Presidentti Rodrigo Duterten luovuttaminen Kansainvälisen rikostuomioistuimen syytekäsittelyyn maaliskuussa 2025 ja sen taustalla käyty poliittinen valtapeli puhuttavat Filippiineillä edelleen. Lyhyellä aikavälillä pidätys on hyödyttänyt Kansainvälistä rikostuomioistuinta, joka on pystynyt pidätyksellä osoittamaan toimintakykynsä. Voittajiin ovat kuuluneet myös paradoksaalisesti Rodrigo Duterte ja hänen perheensä, jotka ovat saaneet Filippiinien kevään 2025 välivaaleissa tärkeitä voittoja säilyttäen elossa Duterten tyttären, varapresidentti Sara Duterten, toiveet vuoden 2028 presidentinvaalien ehdokkuudesta.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) modernit lasirakennukset Haagissa ovat olleet viime vuosina vähällä käytöllä. Vaikka ICC:n pääsyyttäjä Kharim Khan on ollut aktiivisesti edistämässä kansainvälisen rikosoikeuden toteutumista vaatien oikeuden eteen muun muassa Israelin pääministeri Benjamin Netanyahua  ja Venäjän presidentti Vladimir Putinia, tuomioistuimen käytävät ovat olleet tyhjillään syytteisiin vastaavista valtionpäämiehistä. ICC on joutunut vastaanottamaan kritiikkiä sekä valtioilta että asiantuntijoilta, jotka ovat epäilleet tuomioistuimen kykyä  saattaa syytettyjä rikollisia tuomioistuimen eteen.

ICC sai kuitenkin maaliskuussa 2025 erävoiton, kun Filippiinien entinen presidentti Rodrigo Duterte pidätettiin 7 000 poliisin voimin Manilan kansainvälisellä lentokentällä ja luovutettiin ICC:lle. Duterte joutuu ICC:ssä vastaamaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin rikoksista ihmisyyttä vastaan, mukaan lukien 78 ihmisen murha ja murhan yritys, virkakausiensa aikana 2011–2019, jolloin hän toimi Etelä-Filippiineillä sijaitsevan Davaon kaupungin pormestarina ja vuodesta 2016 alkaen Filippiinien presidenttinä. Duterten syytteet liittyvät hänen huumeiden vastaiseen sotaansa, jossa Filippiinien poliisivoimat ja aseistautuneet, Duterten hyväksymät kuolemanpartiot, tappoivat arviolta noin 6000–30 000 ihmistä, mukaan lukien noin 130 lasta.

Rodrigo Duterten pidätys ja luovuttaminen Haagiin on poikkeuksellinen luku Filippiinien poliittisessa historiassa. Vaikka Filippiineillä on aikaisemminkin, jopa harvinaisen usein, nostettu syytteitä virassa olevia päättäjiä vastaan, Duterten pidätys on ensimmäinen kerta, kun valtionpäämiehen tekemiä rikoksia käsitellään Filippiinien ulkopuolella. Mikäli ICC päätyy viemään asiaa eteenpäin, Dutertesta tulee ensimmäinen aasialainen valtionpäämies, joka on päätynyt ICC:n tuomioistuinkäsittelyyn.

Duterten pidätyksessä ei ole kuitenkaan kyse ainoastaan entisen valtionpäämiehen tuomitsemisesta poliittisen virkakautensa aikana tapahtuneista systemaattisista rikoksista. Pidätyksellä on myös vahva yhteys Filippiinien mahtisukujen valtataisteluun ja kysymykseen siitä, kuka määrittää saarivaltion suuntaa tulevina vuosina. 

Duterten matka Kansainväliseen rikostuomioistuimeen

Rodrigo Dutetren matka Kansainväliseen rikostuomioistuimeen alkoi helmikuussa 2018, kun ICC päätti aloittaa esiselvityksen Duterten huumeiden vastaisen sodan aikana esiin tulleista mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan. Duterte kommentoi ICC:n tutkintaa aluksi hyvin itsevarmasti, muun muassa haastaen ICC:tä tutkinnan aloittamiseen ja kertoen olevansa valmis menemään vankilaan huumeiden vastaisen sotansa puolustamiseksi. Noin kuukausi syytteiden nostamisen jälkeen Duterte kertoi kuitenkin vetävänsä Filippiinit pois ICC:n jäsenyydestä. Duterte perusteli ICC:n jättämistä tuomioistuimen ja Yhdistyneiden kansakuntien perusteettomilla hyökkäyksillä häntä ja hänen hallintoaan kohtaan. 

Tuomioistuin kuitenkin jatkoi tutkintaa, perustellen, että Filippiinit olivat sen toimivallan piirissä aina maaliskuussa 2019 voimaan astuneeseen eroon saakka. Duterten tapauksen esitutkinta muuttui toukokuussa 2021 rikostutkinnaksi. Marraskuussa 2021 ICC:n pääsyyttäjä Karim Khan keskeytti rikostutkinnan väliaikaisesti ja antoi Duterten hallinnolle aikaa todistaa, että huumeiden vastaisen sodan kuolemia ja mahdollisia rikoksia ihmisyyttä vastaan tutkitaan kansallisesti, kuten hallinto oli ICC:lle väittänyt. 

Duterten hallinto ei kuitenkaan onnistunut tässä ICC:n vaatimalla tavalla, minkä vuoksi ICC avasi rikostutkinnan uudelleen tammikuussa 2023 ja hylkäsi Filippiinien hallinnon valituksen asiassa. Helmikuussa 2025 ICC:n syyttäjän toimisto päätyi hakemaan pidätyslupaa Rodrigo Dutertelle rikoksista ihmisyyttä vastaan, murhista, kidutuksista ja raiskauksista huumeiden vastaisen sodan aikana. ICC:n tuomarikokoonpano katsoikin, että Duterte on sekä Filippiinien presidenttinä että Davaon pormestarina ollut vastuussa politiikkatoimista, jotka johtivat tuhansien siviilien kuolemiin. Syytteistä tehtiin julkisia maaliskuussa 2025, jolloin ICC pyysi apua Interpolilta Duterten pidätykseen. 

Duterten pidätys ja luovus ICC:lle oli kuitenkin pitkään epävarmaa. Duterten jälkeen Filippiinien presidentiksi noussut Ferdinand ”Bongbong” Marcos Jr, Filippiinejä vuosina 1965–1986 diktaattorin ottein johtaneen Ferdinand Marcosin poika, vastusti pitkään Duterten pidätystä ja kielsi hallintoaan tekemästä yhteistyötä ICC:n kanssa Duterten huumeiden vastaisen sodan tutkimiseksi. 

Marcosin kanta Duterten luovutukseen oli kuitenkin alkanut lientyä jo vuoden 2024 aikana, kun hänen hallintonsa kertoi julkisesti, että se ei estä Duterten antautumista ICC:lle ja katsoi, että se olisi mahdollisesti velvoitettu toimimaan, jos Interpol antaisi Dutertesta kansainvälisen pidätysmääräyksen. Duterten pidätyksen jälkeen presidentti Marcos vetosikin Filippiinien velvollisuuteen toimia yhteistyössä Interpolin kanssa ja kunnioittaa kansainvälisiä velvoitteitaan. 

Duterten luovutuksen taustalla on taistelu poliittisesta vallasta

Presidentti Marcosin kannan muuttuminen ja Duterten pidättäminen on ymmärrettävä Filippiinien poliittisen tilanteen valossa. Sekä Dutertet että Marcosit kuuluvat Filippiinien vaikutusvaltaisimpiin poliittisiin sukuihin ja ovat olleet mukana Filippiinien politiikassa vuosikymmenien ajan. Hieman yllättäen mahtisuvut yhdistivät voimansa Filippiinien vuoden 2022 presidentinvaaleissa, jossa Duterten tytär Sara Duterte kisasi Filippiinien varapresidentin paikasta Bongbong Marcosin aisaparina. 

Filippiinien presidentinvaalien vaalitavan takia ei ole poikkeuksellista, että presidentti ja varapresidentti tulevat eri puolueista. Presidentti Duterte ei ollut tyytyväinen liittoumaan, vaan olisi halunnut, että hänen tyttärensä asettuu presidenttiehdokkaaksi Marcosia vastaan. 

Valtasukujen liittouma alkoi kuitenkin säröillä lähes heti vaalien jälkeen. Presidentti Marcos ei suostunut antamaan varapresidentilleen tämän haluamaa puolustusministerin salkkua, vaan Sara Duterte joutui tyytymään huomattavasti vähäarvoisempaan opetusministerin salkkuun. Presidentti ja varapresidentti olivat myös hyvin erimielisiä hallituksen politiikasta, mikä näkyi esimerkiksi kysymyksissä presidentti Duterten huumeiden vastaisen sodan jatkamisesta. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa valtasukujen välisten kiistojen näyttämönä on toiminut suhtautuminen Kiinaan ja sen aluevesipyrkimyksiin Etelä-Kiinan merellä. Kun presidentti Duterte ja Sara Duterte ovat painottaneet että Kiinan ja Filippiinien suhdetta ei tulisi määrittää vain aluekiistojen kautta, presidentti Marcos on systemaattisesti pyrkinyt tuomitsemaan Kiinan aggressiot Etelä-Kiinan merellä. Marcosin presidenttikauden aikana Filippiinit onkin syventänyt puolustusyhteistyötä ennen kaikkea perinteisen liittolaisensa  Yhdysvaltojen, mutta myös Japanin, Australian ja Kanadan kanssa.

Kiista poliittisten valtasukujen välillä sai uusia kierroksia vuoden 2024 aikana, kun Sara Duterte erosi opetusministerin tehtävästään Marcosin hallinnossa poliittisten erimielisyyksien ja itseensä kohdistuneiden korruptioepäilyjen vuoksi. Duterte kritisoi julkisesti ministerieronsa jälkeen presidentti Marcosia ja hänen hallintoaan muun muassa heikosta talouspolitiikasta, epäpätevyydestä ja tehottomuudesta tulvien estämisessä Duterteille tärkeän Davaon kaupungin alueella. Myös entinen presidentti Duterte on heittänyt lusikkansa poliittiseen soppaan kutsumalla presidentti Marcosia huumeriippuvaiseksi ja väittämällä, että Marcosin tukijat yrittävät poistaa rajoitukset presidenttikausien määrässä, jotta Marcos voisi jatkaa presidenttinä vuoden 2028 vaalien jälkeen. Valtataistelun seurauksena Filippiinien kongressi nosti joulukuussa 2024 muodolliset virkarikossyytteet Sara Dutertea vastaan muun muassa laajamittaisesta korruptiosta, presidentti Marcosin murhayrityksen suunnittelusta ja kansalaisten luottamuksen pettämisestä.

Uhrinarratiivilla toukokuun välivaalien voittoon

Duterten luovuttaminen ICC:lle oli monille filippiiniläisille helpotus. Demokratia-aktivistit, ihmisoikeusjärjestöt ja Duterten huumeiden vastaisen sodan uhrien läheiset ovat juhlineet tilannetta voittona ja tuomion päivänä. Marcosin leirissä Duterten lähettäminen Haagiin taas on ollut erinomainen mahdollisuus korostaa Marcosia ihmisoikeuksiin sitoutuneena presidenttinä ja rakentaa hänelle omaa, isästään erillistä, poliittista perintöä. Duterten pidätys oli Marcosille myös mahdollisuus kääntää filippiiniläisten huomiota pois maan taloustilanteesta toukokuun 2025 välivaalien alla, sillä inflaatio on syönyt viime vuosien aikana presidentti Marcosin kannatusta. 

Filippiiniläisten suhtautuminen Duterten pidätykseen on kuitenkin ollut ristiriitaista, sillä Duterte on edelleen filippiiniläisten keskuudessa hyvin suosittu. Toukokuussa 2025 tehdyssä mielipidemittauksissa häneen luotti 63 prosenttia vastaajista. Presidentti Marcosin kannatusluvut jäivät samassa tutkimuksessa 32 prosenttiin. Duterten pidätyksen seurauksena Filippiineillä ja filippiiniläisten diasporissa on järjestetty Dutertea tukevia mielenosoituksia ja vaadittu hänen vapauttamistaan. Duterten perheen kanssa läheisissä väleissä oleva Kiinan hallinto on kertonut seuraavansa Duterten oikeudenkäyntiä tarkasti ja vaatinut ICC:tä pysyttelemään toimivaltansa rajoissa sekä välttämään oikeustapausten politisointia. Tyynen valtameren toisella puolella presidentti Donald Trumpin hallinto taas ei ole kommentoinut pidätystä julkisesti.

Duterten tukijoiden joukossa suuttumusta on herättänyt erityisesti ajatus siitä, että heidän maanmiehensä on luovutettu ulkomaisen tuomioistuimen tuomittavaksi. Duterten leiri on käyttänyt hyödykseen tätä kansallistunnetta ja pyrkinyt rakentamaan pidätyksestä uhrinarratiivia, jossa vanhentunut Duterte puolustaa Filippiinien lainvalvontaviranomaisia ja armeijaa tuomioistuimen syytöksiltä. Duterten perhe on myös puhunut tuomioistuinkäsittelystä Duterten kidnappauksena ja poliittisena vainona  ja verrannut presidentti Duterten kohtelua 1983 tapahtuneeseen Filippiiniläisen oppositiojohtaja Benigno Aquino Jr. murhaan. Vertaus ei ole sattumanvarainen, ottaen huomioon, että murha toteutettiin presidentti Marcosin isän valtakauden aikana.

Narratiivi Duterten kidnappauksesta on ottanut tuulta alleen erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa Duterten pidätykseen liittyvää disinformaatiota on levitetty laajasti. Narratiivi osoittautui tehokkaaksi Filippiinien toukokuun 2025 välivaaleissa, joissa Duterten klaani onnistui saamaan merkittäviä voittoja. Dutertet onnistuivat erityisesti Sara Duterten poliittisen tulevaisuuden kannalta tärkeissä senaatin vaaleissa, jossa Dutertejen tukijat saivat jaossa olevista 12 paikasta neljä, Marcosin leirin saavuttaessa kuusi paikkaa. Presidentti Duterte voitti vaaleissa itselleen Davaon pormestarin paikan selvällä äänivyöryllä, vaikka ei osallistunut vaalikampanjointiin.

Vaalien tulosta on pidetty Marcosin kannalta yleisesti heikkona. Presidentin kannalta kiusallista on lisäksi se, että hänen siskonsa, senaattori Imee Marcos, loikkasi vaaleissa Duterten leiriin. 

Duterten oikeudenkäynnistä hyötyvät Kansainvälinen rikostuomioistuin – ja Dutertet

Duterten saattaminen Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovallan piiriin on lyhyellä aikavälillä hyödyttänyt erityisesti kahta tahoa. Ensimmäinen näistä on ICC, jolle Duterten saaminen Haagiin on selkeä voitto. ICC:n toimintaa on vahvasti kyseenalaistettu viime aikoina ja tuomioistuinta on syytetty performatiivisuudesta tosiasiallisen oikeuden jakamisen sijaan. Duterten onnistuneella pidätyksellä ICC voi osoittaa toimivansa käytännössä, vaikka sen toiminta rajoittuukin vahvasti hallitusten poliittiseen tahtotilaan ja niiden myötämielisyyteen pidätysmääräysten toimeenpanossa. 

Toinen presidentti Duterten pidätyksestä hyötynyt taho on Duterten leiri. Dutertet ovat pystyneet hyödyntämään tehokkaasti presidentti Dutertesta rakennettua uhrinarratiivia, johon presidentti Marcosin ja hänen tukijoidensa on ollut haastavaa vastata. Narratiivi on hyödyttänyt varsinkin Sara Dutertea, jonka haaveet vuoden 2028 presidentinvaalien ehdokkuudesta ovat säilyneet toistaiseksi elossa Filippiinien korkeimman oikeuden keskeytettyä häneen kohdistuneen virkarikosoikeudenkäynnin perustuslain vastaisena. 

Presidentti Duterten oikeusprosessin kesto ja lopputulos ei ole kenenkään tiedossa. Vaikka lakiasiantuntijat ovat tuoneet esille, että Duterten mahdollisuudet tuomion välttämiselle ovat vähäiset, on todennäköistä, että tuomioistuinprosessi kestää useita vuosia ja Duterten perhe pyrkii vetoamaan muun muassa Duterten ikään ja terveydentilaan hänen vapauttamisekseen. ICC onkin jo lykännyt syyskuulle 2025 suunniteltua tuomioistuinkäsittelyä arvioidakseen presidentti Duterten oikeustoimikelpoisuutta.

Vielä toistaiseksi Duterten leiri on ollut vahvoilla. Presidentti Marcosin tilannetta on heikentänyt edelleen se, että Filippiineillä paljastui elo-syyskuussa 2025 massiivinen korruptioskandaali, jossa rakennuttajat, virkamiehet ja poliitikot ovat laittaneet omiin taskuihinsa miljardien Yhdysvaltojen dollareiden arvosta tulvanestoprojekteihin käytettyä julkista rahaa. Marcosin serkku ja hänen läheinen liittolaisensa, kongressin puhemies Martin Romualdez on skandaalin seurauksena joutunut jo jättämään eronpyyntönsä. 

Vaikka Marcosin kautta on vielä teoriassa kolme vuotta jäljellä, katseet ovat jo kääntymässä vuoden 2028 presidentinvaaleihin. Näissä vaaleissa Duterten suvun edustajan, tällä hetkellä todennäköisimmin varapresidentti Sara Duterten, nouseminen presidentiksi kääntäisi todennäköisesti Filippiinien sisä- ja ulkopolitiikan suunnan. Koska Filippiinien valtasuvut ovat lähtökohtaisesti eri mieltä siitä, kumman suurvallan kumppanuus on Filippiinien kannalta järkevämpi, Kiina ja Yhdysvallat pyrkivät todennäköisesti tukemaan Duterteja tai Marcoseja vuoden 2028 presidentinvaaleissa omalta kannaltaan parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. 

Tässä strategisessa pelissä merkitystä on myös sillä, mitä Kiina ja Yhdysvallat sanovat, tai mitä ne eivät sano, Rodrigo Dutertesta.