Suomen puolustusteollisuuden merkitys on viime vuosina kasvanut sekä taloudellisesta että puolustuspoliittisesta näkökulmasta. Kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen on lisännyt valtioiden tarvetta vahvistaa puolustuskykyään ja etsiä uusia, luotettavia toimittajia. Samalla Kaakkois-Aasia on noussut yhdeksi keskeisistä kasvavista talouksista ja puolustusteollisuuden markkinoista. Tämä kehitys alueella luo uusia mahdollisuuksia myös Suomen puolustusteollisuuden viennille.

Kaakkois-Aasian valtiot lisäävät puolustusmenojaan turvallisuustilanteen kiristyessä ja pyrkivät samalla monipuolistamaan puolustushankintojaan. Suomen näkökulmasta Kaakkois-Aasia tarjoaa mahdollisuuden laajentaa puolustusteollisuuden kansainvälistä roolia osana laajempaa eurooppalaista yhteistyötä. Myös Euroopan unioni on viime vuosina vahvistanut läsnäoloaan indopasifisella alueella, mistä hyvä esimerkki on EU:n indopasifinen strategia. Maailmanjärjestyksen murroksessa indopasifinen alue tarjoaa Suomelle ja suomalaisille puolustusalan yrityksille uusia mahdollisuuksia sekä potentiaalisia yhteistyökumppanuuksia.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb puolestaan korosti uudenvuodenpuheessaan, että yhteistyö perinteisten kumppanimaiden ulkopuolella tulisi nähdä mahdollisuutena globaalin talouskasvun keskeisten veturien sijaitessa yhä enemmän Aasiassa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Vietnamin talous kasvoi 8 % vuonna 2025, eniten kolmeen vuoteen. Maan vienti lisääntyi myös 17 % USA:n tulleista huolimatta. Myös Singaporen talous kasvoi odotettua enemmän, 4,8 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 kasvua oli 4,4 %. Tällaisilla valtioilla on puolustusbudjeteissaan liikkumavaraa sekä kykyä maksaa korkeasta osaamisesta puolustusteollisuuden saralla.

Puolustusmenojen globaali kasvu ja geopolitiikka muovaavat Kaakkois-Aasiaa

Puolustusmenojen kasvu on globaali trendi, ja vuonna 2024 puolustusmenot kasvoivat globaalisti 9,4 prosenttia, siis yhteensä 2 718 miljardiin dollariin. Kyseessä oli jyrkin vuosittainen puolustusmenojen kasvu sitten vuoden 1988. Huomionarvoista on myös se, että sotilasmenot kasvoivat toista vuotta peräkkäin jokaisella viidellä maantieteellisellä alueella. Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi uudenvuodenpuheessaan, että kansainvälisissä suhteissa voima yhä useammin korvaa diplomatiaa, minkä seurauksena puolustuksen merkitys pidäkkeenä korostuu. Tätä trendiä tukee myös globaalien puolustusbudjettien kasvattaminen alkaen maailman suurimmasta asevoimista, Yhdysvalloista.

Vaikka Kaakkois-Aasia näyttäytyy tämänhetkisessä maailmantilanteessa suhteellisen rauhallisena alueena, oman lisämausteensa sen markkinoilla tuovat suurvaltakilpailu ja geopoliittinen epävarmuus, jotka väistämättä vaikuttavat markkinoiden toimintaan sekä niiden houkuttelevuuteen suomalaisille toimijoille. Tästä tuoreena esimerkkinä on Kiinan sotaharjoitus Taiwanin edustalla joulukuun 2025 lopulla, joka sai vauhtia Taiwanin noin 40 biljoonan dollarin asekaupoista Yhdysvaltojen kanssa sekä Japanin pääministeri Sanae Takaichin kommenteista liittyen Kiinan uhkaan.

Lisäksi Malakansalmi Sumatran saaren ja Malakan niemimaan välissä on kansainvälisen kaupan ja tavaran kuljettamisen solmukohta. Merkittävä osa globaaleista rahtikuljetuksista merellä sekä energiakaupasta Intian valtameren ja Tyynenmeren välillä kulkee salmen kautta. Salmi yhdistää Itä-Aasian teollisuuskeskukset Lähi-idän ja Euroopan markkinoihin, minkä vuoksi sen turvallisuus ja avoimuus ovat keskeisiä kansainväliselle kaupalle. Salmen strateginen sijainti tekee siitä myös geopoliittisesti herkän alueen, jonka merireittien turvaaminen on monien valtioiden intresseissä.

Paikalliset uhat, suomalaiset ratkaisut

Suomen ja Kaakkois-Aasian potentiaalisesti kasvavassa puolustusteollisessa yhteistyössä tulee erityisesti ottaa huomioon, millaisia uhkia alueen maat kokevat. Toisin sanoen erilaisten puolustusratkaisujen sopivuus tulee arvioida alueen maantieteeseen ja tarpeisiin perustuen. Kaikilla ASEAN-mailla on esimerkiksi rantaviivaa ja näin ollen tarvetta puolustaa merialueita. Tällaisiin luonnonoloihin tarvikkeita valmistavat suomalaisyritykset voivat nähdä potentiaalia alueella.

Kaakkois-Aasian ilmasto vaikuttaa kaikkeen toimintaan, ja erilaiset luonnonkatastrofit, kuten tsunamit, tulvat ja maanvyöryt, voivat luoda erilaisia kriisitilanteita. Kaakkois-Aasiassa ymmärretään teknologian ja tieteen tärkeys luonnonkatastrofeihin varautumisessa, ja näitä peräänkuulutetaan lisättäväksi. On selvää, että suomalaisella teknologiasektorin erityisosaamisella olisi tilausta alueella. Esimerkiksi suomalaisilla satelliittiyrityksillä on paljon tarjottavaa tilannekuvan muodostamisessa, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä erilaisiin katastrofeihin vastaamisessa. 

Luonnonilmiöiden aiheuttamien olosuhteiden lisäksi sisäinen turvallisuus ja sen järkkyminen realisoivat Kaakkois-Aasian maissa erilaisia riski- ja uhkaskenaarioita, jotka eivät ole tyypillisiä suomalaisessa kulttuurissa ja toimintaympäristössä. Esimerkiksi syksyllä 2025 nähtiin rajuja sisäisiä protesteja Indonesiassa. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli ja siihen sisältyvä varautuminen voisivat tarjota ratkaisuja Kaakkois-Aasian moninaisiin turvallisuusuhkiin, olivat ne sitten sotilaallisia, ympäristöön tai terveysturvallisuuteen liittyviä, tai yleisesti maan sisäisen järjestyksen ylläpitoon liittyviä tehtäviä.

Teknologiset ratkaisut Suomen puolustusteollisuuden erityisosaamisena

Suomen puolustusteollisuuden kilpailukyky niin Kaakkois-Aasiassa kuin muualla perustuu ennen kaikkea korkean teknologian ratkaisuihin. Suomen puolustusteollisuus on kansainvälisesti vertailtuna mittakaavaltaan varsin pientä, eikä Suomen kaltaisella pienellä valtiolla ei ole mahdollisuuksia kilpailla puolustusteollisuuden bulkkituotannossa puhtaasti volyymilla.  Alan liikevaihto on noin kolme miljardia euroa, ja se työllistää noin 12 000 henkilöä, mikä rajoittaa laajamittaisen tuotannon ja viennin mahdollisuuksia tuotteissa, joissa tuotantokapasiteetti ei ole alan suurimpien toimijoiden tasolla. Alan kasvuvauhti on kuitenkin vahva, ja Nato-liittolaisuus sekä EU:n uusi toimijuus puolustusteollisuuden saralla voivat vauhdittaa suomalaisiakin yrityksiä osaksi yhä suurempia monikansallisia hankkeita. 

Puolustusteollisuuden kasvuvauhti ja globaalit tarpeet luovat kuitenkin kysyntää tietyille erityisteknologian aloille, kuten erilaisille sensoreille, tilannekuvan muodostamiselle sekä kyberympäristössä toimimiseen ja erilaisten kaksikäyttöteknologioiden käyttöönottoon. Suomen kilpailuetuna voisivatkin olla ketterät yritykset, jotka kykenevät reagoimaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi Ukrainan sodan oppien perusteella. Ukrainan sodasta saatuja oppeja kannattaisikin korostaa vienninedistämisen näkökulmasta. Tämä yhdistettynä suomalaiseen teknilliseen osaamiseen luo edellytyksiä vahvalle puolustusteollisuuden kasvulle myös tulevina vuosina.

Lisääntyvän kahdenvälisen kaupan tiellä voivat kuitenkin edelleen olla Suomen ja ostajamaan turvallisuusintressit. Mikäli suomalaista osaamista ja teknologiaa viedään maihin, joilla on esimerkiksi tiiviit siteet Venäjään, tulee vientikysymyksestä huomattavasti monimutkaisempi.  Kaakkois-Aasian maissa ei kuitenkaan jaeta Suomen huolta Venäjästä ja kumppanuudet perustuvat ennemmin yhteisiin intresseihin, kuten kaupankäyntiin, kuin arvojen yhteneväisyyksiin. Kaakkois-Aasian markkinoille ponnistelu saattaa myös viedä voimavaroja toisiin markkinoihin panostamisesta, mikä taas voisi olla Suomelle korkeampi prioriteetti.

Lisäksi yritysten ja valtion roolit viennin edistämisessä eroavat, kun verrataan Suomea ja Kaakkois-Aasiaa. Kaakkois-Aasiassa puolustussektorilla tyypillinen lähestymistapa on G2G (government-to-government) eli malli, jossa sekä ostaja että myyjä edustavat valtiollisia tahoja. Valtioiden ja suurlähetystöjen fasilitoijan rooli puolustussektorilla on erityisen tärkeä, sillä puolustus- ja sotilassektori koetaan sensitiivisenä alueena, jota on lähestyttävä asianmukaisesti. Myös Suomessa niin sanottu ”Murron raportti” ehdottaa vahvempaa G2G-lähestymistapaan siirtymistä Suomessa.

Suomen vahvuutena on kyky yhdistää puolustus, varautuminen ja huoltovarmuus

Suomen vahvuus Kaakkois-Aasiassa ei ole aseiden määrässä, vaan kyvyssä yhdistää puolustus, varautuminen ja huoltovarmuus uskottavaksi kokonaisuudeksi. Onkin syytä kysyä, tulisiko Suomen valtiollisesti kohdentaa rajalliset resurssinsa tiettyihin rajattuihin kykyihin, joita puolustusteollisuudestamme löytyy. Tällöin valtiolla ja yrityskentällä voisi olla mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön sektoreilla, joilla voitaisiin saavuttaa mahdollisimman suuri taloudellinen vaikuttavuus. 

Suomen puolustusteollisuudella on Kaakkois-Aasiassa todellisia, mutta rajattuja mahdollisuuksia, jotka perustuvat erikoistuneeseen teknologiaan ja luotettavuuteen – ei massamyyntiin tai perinteiseen asevientiin. Kaakkois-Aasia ei kuitenkaan ole helppo tai nopea markkina Suomelle.

Suomen menestykselle tärkeää Kaakkois-Aasiassa on se, millaisena kumppanina Suomi nähdään, vaikka pelkästään maineen varaan rakentaminen ei ole mahdollista. Tulevaisuudessa Suomen maine ja sen säilyttäminen korostuvat. Pitkäkestoisten kumppanuuksien rakentamiseksi on lisäksi tehtävä jalkatyötä kohdemaissa, mikä vaatii myös Suomen ulkomaanedustustojen ja niiden muodostaman verkoston hyödyntämistä. Kestävän läsnäolon rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä.