Edessä uusi aikakausi: Suomen puolustusselonteko tuo varautumisen etusijalle
Katarina Putilin | 03.02.2025
Valtioneuvosto julkaisi 19.12.2024 puolustusselonteon, joka on ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikana. Vaalikauden yli 2030-luvulle asti ulottuva selonteko tarkastelee muuttunutta turvallisuusympäristöä ja linjaa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä osana liittokunnan toimintaa. Siinä painotetaan Venäjän muodostamaa pitkäaikaista turvallisuusuhkaa, Naton pelotteen merkitystä sekä Suomen roolia sotilasliiton jäsenenä.
Suomen puolustusselonteko linjaa puolustusstrategiaa muuttuvassa ympäristössä
Uusi puolustusselonteko osuu merkittävään turvallisuustilanteen muutokseen: Suomi on ensimmäistä kertaa historiassaan sotilaallisesti liittoutunut valtio, Venäjä kohdistaa siihen hybridivaikuttamista sekä käy aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainassa. Selonteko kuvaa kattavasti Suomen valmiuksia toimia uudenlaisessa ja muuttuneessa ympäristössä. Lisäksi se linjaa Suomen puolustuksen pitkäjänteistä kehittämistä osana liittokuntaa sekoittaen uutta ja vanhaa: “Suomen puolustusratkaisu on asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuskyky osana Naton luomaa pelotetta ja yhteistä puolustusta.“
Selonteon mukaan Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään, laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin. Lisäksi todetaan, että Venäjä on siirtynyt avoimeen ja vaikeasti ennakoitavaan vastakkainasetteluun lännen kanssa, mikä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle. Turvallisuusympäristön muutos vaikuttaa turvallisuuteen suhtautumiseen. Tämäntyylistä avoimesti sodasta puhuvaa retoriikkaa ei ole totuttu näkemään aiemmissa puolustusselonteoissa.
Lisäksi tässä selonteossa Venäjä nimetään odotetusti keskeisimmäksi turvallisuusuhaksi. Selonteko korostaa Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön perustavanlaatuista ja pitkäkestoista heikentymistä Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Vaarallisena nähdään Venäjän tiivistynyt yhteistyö Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa. Selonteossa maailma nähdään hyvin realistisen linssin läpi, eikä siinä myöskään elätellä toivoa siitä, että mahdollinen rauha Ukrainassa juurikaan muuttaisi turvallisuustilannetta.
Suomi tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoituksia
Puolustusselonteko keskittyy edelleen vahvasti kansalliseen puoleen.Suurimpana painopisteenä on Suomen oman puolustuskyvyn vahvistaminen ja uudistaminen, tällä kertaa vuorossa on maavoimat. Vaikka oman puolustuskyvyn ylläpitämisen merkitystä korostetaan, merkittävin muutos Suomen puolustusratkaisussa on kuitenkin Nato-jäsenyys. Naton ulkorajavaltiona Suomen asema on erityinen, sillä se sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämerta että arktista aluetta.
Merkittäviä aspekteja ovat myös Naton yhteispuolustuksen ja Suomen kansallisen puolustuksen yhteensopivuus, Naton tuomat näkökulmat sekä erilaisten puolustusyhteistyökumppanuuksien vahvistaminen. Näitä ovat muun muassa yhteistyö pohjoismaisen puolustusyhteisön Nordefcon sekä Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa. Pohjoismaiden puolustusratkaisujen yhtenäistyminen on merkittävä muutos, ja tämä heijastuu myös Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) toimintaan. Britannian johtaman JEF-maaryhmän (Joint Expeditionary Force) kanssa tehtävä yhteistyö sen sijaan mainitaan joustavuutensa vuoksi, ja se täydentää liittokunnan pelotetta ja puolustusta Suomen lähialueilla, erityisesti tilanteessa ennen Naton 5. artiklan mahdollista aktivoimista. Lisäksi Yhdysvaltojen kanssa on solmittu kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus DCA, mikä omalta osaltaan mahdollistaa yhteistyön syventämisen.
Euroopan Unionille haetaan myös uutta roolia kovan turvallisuuden ja puolustuksen saralla. Kun Unionin toimivalta keskittyy teollisuuspolitiikkaan, rahoitukseen ja kilpailukykyyn, Naton ja EU:n puolustusyhteistyön syventäminen on toivottavaa. Tästä ajankohtainen esimerkki onkin hybridiuhkiin vastaaminen sekä kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Selonteon mukaan vahva ja toimintakykyinen EU on Suomen keskeinen tavoite, ja Suomi jatkaa EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisen tukemista unionin geopoliittisen roolin ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. EU:n ollessa Suomen tärkein viitekehys sekä arvoyhteisö on luonnollista, että EU:n rooliin turvallisuuspoliittisena toimijana halutaan panostaa.
Kehittyvä asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto säilyvät Suomen puolustuksen perustana
Sodan kuva on muuttunut teknologian kehittymisen ja sodankäynnin uusien toimintaympäristöjen ja välineiden myötä. Esimerkiksi droonit ovat nykyään suuressa roolissa sodankäynnissä. Silti pääpaino näyttää pysyvän perinteiseen rintamasotaan ja asevelvollisuuteen perustuvassa laajassa reservissä, jonka merkitys korostuisi erityisesti sodankäynnin pitkittyessä. Tämä on myös opittu Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Hallituksen asettamat tavoitteet, kuten kansalaisten liikunnan lisääminen, kietoutuvat varusmiespalvelusta suorittavien tukemiseen sekä sinne hakeutumisen houkuttelevuuden lisäämiseen. Työtä onkin tehty. Esimerkiksi kutsuntatyöryhmä on kaavaillut maanpuolustuspäivää ja yleisiä terveystarkastuksia koko kutsuntaiässä olevalle ikäluokalle. Olennaisinta olisi nuorten maanpuolustustietoisuuden lisääminen sekä heidän henkisen ja fyysisen toimintakykynsä parantaminen.
Keskeistä varusmiespalveluksen uudistamisessa tulee olemaan koko yhteiskunnan valjastaminen tähän tehtävään ikään tai sukupuoleen katsomatta, sillä maanpuolustus on jokaisen suomalaisen asia. Selonteon tarttumista tähän haasteeseen on kuitenkin pidetty laimeana. Muutos vaatinee laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Muuttunut toimintaympäristö korostaa muidenkin kuin puolustuksen hallinnonalojen tarvetta varautua tukemaan Puolustusvoimia pitkäkestoisessa ja koko yhteiskuntaan vaikuttavassa korkean intensiteetin kulutussodankäynnissä. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvat uudet epävarmuustekijät edellyttävät yhteiskunnalta yleistä kriisinkestokykyä sekä kriiseihin varautumista ja vastaamista kokonaisturvallisuuden mukaisesti. Kokonaismaanpuolustus ja huoltovarmuus kulkevat käsi kädessä: tärkeäksi katsotaan erityisesti vahvassa nousussa oleva kotimainen puolustusteollisuus. Kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista vahvistetaankin selontekokaudella.
Uusia painotuksia puolustuksessa – Kiina, avaruus ja tasa-arvo
Vuoden 2024 puolustusselonteossa Kiina mainitaan useaan otteeseen ja sen pyrkimyksiä, tavoitteita ja toimintaa analysoidaan. Kiinan kasvava vaikutusvalta ja sotilaallinen voima ovat nousseet esiin erityisesti sen tehtyä yhteistyötä Venäjän kanssa, joka on suurin uhka sekä Suomelle että Euroopan turvallisuudelle. Vaikka Kiina ei muodosta suoraa sotilaallista uhkaa, sen vaikuttamispyrkimykset Suomessa ja lähialueilla lisääntyvät.
Uutena aihealueena selonteossa on avaruus. Puolustushallinnon toimesta laaditaan puolustuksen avaruusstrategia, minkä lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö päivittää kansallista avaruusstrategiaa. Strategioiden laatiminen osoittaa, että avaruuden sotilaallinen merkitys on lisääntynyt. Suomi on avaruudellisista suorituskyvyistä riippuvainen useilla erilaisilla tavoilla, ja sodankäynti tuleekin siirtymään avaruuteen tulevaisuudessa yhä vahvemmin.
Mukaan puolustusselontekoon on mahtunut myös maininta tasa-arvotyöstä, joka kytkeytyy erityisesti kansainvälisen toiminnan lisääntymiseen. Tässä yhteydessä korostuvat maininnat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus sekä 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus. Nämä päätöslauselmat mainitaan ensimmäistä kertaa Suomen puolustusselonteoissa, lukuun ottamatta mainintaa vuosien 2009 ja 2012 selonteoissa. Lisäksi ne pyritään sisällyttämään vahvemmin sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kansalliseen turvallisuus- ja varautumistyöhön. Tasa-arvotyön huomioiminen heijastaa laajempaa asenteenmuutosta ja korostaa YK:n roolia kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa.
Lopputuloksena realistinen ja kunnianhimoinen puolustusselonteko
Erilaisilla selonteoilla, kuten ulko- ja turvallisuus- sekä puolustusselonteoillakin, on keskeinen asema Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskusteluissa, sillä ne peilaavat aina senhetkistä turvallisuusajattelua. Vuoden 2024 puolustusselonteko kuvastaa erinomaisesti omaa aikaansa, jossa keskiössä ovat kova turvallisuus sekä kokonaisvaltainen varautuminen laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin, myös osana Natoa.
Selonteko otettiin suurella mielenkiinnolla vastaan. Siinä oli odotetusti samoja teemoja kuin tällä hetkellä puolustuspolitiikassakin. Suomi jatkaa odotetusti Ukrainan tukemista sekä lainsäädännön päivittämistä jäsenyyden velvoitteiden täyttämiseksi, kuten Puolustusvoimien tehtäviä ja toimivaltuuksia.
Selonteko maalaa kuvan puolustuksen pitkäaikaisesta uudistamisesta, joka voi hyvinkin jatkua 2030-luvun loppupuolelle. Puolustusselonteko on kokonaisvaltaisesti yhteiskuntaa ja kokonaismaanpuolustusta arvioiva, eikä se jätä epäilyjä siitä, onko Suomi varautunut puolustautumaan. Voikin sanoa, että selonteko on monella tapaa kunnianhimoisempi ja rohkeampi kuin mitä on totuttu näkemään.

Kirjoittaja: Katarina Putilin
Editointi: Ida-Susanna Pöllänen ja Niklas Backlund
Kielenhuolto: Elina Heikkinen
Lisättävää?
Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.