Venäjän hyökkäyssota on antanut kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) mahdollisuuden osoittaa relevanttiutensa. Samalla se on kuitenkin muistuttanut, kuinka kansainvälinen politiikka ja vaikutusvaltaisten maiden intressit määrittelevät kansainvälisen oikeusjärjestelmän toimintamahdollisuuksia.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan media ja kansainväliset ihmisoikeustahot ovat raportoineet laajasti sotarikoksista ja siviilien kohtelusta. Butšan joukkohaudat olivat vain alkua uusien tuhojen paljastuessa lähes viikoittain. Venäjän raakuus ja välinpitämättömyys humanitaarisen oikeuden säännöistä ei kuitenkaan ollut yllätys. Aikaisemmin Tšetšenian, Syyrian ja Georgian sodat ovat osoittaneet, millä pelisäännöillä Venäjä pelaa. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Ukrainassa on kuollut ainakin 6114 siviiliä helmikuun lopun ja lokakuun alun välillä. 

Kansainvälinen yhteisö oli kuitenkin ennätyksellisen nopea reagoimaan Ukrainan tapahtumiin. Viikon kuluessa Venäjän hyökkäyksestä kansainvälinen yhteisö oli ehtinyt tuomita hyökkäyksen YK:n yleisistunnossa ja 39 maata oli kasannut rivinsä pyytäen kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court, ICC) syyttäjää Karim Khania avaamaan tutkinnan alueella tapahtuneista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. ICC on riippumaton ja itsenäinen tuomioistuin. Sen tavoitteena on varmistaa, etteivät kaikista vakavimmat kansainväliset rikokset jää rankaisematta, vaikka valtiot olisivat kyvyttömiä tai haluttomia tuomitsemaan syyllisiä. Sillä on toimivalta tutkia rikoksia, jotka ovat tapahtuneet sen 123 jäsenvaltion alueella tai niiden kansalaisten toimesta. Vaihtoehtoisesti YK:n turvallisuusneuvosto voi päättää tutkinnan avaamisesta jäsenvaltioiden ulkopuolisista tilanteista.

Ukraina-tutkinnalle ennennäkemätön tuki jäsenmailta

ICC on perustettu riippumattomaksi ja itsenäiseksi tuomioistuimeksi, mutta rahoituksella ja jäsenvaltioiden yhteistyöhalukkuudella on keskeinen merkitys sen toimintamahdollisuuksien kannalta. Tuomioistuin on vuosia paininut rajallisen rahoituksen kanssa, eikä sen vuosibudjettia ole lisätty vastaamaan kasvanutta työmäärää. Ukrainan tilanteessa ICC:llä on kuitenkin huomattavasti paremmat lähtökohdat resurssien ja Ukrainan yhteistyöhalukkuuden myötä kuin useissa muissa tapauksissa. 

Ilmoittaessaan tutkinnasta Ukrainan tilanteeseen ICC:n syyttäjä Khan samalla pyysi jäsenmailta lisärahoitusta ja -henkilöstöä helmikuun lopussa. Toukokuussa Khan saattoi tyytyväisenä todeta, että 21 maata, Suomi mukaan lukien, oli vastannut hänen apupyyntöönsä ja ilmoittanut lisätuesta. EU lupasi kesäkuussa rahoittaa ICC:n Ukraina-tutkintaa 7,25 miljoonalla eurolla ja lisähenkilöstöllä. Yhdistynyt kuningaskunta lupasi miljoona puntaa lisätukea ja tutkijoita ICC:lle. 

Toukokuussa ICC lähetti tähän mennessä suurimman, 42-henkisen ryhmän, Ukrainaan selvittämään sotarikosten laajuutta. Tämä on huomattavaa verrattuna siihen, että tavanomaisen ICC-tutkintaryhmän koko on keskimäärin 25 henkeä. ICC:n tutkintaryhmä on päässyt ensimmäisten joukossa keräämään todistusaineistoa esimerkiksi Butšaan ja Harkovaan. Syyttäjän toimisto on myös perustanut portaalin, jonka kautta ihmiset voivat ottaa yhteyttä tutkijoihin raportoidakseen todistusaineistosta. 

Ukrainan erityiskohtelun varjopuolet

ICC:n syyttäjän esittämä toive lisätuesta Ukrainan tilanteelle ja jäsenvaltioiden avokätisyys herättivät huolta kansalaisjärjestöissä siitä, että poikkeuksellinen toive kuvaa ICC:n politisoitumista ja sitä, kuinka jotkin maat näkevät tiettyjen konfliktien uhrien kärsimyksen muita kiireellisemmäksi. 

ICC:n syyttäjä ei ole esittänyt erikseen vetoomusta lisärahoituksesta minkään muun konfliktitilanteen puolesta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on varoittanut, että ilman riittävää läpinäkyvyyttä ja valvontaa tämä voi avata mahdollisuuden sille, että tulevaisuudessa jäsenmaat rahoittavat vain heille sopivia rikostutkintoja.

ICC:n syyttäjä ei ole esittänyt erikseen vetoomusta lisärahoituksesta minkään muun konfliktitilanteen puolesta.

Klikkaa twiitataksesi.

Parikymmentä vuotta toiminnassa olleen tuomioistuimen puolueettomuutta on kyseenalaistettu sen perustamisesta lähtien. Vaikutusvaltaiset maat, kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, ovat välttäneet tutkintoja, sillä valtiot eivät ole liittyneet ICC:n Rooman perussääntöön. Nämä maat voivat myös käyttää veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa estääkseen rikostutkintojen aloittamisen. 

Yhdysvaltojen suhtautuminen ICC:hen on ollut varsin ristiriitainen. Maa tukee osaa tuomioistuimen rikostutkinnoista, mutta kun kyse on sen omiin kansalaisiin kohdistuvista tilanteista, asenne muuttuu hyvin vihamieliseksi. Vuonna 2020 Yhdysvallat jopa asetti talouspakotteita ja maahantulokiellon ICC:n silloiselle syyttäjälle ja henkilöstölle, kun tuomioistuin pyrki tutkimaan Afganistanissa tapahtuneita rikoksia. Syyskuussa 2021 hakiessaan lupaa Afganistanin tutkinnan jatkamiselle Khan ilmoitti, ettei Yhdysvaltojen ja Afganistanin hallituksen joukkojen toimien tutkintaa priorisoida resurssipulan vuoksi. Voi vain arvioida, mikä merkitys Yhdysvaltojen toimilla oli tähän.

Huolia on noussut myös siitä, suhtautuvatko tuomioistuin ja syyttäjä samalla vakavuudella ja näkyvyydellä kaikkiin tilanteisiin. ICC:n tutkinta Ukrainassa on saanut huomattavasti enemmän julkisuutta kuin vaikkapa Palestiina-tutkinta, eikä syyttäjä ole vieraillut alueella kertaakaan sen jälkeen kun Palestiina hyväksyttiin ICC:n sopimusvaltioksi vuonna 2015.

Palestiinalaisten kohtaamaa väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkauksia on perustellusti tutkittu lukuisissa kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n selvityksissä. Viimeksi Human Rights Watch ja Amnesty ovat todenneet Israelin syyllistyvän apartheidiin, joka on myös Rooman perussäännössä luokiteltu rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Kuusi vuotta sen jälkeen, kun Palestiina pyysi ICC:tä aloittamaan tutkinnan, syyttäjä vihdoin avasi virallisen tutkinnan tilanteeseen keväällä 2021. Tätä varten syyttäjä pyysi vielä varmuuden vuoksi ICC:n esitutkintajaostolta päätöksen, että tuomioistuimella on alueellinen toimivalta miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Päätös rikostutkinnan avaamisesta vastaanotettiin kuitenkin varovaisen optimistisesti syyttäjän varoitellessa, että edessä on vielä mitä todennäköisimmin toinen pitkittynyt tutkintajakso ennen kuin syytteitä nähdään.

Kansainvälisen oikeuden uusi momentum

ICC:n avaaman tutkinnan lisäksi Venäjän aggressioon ja ihmisoikeusloukkauksiin on reagoitu muillakin kansainvälisillä areenoilla. Venäjän jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa pistettiin katkolle, ja kanteita on nostettu YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ). Ukraina, Puola ja Liettua perustivat yhteisen tutkintaryhmän Eurojustin ja Europolin avustuksella kartoittamaan sotarikoksia, mihin myös muita maita ja ICC myöhemmin liittyi. Ainakin 13 EU-maata on myös avannut kansallisia rikostutkintoja joko omien kansallisten intressiensä tai universaaliperiaatteen nojalla. Ukraina on itse ollut aktiivinen sotarikosten kartoittamisessa, ja valtion oman oikeuslaitoksen resursseja on priorisoitu sotarikosten tutkintaa varten. Elokuussa kansallisilla viranomaisilla oli jo yli 25000 sotarikoksia käsittelevää tutkintaa työn alla.

Ukraina on myös esittänyt erillisen tuomioistuimen perustamista Venäjän hyökkäysrikoksen käsittelemiseksi, sillä ICC:llä ei ole toimivaltaa sen suhteen. Hyökkäysrikos eroaa muista ICC:n toimivaltaan kuuluvista rikoksista siinä, että hyökkäysrikoksesta voidaan syyttää ainoastaan ICC:n jäsenvaltioiden kansalaisia. Ainakin EU on yhtynyt ajatukseen erillisen tuomioistuimen perustamisesta ja asiantuntijat ovat pohtineet jo mahdollisia malleja tällaiselle tuomioistuimelle.

Useiden tutkintojen koordinoiminen tulee kuitenkin tehdä huolella. Tähän mennessä Ukrainan ja ICC:n välinen yhteistyö on sujunut ilmeisen sujuvasti. ICC:n luonteeseen kuuluu, että se keskittyy syyttämään vain mahdollisimman korkea-arvoisia henkilöitä. Näiden tapausten rakentamiseen taas menee aikaa varsinkin, jos halutaan parantaa niiden menestymismahdollisuuksia. Todennäköisyydet, että presidentti Vladimir Putin nähtäisiin Haagissa tuomioistuimen edessä, ovat luonnollisesti marginaaliset. Etenkin istuvia valtionpäämiehiä harvoin on nähty tuomioistuinten edessä.

Todennäköisyydet, että presidentti Vladimir Putin nähtäisiin Haagissa tuomioistuimen edessä, ovat luonnollisesti marginaaliset.

Klikkaa twiitataksesi.

Kansainvälisen yhteisön sitoutuneisuuden rankaisemattomuuden torjumiseksi Ukrainan tapauksessa toivoisi olevan esimerkki muiden konfliktien kuten Afganistanin, Syyrian, Myanmarin, Malin tai Jemenin sotarikosten selvittämisessä. Suuren huomion ja lisäresurssien mukanaan tuoma kääntöpuoli ovat luonnollisesti korkeat odotukset. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen vain murto-osa tutkimuksista on johtanut syytteisiin tai tuomioon, ja ICC kaipaa kipeästi onnistumisia legitimiteettinsä vahvistamiseksi. 

Kirjoittaja: Camilla Antila

Editointi: Emmi Kivi, Heta Hassinen

Kielenhuolto: Matti Marjamäki