Yksi eurooppalaisista tekoälytehtaista sijaitsee Suomessa. Suomen intresseissä on kasvattaa nykyinen LUMI-tietokone vielä suuremmaksi gigatehtaaksi. Tämä on Suomelle mahdollisuus kasvattaa painoarvoaan eurooppalaisen teknologian keskuksena aikana, jolloin unionin teknologiapolitiikka kietoutuu entistä voimakkaammin osaksi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Pohjoisessa Suomessa sijaitsee Suomen ylpeys, jolle on annettu paikallisiin olosuhteisiin sopiva nimi. Kajaanin datakeskuksessa sijaitseva LUMI on supertietokone, joka pystyy tekemään noin 380 miljoonaa miljardia laskutoimitusta sekunnissa – tämä vastaa noin 1,5 miljoonan kannettavan tietokoneen laskentatehoa. Supertietokone näyttäisi nyt tarjoavan laskentatehon lisäksi voimaa myös Suomen teknologiapolitiikalle Euroopassa, vaikka sen numeerinen mittaaminen onkin haastavampi tehtävä.

Kajaanista ja tästä hankien rakennusmateriaalista nimensä perineestä, huipputerään hiotusta koneistosta nimittäin kuuluu puhuttavan Euroopassa nyt erityisen paljon. LUMI on yksi niistä Euroopan unionin 19 tekoälytehtaasta, jotka Euroopan komission EuroHPC-yhteisyritys omistaa. Näiden tekoälytehtaiden avulla luodaan valtavat määrät laskentatehoa eurooppalaiseen tekoälyä koskevaan tuotekehitykseen ja innovointiin. Tutkijat ja yritykset ympäri Eurooppaa voivat hakea oman siivunsa tämän laskentavoiman hyödyntämiseen joko komission tai Suomessa sijaitsevaan supertietokoneeseen investoivien jäsenmaiden kautta.

Komissio kasvattaa kierroksia: tekoälytehtaista gigatasolle

Euroopan ensimmäiset tekoälytehtaat nimettiin joulukuussa 2024, ja nyt EU on kasvattamassa panoksia. Komissio julkaisi keväällä toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on tehdä Euroopasta tekoälyn johtava maanosa. Yksi keskeinen palanen tätä suunnitelmaa on kasvattaa Euroopan tekoälyinfrastruktuuria entisestään luomalla niin sanottuja tekoälyn gigatehtaita: nykyisiin tehtaisiin verrattuna niissä olisi noin neljä kertaa suurempi laskentateho sekä suurempi kytkös tekoälyn kouluttamisessa tarvittavaan polttoaineeseen eli dataan, ekotehokkaaseen energiaan sekä alan osaajiin. Komission tavoitteena on, että nämä osaset yhdessä loisivat Genevessä sijaitsevan hiukkaskiihdyttimen eli CERNin hengessä näille ”gigakokoisille” komplekseille edellytykset toteuttaa entistä kunnianhimoisempia tekoälyprojekteja esimerkiksi terveydenhuollon, bioteknologian ja robotiikan aloilla.

Komissio järjesti aiemmin kesällä gigatehtaiden rakentamista koskevan aiehaun noin neljän tai viiden gigatehtaan rakentamiseksi. Alustavien kiinnostusten määrä kohosi komission yllätykseksi jopa 76 ilmoitukseen: unionin toimeenpaneva elin käy nyt hakemuksen jättäneiden toimijoiden kesken neuvotteluja, joiden tarkoituksena on löytää kiinnostuksen ilmaisseiden toimijoiden kesken mahdollisimman paljon keskinäisiä synergioita. Näin mahdollisella yhdistelyllä voitaisiin saada aikaiseksi suurempia ja valmistellumpia hankkeita varsinaisella hakemuskierroksella.

Suomen hallitus tukee matkaa tekoälytehtaasta gigatehtaaksi

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ottanut Brysselissä käynnistetyn tekoälyn kilpajuoksun tosissaan. Valtioneuvosto ilmoitti kesäkuussa, että se havittelee Suomeen gigatehdasta. Heinäkuussa se vahvisti sitoutuvansa tukemaan hakemusta, jonka Nokian johtama yrityskoalitio jätti komission alustavaan hakuun. Hakemus perustuu vahvasti Suomessa jo ennestään sijaitsevan LUMI-supertietokoneen tuomalle uskottavuudelle tekoälytoimijana. Suunnitelmien mukaan noin 65 prosenttia tavoitellun gigatehtaan investointikustannuksista rahoitettaisiin yksityisellä pääomalla.

Hallituksen tavoitteena on saada Suomeen pitkän aikavälin kasvua. On selvää, että gigatehdas toisi Suomeen sellaista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, jonka päälle kestävää taloutta olisi mahdollista rakentaa. Gigatehtaiden valikoinnissa huomioidaan myös ympäristönäkökulma, johon Suomi pystyy tarjoamaan energiatehokkaan infrastruktuurin ja uusiutuvan energian eurooppalaisittain hyvän saatavuuden.

Tekoälyhanke on samalla linjassa Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan murroksellisia teknologioita hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa merkittäviä kehitysvaikutuksia ja luoda kestävää talouskasvua. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti Suomi hakee aktiivisesti vientimahdollisuuksia hyödyntämällä mainettaan teknologiaorientoituneena, pitkälle digitalisoituneena ja korkean koulutustason maana, jolla on valmiudet kehittää maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä korkean teknologian tuotteita. Euroopan etu sataa tässä tapauksessa myös suoraan Suomen laariin.

Miten Suomi hyödyntää asemaansa EU:n teknologiapolitiikassa?

Suomi on onnistunut tämän hallituksen ja nykyisen komission kaudella hivuttautumaan keskeisille paikoille EU-päätöksenteossa. Pääministeri Orpo isännöi EU-päätöksentekijöitä ahkerasti unionin pohjoisimmassa jäsenvaltiossa. Suomen komissaari ja komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen vastaa unionin teknologiasuvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta. Se on painavin portfolio, joka suomalaiselle komissaarille on unionin jäsenyyden aikana annettu kannettavaksi ja johon suomalaiset päättäjät ovat olleet enemmän kuin tyytyväisiä. Vaikka komissaarit arvioivat työssään koko Euroopan etua, suomalainen näkemys ja osaaminen näkyy ja kuuluu väistämättä myös Brysselissä: oma yleistuntumani on, että suomalaisia kovia konsonantteja sisältäviä sukunimiä äännetään EU-kortteleissa ahkerasti.

Myös esimerkiksi Nokia on ranskalaisen Mistralin ja alankomaalaisen ASML:n tavoin vakiokalustoa, kun puhutaan teknologiasuvereniteetin eurooppalaisista toivoista yritysmaailmassa. Tämän nosteen Suomi varmasti mielellään hyödyntää, kun se markkinoi omaa ehdotustaan yhdeksi Euroopan tekoälyn lippulaivaksi.

Asema teknologiapolitiikassa heijastuu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan

Strateginen kilpailu harvinaisista maametalleista ja puolijohteista sekä toisaalta tekoälyn kehityksen maailmanlaajuinen kilpajuoksu Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalla johtavat siihen, että unionin teknologiapolitiikka kietoutuu entistä voimakkaammin osaksi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Siksi on olennaista kysyä, miten Suomen asema unionissa näyttäytyy teknologiapolitiikan lisäksi yhteisen ulkopolitiikan saralla. Ensinnäkin Suomelle on tärkeää olla niin olennainen osa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuin mahdollista. Tämä mahdollistaa sen, että unionin huomio keskittyy Suomen kannalta tärkeisiin kohteisiin. Esimerkkinä tästä toimii komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Unionin tila -puheessaan ilmoittamat panostukset yhteisen itärajan turvallisuuteen. Itärajan puolustus kulkee käsi kädessä teknologisen infrastruktuurin kehittämisen kanssa: vaikka eteläiset jäsenmaat eivät innostuneet von der Leyenin kaavailemasta vain itärajaa koskevasta ”droonimuurista”, komission julkistama puolustusvalmiuden tiekartta on monine teknologiaa ja itärajan turvallisuutta koskevine aloitteineen Suomelle rohkaisevaa luettavaa. Samoin komission hahmotelma pk-yritysten ja startupien osallistamisesta puolustustyöhön tukee Suomen tavoitteita saada ketterät teknologiayritykset mukaan puolustusinfrastruktuurin rakentamiseen. Tekoälyn sovellukset turvallisuusteknologiassa tulevat yleistymään nopeasti, jolloin LUMI-supertietokoneen kaltainen olemassa oleva tekoälyinfrastruktuuri antaa etumatkaa myös tulevissa panostuksissa puolustusalan innovaatioihin.

Tekoälyinfrastruktuuri on eduksi Suomen teollisuudelle myös kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Suomelle avautuu EU:n maailman laajimman kauppasopimusverkoston kautta vientimahdollisuuksia markkinoille, joiden kanssa Suomi tekisi mielellään yhteistyötä nimenomaan teknologian saralla. Suomen tavoittelema investointi kotimaiseen gigatekoälykapasiteettiin ei ainakaan olisi haitaksi, kun se rakentaa itsestään brändiä teknologian pioneerina.

Ylipäätään Suomi hyötyy maineestaan sekä teknologian että puolustuksen osaajana. Osaaminen tässä saumakohdassa on erityisen herkullinen yhdistelmä ajassa, jossa myös komission prioriteetit osuvat samoihin teemoihin. Jo Suomen entiseltä presidentiltä Sauli Niinistöltä tilattu varautumista koskeva raportti ja sen pohjalta valmisteltu varautumisunionistrategia kertovat siitä, että Suomella on erinomaiset edellytykset hivuttautua tärkeän neuvonantajan rooliin unionin keskeisissä aloitteissa. Tämä ei koske vain puolustusta, vaan maine teknologian pioneerina antaa uskottavuudelle lisäjatketta.

Gigatehdas on Suomelle tärkeä

Suomelle gigatehdashanke on korkealla hallituksen prioriteettilistalla. Kajaanilainen superlaatikko on Suomelle strateginen sijoitus: laskentatehon lisäksi se lisää tehoja Suomen teknologiselle sekä heijastusvaikutuksen kautta ulko- ja turvallisuuspoliittiselle vaikutusvallalle. Suomi on kuluvalla EU:n viisivuotiskaudella hivuttautunut sujuvasti EU:n päätöksenteon ytimeen, ja se näkyy unionin painotuksissa esimerkiksi puolustuspolitiikassa.

Gigatehdas on Suomelle konkreettinen tapa kasvattaa painoarvoa eurooppalaisen teknologian keskuksena aikana, jolloin unionin teknologiapolitiikka kietoutuu entistä voimakkaammin osaksi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tähän mahdollisuuteen Suomi on nyt selvästi tarttunut.