The Ulkopolitist ja Eurooppanuoret järjestivät syksyllä 2026 Eurooppa ja eurooppalaisuus -teemaisen kirjoituskilpailun 14-19 -vuotiaille nuorille. Jeannette Shabulinzenze sai kilpailussa kunniamaininnan.

Nuorena, jonka vanhemmat ovat maahanmuuttajia, olen saanut erilaisen ja omanlaiseni kokemukseni eurooppalaisuudesta ja Euroopasta. Vaikka olen syntynyt Euroopassa ja asunut koko elämäni täällä, minulla ei ole ollut samanlaista kokemusta kuin muilla eurooppalaisilla, joiden vanhemmat ovat myös syntyneet Euroopassa, jotka eivät näytä erilaisilta enemmistöön verrattuna ja joiden äidinkieli on maan kansalliskieli. Eurooppalaisuudessa on paljon hyötyjä, ja alueena Eurooppa on todella turvallinen. Se on paitsi historiallisesti myös esikuvallisesti merkittävä maanosa. Eurooppaan kuuluu ihmisten ja valtioiden lisäksi muun muassa Euroopan unioni, josta saamme paljon palveluja ja turvallisuutta, sekä Schengen-alue, jossa voimme liikkua vapaasti ilman rajatarkastuksia tai tullimuodollisuuksia. Nämä kaikki muodostavat Euroopan. 

Jos minun pitäisi kuvailla Eurooppaa yhdellä sanalla, sanoisin yhteistyökykyinen. Toisen  maailmansodan jälkeen Eurooppaa yhdisti valtioiden halu estää uusi sota ja lisätä turvallisuutta. Moni tapahtuma edisti Euroopan yhdentymistä: Yhdysvallat ja 11 eurooppalaista valtiota perustivat Naton eli Pohjois-Atlantin liiton. Yhteistyön päämääränä oli myös kaupankäynti, ja se toteutui hyvin. Eurooppaan perustettiin taloudellinen yhteistyöjärjestö OEEC, nykyisin OECD. Syventyvä yhteistyö loi pohjan nykyiselle Euroopan unionille eli EU:lle. 

Ala-asteikäisenä en ajatellut EU:n hyötyjä ja mahdollisuuksia, puhumattakaan Euroopan unionista kokonaisuutena. Olin tavallinen koululainen, joka tunsi itsensä maahanmuuttajaksi, muita huonommaksi ja vähemmän oikeutetuksi. Minua kiusattiin, syrjittiin ja kohdeltiin väärin monella tavalla. Yläasteella vaihdoin kouluun, jossa oli enemmän ihmisiä, jotka samaistuivat tilanteeseeni ja joiden taustat olivat samanlaisia kuin omani. Opin, etten ole maahanmuuttaja vaan maahanmuuttajataustainen. Ymmärsin, että olen syntynyt Euroopassa ja sinne minä kuulun. Oivalsin tämän, kun opin ensimmäisen kerran Euroopan unionin eduista.

Sain mahdollisuuden osallistua Erasmus+ -ohjelmaan. En ollut ikinä kuullut tällaisesta ohjelmasta ja olin yllättynyt, että minulla oli maahanmuuttajataustaisena mahdollisuus päästä siihen. Ensimmäisellä Erasmus+ -matkallani lähdin viikoksi Italiaan. Tutustuin italialaiseen kouluun sekä uusiin ihmisiin. Sain ensimmäisen kokemuksen Suomen ulkopuolelta sekä unohtumattomia muistoja ja ihania ystäviä. Toinen Erasmus+ -matkani oli Lissabonissa, Portugalissa. Matkojen jälkeen olen perehtynyt EU:hun ja sen tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin ulkomailla. Lempiasioitani EU:ssa ovatkin laajat opiskelu- ja työmahdollisuudet. Kokemukset Erasmus+ -ohjelmassa ovat avanneet uusia ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita sekä antaneet toivoa kirkkaasta ja menestyksekkäästä tulevaisuudesta. 

Euroopassa matkustaminen, kansainvälinen kauppa ja yhteistyö toimivat melko hyvin. Eurooppa ei kuitenkaan ole vapaa haasteista, ikävistä ilmiöistä tai vaikeista keskusteluista, joita ovat esimerkiksi eriarvoisuus, syrjintä ja maahanmuutto. Vaikka Eurooppaan kuuluu monia eri kulttuureja, kieliä ja uskontoja, eriarvoisuutta ja syrjintää näkyy paljon. Ne näkyvät ihmisten päivittäisessä elämässä, kuten kouluissa, töissä ja sosiaalisessa mediassa. Luulen, että tämä osittain liittyy ennakkoluuloihin, historiallisiin rakenteisiin ja nopeaan yhteiskunnalliseen muutokseen, joka luo turvattomuuden tunnetta. EU:n arvopohjaan sisältyvät ihmisoikeudet, vapaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Siksi onkin surullista olla epävarma omasta tulevaisuudestaan ja identiteetistään eurooppalaisena. EU:n tavoitteisiin kuuluvat myös eurooppalainen yhtenäisyys ja identiteetti. Ne eivät kuitenkaan toteudu, jos kansalaiset tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Euroopan pitäisi olla ylpeä arvoistaan, mutta oman kokemukseni näkökulmasta arvot eivät aina toteudu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö ne voisi koskaan toteutua. 

Me nuoret opiskelijat olemme seuraava sukupolvi, joka päättää Euroopan asioista. Siksi on tärkeää kertoa nuorille Euroopasta ja maailman tilanteista. Nuorten osallistumista voidaan edistää kasvattamalla nuorten mahdollisuuksia osallistua unionin toimintaan esimerkiksi lisäämällä vaihtomahdollisuuksia sekä tietoa nuorten parlamentista kouluissa tai nuorisotiloissa. Kansalaisjärjestöillä on netin avulla mahdollisuus tavoittaa nuoria ja välittää tietoa helposti. Olen varma, että monia nuoria kiinnostaa EU, koska nuorille tulevaisuus voi tuntua todella ahdistavalta ja pelottavalta asialta. Mahdollisuus vaikuttaa lisäisi luottamusta tulevaisuuteen. 

Myös sodan uhka vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Tiedän, että sota on todella pelottava mutta ajankohtainen aihe monelle nuorelle ja koko Euroopalle. Sota on aina ennalta-arvaamaton, eikä koskaan tiedä, milloin seuraava hyökkäys on tai milloin sota laajenee muihin valtioihin. On tärkeää, että muistamme Euroopan alkuperäisen aloitteen estää sotaa ja ylläpitää rauhaa. Sota muuttaa Euroopan turvallisuutta huomattavasti, ja sen uhka on tärkeää tiedostaa. Yksi peloistani, ja varmasti monen muunkin, on, että menneet historian tapahtumat toistavat itsensä vuosia myöhemmin.  

Epäkohdista huolimatta Eurooppa on turvallinen, edistynyt ja koko ajan kehittyvä alue. Olen todella kiitollinen siitä, että olen oppinut ja löytänyt oman identiteettini osana sitä. Uskon, että jos ihmiset pikkuhiljaa perehtyvät asioihin ja motivoituvat vaikuttamaan sekä tuntemaan itsensä eurooppalaiseksi, voimme päästä pitkälle. Jos saisin toivoa yhden liikkeen, jolla voisimme tukea nuoria, niin se olisi yhteisöllisyyden, toivon ja tiedon lisääminen kouluihin. Olen ylpeä eurooppalainen ja koen kuuluvani tähän yhteisöön.