanava X:n omistaja ja Yhdysvaltain hallinnon edustaja Elon Musk ilmaisi julkisuudessa näkyvästi tukeaan AfD:lle. Puolueella on myös läheiset suhteet Venäjään.

Yhdysvaltain hallinto on valmis lähentämään välejään Kremliin Ukrainan sodan lopettamiseksi. Münchenin turvallisuuskonferenssin vanavedessä Yhdysvallat aloitti alustavat keskustelut Ukrainan sodan päättämisestä ulkoministeritasolla suoraan Venäjän kanssa. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailtua Valkoisessa talossa maaliskuun 2025 alussa Yhdysvaltain hallinto päätti jäädyttää aseapunsa Ukrainaan. Saksan ja Venäjän välisen Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönottamisesta kiinnostuneiden yhdysvaltalaisten sijoittajien suunnitelmat puolestaan edellyttäisivät Yhdysvaltain Venäjälle asettamien pakotteiden purkamista.

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Tuomas Isomarkun mukaan Yhdysvaltain nykyinen oikeistopopulistinen johto hyötyy Euroopan hajaannuksesta ja pyrkii vahvistamaan samanmielisiä ryhmiä Euroopan sisällä.

Tulevan hallituksen kokoonpano

Liittopäivävaalien jälkeen Friedrich Merzin johtama CDU aloitti odotetusti hallitusneuvottelut SPD:n kanssa. Niissä SPD:tä edustaa varapuheenjohtaja Lars Klingbeil.

SPD:n ja CDU:n välistä ”suuren koalition” hallitusta (Große Koalition, GroKo) pidettiin jo ennen vaaleja todennäköisenä vaihtoehtona. Liike-elämässä sitä pidettiin markkinoiden kannalta kaikkein myönteisimpänä hallituspohjana. Vaalituloksen myötä vasemmistolainen BSW ja oikeistoliberaali FDP eivät saaneet edustajia liittopäiville. Näin ollen CDU ja SPD saisivat yhdessä enemmistön edustajapaikoista.

Vaali-illan puheessaan Friedrich Merz sulki jyrkästi pois hallitusyhteistyön AfD:n kanssa. Timo Miettisen ja Tuomas Isomarkun mukaan käsitys AfD:stä ei-toivottuna puolueena on Saksassa vahvistunut Venäjän hyökkäyssodan myötä ja erityisesti Yhdysvaltain oikeistolaisten toimijoiden lähdettyä tukemaan puoluetta. CDU saattaisi Miettisen ja Isomarkun mukaan kuitenkin hakea jatkossakin tukea oikealta yksittäisissä lakihankkeissa.

Saksan ja Euroopan puolustukseen vaaditaan enemmän panostusta

Yhdysvaltain jäädytettyä aseapunsa Ukrainalle Euroopan maiden puolustusmenojen kasvattamiselle on ilmeisen kiireellinen tarve. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelikin maaliskuun 2025 alussa yhteisvelalla rahoitettavan 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen, jolla on tarkoitus vauhdittaa unionin jäsenmaiden Ukraina-tuen kasvattamista.

Myös EU:n jäsenmaat kaipaavat kipeästi varustautumista. Saksan maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Alfons Mais varoitti Münchenin turvallisuuskonferenssissa, etteivät Saksan puolustusvoimat (Bundeswehr) nykyisessä vahvuudessaan kykene takaamaan koko maan turvallisuutta, vaan siihen tarvitaan edelleen tukea Natolta. Maassa on pohdittu asevelvollisuuden palauttamista ja CDU otti asian ohjelmaansa toukokuussa 2024. Friedrich Merz on ilmaissut haluavansa ulottaa Ison-Britannian ja Ranskan ydinasepelotteen Saksan turvaksi.

Talouskuria höllennetään puolustusmenojen ja infrastruktuurihankkeiden osalta 

Saksassa käytiin vaalien alla julkista keskustelua niin sanotun ”velkajarrun” uudistamisesta. Se määritti vielä tätä kirjoittaessa valtion velanotolle vuosittaisen ylärajan 0,35 prosenttiin BKT:sta. Friedrich Merz kuitenkin julkisti maaliskuun 2025 alussa yhdessä SPD:n kanssa suunnitelman, jonka mukaan velkajarru käytännössä lakkaisi koskemasta puolustusmenoja. Infrastruktuurihankkeisiin käytettäisiin vuorostaan 10 vuoden aikana 500 miljardia euroa. Markkinat ennakoivat euroalueen talouden saavan suunnitelmasta piristysruiskeen. Saksan pörssissä yhtiöiden näkymien muutos otettiin positiivisesti vastaan. 

Lisäksi SPD ja CDU lupasivat hallitusneuvottelujen yhteydessä uudistaa velkajarrua vuoden loppuun mennessä uusien sijoitusten rohkaisemiseksi. Suunnitelman läpivieminen vaatii kuitenkin kahden kolmasosan enemmistön liittopäivillä. Merzin suunnitelma poikkeaa CDU:n aiemmasta linjasta. Hän ilmoitti vielä vaalien alla vastustavansa velkajarrun höllentämistä, korostaen sen sijaan tiukempaa talouskuria ja maltillisempaa verotusta. Hänen mielensä kuitenkin muuttui puolustusmenojen osalta Yhdysvaltain jäädytettyä Ukrainalle antamansa aseavun.

CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz. Kuva: Deutscher Bundestag / Thomas Köhler, Photothek.

Energiapolitiikassa Merz lupasi ennen vaaleja uudistaa jakeluverkkoa ja kymmenien uusien kaasuvoimaloiden rakentamista. Hän ei sulkenut pois uusien ydinvoimaloiden rakentamista, mikä olisi ”Atomausstiegin” jälkeen merkittävä suunnanmuutos. Venäläisen kaasun sijaan hän olisi valmis neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa nestemäisen maakaasun tuonnista.

Merz lupasi kampanjassaan asettaa talouskasvun ilmastoa tärkeämmäksi teemaksi. Osa arvioijista piti hänen taustaansa liike-elämässä etuna vaikeassa taloustilanteessa.

EU-politiikassa Merz korosti unionin yhteisen kauppapolitiikan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitystä. Hänestä unionin tulisi keskittyä strategisiin avaintavoitteisiinsa tullakseen kohdelluksi tasavertaisena Washingtonissa. Merz on luvannut ottaa Euroopassa johtavamman roolin.

CDU:n alkuvuodesta 2025 julkaisemassa ohjelmassa toivottiin EU:n sääntelyn pragmaattista kehittämistä kilpailukykyä suosivaan suuntaan. Atlantic Councilin mukaan Merz on luvannut heikentää EU:n autoille asettamia päästörajoituksia ja lykätä polttomoottoreiden täyskieltoa. Ajatushautomon mukaan puhtaan energian taloudellisiin mahdollisuuksiin kannattaisi panostaa poliittisista esteistä huolimatta.

Vaikutukset EU:n sisäisiin asetelmiin

CDU:n voitto saattaa Merzin hyvien Ranska-suhteiden myötä olla piristysruiske maiden väliselle yhteistyölle, joka on takkuillut Scholzin kanslerikaudella. Tämä olisi hyvä uutinen Euroopan unionin toimintakyvylle. Merz on valmis tekemään maanpuolustuksen, tekoälyn ja kvanttiteknologian saroilla yhteistyötä niin sanotun ”Weimarin kolmion”, eli Ranskan lisäksi myös Puolan kanssa. Hän katsoi voivansa tehdä läheistä yhteistyötä myös Italian Giorgia Melonin hallinnon kanssa.

Saksa, Ranska, Puola, Italia ja Iso-Britannia ovat mukana Weimar+ -ryhmässä, joka julisti helmikuisessa kokouksessaan tavoitteekseen oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamisen Ukrainassa. Ryhmä lupasi lisätä tukeaan Kiovalle vahvistaakseen sen asemaa rauhanneuvotteluissa.

Erimielisyyksistään huolimatta Merzin ja von der Leyenin yhteistyön voidaan katsoa olevan eurooppalaisen kilpailukyvyn edistämisen kannalta tärkeää. Mikäli yhteinen sävel löytyy, he voisivat yhdessä Ranskan tasavallan presidentti Emmanuel Macronin kanssa toimia vahvemman Euroopan unionin puolesta.EU:n uudet menestysmahdollisuudet voisivat perustua erilaisiin hanke- ja tilannekohtaisiin kumppanuuksiin esimerkiksi kauppasopimusten, verotuksen ja ilmastokysymysten saroilla. Puolustusyhteistyössä Iso-Britannia olisi luontainen kumppani, kuten maan pääministeri Keir Starmerin nopeasti kokoama ”halukkaiden koalitio” Ukrainan puolustamiseen osoitti.