Kansalliset turvallisuuslait muuttivat Hongkongin kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen ympäristön perustavanlaatuisesti. Viime vuosina sadat tuhannet hongkongilaiset ovat muuttaneet ulkomaille, mutta puhe poliittisista pakolaisista lienee liioiteltua. Hongkongilaiselle keskiluokalle muuttopäätösten taustalla painavat myös koulutukseen ja lasten tulevaisuuteen liittyvät näkökulmat. 

Hongkongissa viime vuodet ovat olleet pitkää poikkeusaikaa. Keväällä 2019 alkaneet mielenosoitukset laajenivat kuukausia kestäneiksi, laajamittaisiksi poliittisia vapauksia vaativiksi mielenosoituksiksi, jotka tyrehtyivät vasta vuonna 2020 tiukan Zero Covid -politiikan ja nopeasti voimaan viedyn uuden kansallisen turvallisuuslain myötä. Hongkongin muusta maailmasta eristäneet koronatoimet purettiin vuoden 2022 lopussa, mutta kaupungin poliittinen tilanne on sen sijaan jäänyt pysyvästi uuteen asentoon. Kiinan keskushallinnon pikavauhtia säätämä kansallinen turvallisuuslaki on hiljentänyt Kiinan ja Hongkongin hallinnolle kriittiset äänet politiikassa, mediassa ja kansalaisyhteiskunnassa. Lakia täydennettiin Hongkongin peruslain artiklan 23 edellyttämällä paikallisella turvallisuuslailla maaliskuussa 2024.  Laki on jo johtanut ensimmäisiin vankeustuomioihin hallinnolle kriittisestä kirjoittelusta.

Hongkongissa on sen historian aikana ollut useita poliittisista syistä johtuvia maastamuuttoaaltoja, ja nykyinen poliittinen tilanne on nostanut muuttoliikkeet jälleen puheenaiheeksi. Kansallisen turvallisuuslain astuttua voimaan Britannia, Australia ja Kanada, joissa kaikissa on suuri hongkongilaisdiaspora, ilmoittivat helpottavansa hongkongilaisten maahanmuuttoa. Hongkongin nettomaahanmuutto kääntyi jyrkän negatiiviseksi vuosien 2019–2022 poikkeusolojen aikana, jolloin erityishallintoalueelta muutti pois yli 200 000 ihmistä enemmän kuin sinne saapui Kiinan ulkopuolelta. Muuttoa Manner-Kiinasta Hongkongiin hallitaan viisumikiintiöin, ja tätä muuttoliikettä ei ole laskettu lukuihin mukaan. Korona-ajan poikkeustoimien jälkeen nettomaahanmuutto oli kuitenkin lähes saman verran, yli 200 000 henkilön verran, nettopositiivista. Hongkongin tilastoviranomainen on selittänyt aaltoilevaa muuttoliikettä pitkälti koronapandemialla, kansainvälisessä mediassa puolestaan poliittiset syyt ovat korostuneet. Mistä muuttoliikkeessä siis oikeastaan on kyse?

Poliittinen epävarmuus on ennenkin kiihdyttänyt Hongkongin muuttoliikkeitä

Hongkongista tuli Britannian siirtomaa vuonna 1842 ensimmäisen oopiumisodan jälkimainingeissa. Sen alue laajeni saman vuosisadan lopussa, kun Britannia vuokrasi maa-alueita Kiinan keisarikunnalta 99 vuodeksi. Kun vuokrasopimus vuonna 1997 päättyi, Hongkong siirtyi Kiinan kansantasavallan hallintoon, mutta säilytti laajan autonomian erityishallintoalueena “yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteen mukaisesti. 

Hongkongissa on koettu useita maahan- ja maastamuuttoaaltoja poliittisesti epävarmoina aikoina. Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeisinä vuosikymmeninä, 1950–1970-luvuilla, sadat tuhannet mannerkiinalaiset muuttivat Hongkongiin pakoon kommunistihallintoa, nälänhätää ja kulttuurivallankumousta. Työvoiman kasvu edesauttoi Hongkongin nopeaa kasvua yhdeksi Aasian tiikeritalouksista 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kun Hongkongissa mellakoitiin paikallisten kommunistien johdolla siirtomaahallintoa vastaan vuonna 1967, tuhannet hongkongilaiset muuttivat puolestaan länteen tätä seuranneina vuosina. 

Tähän mennessä suurin muuttoaalto Hongkongista käynnistyi 1980-luvulla, jolloin Britannia ja Kiina alkoivat neuvotella Hongkongin vallanvaihdoksesta. Vaikka brittihallinnon aikana hongkongilaiset eivät olleet saaneet nauttia laajoista poliittisista tai kansalaisvapauksista, Hongkongissa toteutettujen kyselytutkimusten mukaan enemmistö väestöstä pelkäsi, että kommunistisen Kiinan hallinto johtaisi yksilönvapauden, kansalaisoikeuksien ja elintason heikkenemiseen. Tutkija Nan M. Sussman arvioi, että jopa 800 000 hongkongilaista muutti muualle vallanvaihdosta edeltäneinä vuosina 1984–1997. Muuttoliike kiihtyi erityisesti vuoden 1989 Tiananmenin tapahtumien jälkeen. 

Manner-Kiinasta tulevaa muuttoa on säädelty kiintiöin, mikä on pitänyt muuttoliikkeen mantereelta Hongkongiin tasaisena.

Klikkaa twiitataksesi.

Aiemmista muuttoliikkeistä poiketen muuttajat olivat pääosin korkeasti koulutettuja keski- ja ylemmän luokan edustajia perheineen. Hongkongilaisilla ei kuitenkaan ollut automaattisesti oikeutta muuttaa isäntämaa Britanniaan, joten hongkongilaiset suuntasivat myös muihin angloamerikkalaisiin maihin – Kanadaan, Australiaan, Yhdysvaltoihin ja Uuteen-Seelantiin. 

Vallan vaihtuessa vuonna 1997 Kiina oli sitoutunut säilyttämään Hongkongin erityishallintoalueena ainakin seuraavat 50 vuotta. Ensimmäisten vuosien ajan vaikuttikin siltä, että elämä Hongkongissa jatkuisi entisellään. Vuoteen 2010 mennessä arviolta puoli miljoonaa hongkongilaista palasi takaisin kaupunkiin hankittuaan kaksoiskansalaisuuden. Suurimmiksi kansalaisuusryhmiksi on arvioitu Kanada, Australia ja Yhdysvallat. Manner-Kiinasta tulevaa muuttoa on säädelty kiintiöin, mikä on pitänyt muuttoliikkeen mantereelta Hongkongiin tasaisena. Nykyisin jopa 30 prosenttia Hongkongin asukkaista on syntynyt Manner-Kiinassa. Nettomuutto Kiinan ulkopuolelta Hongkongiin sen sijaan oli koko 2000-luvun pääosin negatiivista. Hongkongin tilastoviraston mukaan ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on noin 8 prosenttia, ja loput 60 prosenttia väestöstä on syntynyt Hongkongissa.

Muuttoliikkeen moninaiset syyt

Hongkongin aiemmissa 2000-luvun protesteissa kansalaiset onnistuivat saamaan Hongkongin hallinnon hyllyttämään epätoivottuja poliittisia päätöksiä, kuten Hongkongin peruslain artiklan 23 mukaisen kansallisen turvallisuuden lain sekä alueen opetussuunnitelman uudistamisen “isänmaallisempaan suuntaan”. Kenties tämän vuoksi vuosien 2003 ja 2014 mielenosoitukset eivät aiheuttaneet yllättäviä piikkejä maastamuuttotilastoon. Vuonna 2019 alkaneet mielenosoitukset roihahtivat kuitenkin niin suuriksi, että ne kukistettiin lopulta ennennäkemättömällä tavalla, Kiinan keskushallinnon ohi Hongkongin paikallishallinnon säätämällä turvallisuuslailla. Tämän jälkeen myös aiemmin protestien vuoksi kuopattu opetussuunnitelman uudistaminen ja kansallisen turvallisuuden laki saatiin vietyä läpi ilman vastalauseita. Uudistukset muuttivat Hongkongin poliittisen tilanteen perustavanlaatuisesti.

Voi kuitenkin kyseenalaistaa, onko kaikki viimeaikainen muuttoliike ollut vain kansallisen turvallisuuslain seurausta, sillä poliittinen kriisi ja korona osuivat samaan ajanjaksoon. Korona-aikana kansalaisia huolettivat ennalta-arvaamattomat ja tiukat koronatoimet. Poismuutto kiihtyi alkuvuonna 2022, jolloin koronatilanne Hongkongissa eskaloitui, koronatoimiin liittyvä epävarmuus oli suurimmillaan ja moni oli jo väsynyt kolme vuotta kestäneisiin poikkeusoloihin. Vastaavasti jyrkin takaisinmuutto osui alkuvuoteen 2023, jolloin karanteenit poistuivat. Toisaalta monet muut indikaattorit, kuten lasten koulupaikoista luopuminen sekä eläkerahaston varojen ennenaikainen nostaminen, viittaavat siihen, että moni poistui Hongkongista pysyvämmin. 

Yksistään periaatteellinen huoli poliittisen järjestelmän tilasta ei sekään selitä täysin Hongkongin maastamuuton laajuutta.

Klikkaa twiitataksesi.

Yksistään periaatteellinen huoli poliittisen järjestelmän tilasta ei sekään selitä täysin Hongkongin maastamuuton laajuutta. Suuri osa esimerkiksi Britanniaan uudella hongkongilaisille suunnatulla viisumilla muuttaneista on ollut keski-ikäisiä, perheellisiä ihmisiä, kuten oli myös vuotta 1997 edeltäneen muuttoaallon aikaan – heistä suurin osa tuskin on ollut barrikadeilla rajuimmissa opiskelijamielenosoituksissa. Sen sijaan perheet ovat huolissaan siitä, miten poliittinen tilanne heijastuu lasten tulevaisuuteen ja koulutukseen. Hongkongin uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa aiemmin liberaali yhteiskuntaoppi on nimittäin korvattu oppiaineella, joka painottaa “isänmaallisuutta”, kuten kommunistisen puolueen saavutuksia. Tämän myötä hongkongilaisten lasten määrä kaupungin yksityisissä kansainvälisissä kouluissa on kolminkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen nähden samalla, kun Hongkongin opetussuunnitelmaa noudattavat julkiset koulut kärsivät oppilaskadosta.

Haastattelututkimuksissa perheiden muuttopäätöksen ajurina onkin ollut nimenomaan huoli siitä, että Hongkongissa lapset eivät enää saisi kriittistä ja laadukasta koulutusta. Myös kaksoiskansalaiset, joista moni ei tuntenut juurikaan sympatiaa mielenosoittajia kohtaan, kertoivat, että lasten koulutus olisi suurin syy sille, miksi he olisivat valmiita muuttamaan takaisin toiseen kotimaahansa. Moni oli valmis uhraamaan hyväpalkkaisen uransa Hongkongissa saadakseen lapselleen paremman koulun, mikä kuvaa sitä, kuinka tärkeäksi lasten laadukas koulutus nähdään.

Hongkongin tulevaisuus kietoutuu yhä tiiviimmin Kiinaan

Hongkongin loppua on ennustettu siitä saakka, kun neuvottelut sen luovutuksesta Kiinalle alkoivat. Romahdusta ei ole tapahtunut, vaan Hongkong on onnistunut säilyttämään merkityksensä taloudellisena keskuksena. Tämä on myös Kiinan keskushallinnon intressissä: Hongkongin suhteellisen avoin ja palveluvaltainen talous tarjoaa kehitysmallin koko Etelä-Kiinan Greater Bay Area -hankkeelle. Hongkongin kohtalo onkin entistä tiiviimmin sidoksissa Kiinaan, niin talouden kuin väestön osalta. Kun muutoin muuttovirrat ovat kääntyneet Hongkongista poispäin turvallisuuslakien jälkeen, on Hongkong helpottanut kiinalaisten osaajien maahanmuuttoa. Heille Hongkong on nykyiselläänkin vapaampi kuin Manner-Kiina.

Hongkongin loppua on ennustettu siitä saakka, kun neuvottelut sen luovutuksesta Kiinalle alkoivat.

Klikkaa twiitataksesi.

Sananvapauteen, avoimuuteen ja vahvaan paikallisidentiteettiin uskoville hongkongilaisille tulevaisuus tuskin tuo lohtua. Kun Hongkongin artiklan 23 mukainen turvallisuuslaki astui voimaan keväällä 2024, aiheutti se jälleen piikin Britannian viisumihakemuksissa. Jo yli 200 000 hongkongilaista on muuttanut Britanniaan uuden viisumiväylän myötä, ja jopa 99 prosenttia loppuvuonna 2023 kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ole aikeissa palata Britanniasta takaisin Hongkongiin. Kuten 1980–1990-lukujen muuttoliikkeessä kävi, kenties osa nyt lähteneistä palaa vielä jokin päivä takaisin – kunhan he saavat ensin itselleen toisen passin.