Liettuan pääoppositiopuolue, Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue (LSDP), sai odotettua selkeämmän vaalivoiton maan kaksivaiheisissa parlamenttivaaleissa, jotka pidettiin 13. ja 27. lokakuuta. Puolue sai kaiken kaikkiaan lähes kaksi kertaa enemmän paikkoja kuin vaaleissa toiseksi tullut, väistyvän hallituksen pääpuolue, konservatiivinen Kotimaan liitto. Vaalitulos on kova kaarros vasempaan, mutta samalla askel aiempaa arvokonservatiivisempaan ja populistisempaan suuntaan. Maan ulkopolitiikka saattaa myös ”suomettua” kohti arvopohjaista realismia.

Liettua liikahti vasemmalle

Vaalien tulos oli kyselyiden valossa verrattain odotettu, mutta silti yllätyksellinen. LSDP:n vaalivoittoa pohjusti istuvan presidentin Gitanas Nausėdan uudelleenvalinta toiselle virkakaudelle aiemmin keväällä. Presidentinvaaleissa LSDP ei asettanut omaa ehdokasta, vaan asettui suoraan Nausėdan taakse. Vaalien toisella kierroksella Nausėda päihitti päähallituspuolue Kotimaan liiton ehdokkaan, väistyvän pääministeri Ingrida Šimonytėn, selkein luvuin. Nausėda on osoittanut toistuvasti tyytymättömyyttään väistyvään hallitukseen, ja parlamenttivaalien alla hän ilmaisi varsin avoimesti tukevansa LSDP:n tavoitetta muodostaa uusi hallitus.

Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen vaalivoittoa pohjusti istuvan presidentin Gitanas Nausėdan uudelleenvalinta toiselle virkakaudelle aiemmin keväällä.

Klikkaa twiitataksesi.

Kotimaan liitto kärsi karvaan tappion. Puolue menetti lähes puolet paikoistaan, mutta on silti edelleen toiseksi suurin puolue uudessa parlamentissa. Puolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Gabrielius Landsbergis ilmoitti vaalien jälkeen jättäytyvänsä sekä puolueen johdosta että parlamentista. Toiseksi suurin hallituspuolue Liberaali liike menestyi odotettua paremmin. Liberaalit äänestäjät saattoivat keskittää toisella kierroksella äänensä Liberaalille liikkeelle kolmannen hallituskumppanin, pienemmän liberaalipuolue Vapauspuolueen sijaan, joka jäi lopulta kokonaan ilman edustajia. Vapauspuolueen puheenjohtaja, talous- ja innovaatioministeri Aušrinė Armonaitė, ilmoitti murskatappion jälkeen eroavansa puolueen johdosta.

Uusi oikeistopopulistinen oppositiopuolue Niemenin aamunkoi keräsi valtaosan vakiintuneiden puolueiden ulkopuolisista protestiäänistä. Populistiehdokkaista ainoastaan Vilnan entinen pormestari Artūras Zuokas, laitaoikeistolaisen Kansallisen liiton varapuheenjohtaja Vytautas Sinica ja kaksi riippumatonta ehdokasta pääsivät läpi parlamenttiin. Kaikki loput läpi menneet populistiehdokkaat edustavat Niemenin aamunkoita. Uuden parlamentin kaksi riippumatonta edustajaa ovat molemmat venäjänkielisiä paikallispoliitikkoja, jotka aiemmin edustivat Venäjä-mielistä Työväenpuoluetta. Näissä vaaleissa Työväenpuolue muodosti vaaliliiton nimeltä Rauhan koalitio yhdessä kahden muun pienpuolueen kanssa, mutta vaaliliitto ei saanut yhtään kansanedustajaa. Liettuan puolalaisten valitsijaliike säilytti kolme edustajapaikkaansa parlamentissa.

Parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen opposition viisi pääpuoluetta julistivat ”yhteistyö- ja avunantosopimuksen” vaalien toisella kierroksella. LSDP ilmoitti, että sen tavoitteena on muodostaa uusi koalitiohallitus keskustavasemmistolaisen Liettuan demokraattisen liiton (DSVL) ja pienemmän keskustalaisen oppositiopuolueen Liettuan talonpoikien ja vihreiden liiton (LVŽS) kanssa.

Toisen kierroksen tulosten selvittyä LSDP aloitti saman tien tunnustelut DSVL:n ja LVŽS:n kanssa. Vaikka sekä DSVL että LVŽS kärsivät vaalitappion, näillä kolmella puolueella olisi ollut riittävä enemmistö uudessa parlamentissa. Hallitusneuvottelut kuitenkin mutkistuivat nopeasti, ja yhdeksi selittäväksi tekijäksi arveltiin DSVL:n ja LVŽS:n puheenjohtajien välistä vihanpitoa.

Pian hallitusneuvottelujen alettua LSDP:n puheenjohtaja, europarlamentaarikko Vilija Blinkevičiūtė ilmoitti yhtäkkiä, että hän kieltäytyy pääministerin tehtävästä. Hänen sijaansa LSDP esittää uuden hallituksen pääministeriksi puolueen varapuheenjohtajaa, aiemmin korruptioskandaalissa ryvettynyttä entistä puoluejohtajaa Gintautas Paluckasia. Blinkevičiūtė oli viestittänyt vaalikampanjan alussa, että hän ei halua pääministeriksi, mikä herätti yleistä hämmennystä. Julkisen paineen kasvaessa hän joutui lopulta lupautumaan asettuvansa sittenkin pääministeriehdokkaaksi. Blinkevičiūtėn jatkuva kiemurtelu asiassa on kaventanut hänen omaa ja puolueensa uskottavuutta. Muut puolueet ja monet kommentaattorit ovat syyttäneet LSDP:tä äänestäjien hämäämisestä.

Toisen takinkäännöksen LSDP teki heti Blinkevičiūtėn vetäydyttyä, kun se ja DSVL ilmoittivat yllättäen aikeesta muodostaa koalitio ei keskustalaisen LVŽS:n, vaan oikeistopopulistisen Niemenin aamunkoin kanssa. Kotimaan liiton johto oli varoitellut voimallisin sanakääntein ”radikaaleista voimista”, millä se tarkoitti eritoten Niemenin aamunkoita. Väistyvän hallituksen kaikki kolme puoluetta ja LSDP:n Blinkevičiūtė vakuuttivat vaalikampanjan aikana kieltäytyvänsä yhteistyöstä Niemenin aamunkoin kanssa puolueen johtoportaan juutalaisvastaisten ja Venäjä-myönteisiksi tulkittujen lausuntojen vuoksi. Tästä huolimatta puolue menestyi vaaleissa paljon ennakoitua paremmin ja sai kolmanneksi eniten edustajia uuteen parlamenttiin.

Edessä askel taaksepäin

Näissä vaaleissa puolueet eivät juurikaan kampanjoineet ulkopolitiikan kysymyksillä. Uudessa hallituksessa tahdin määrännee LSDP. Puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittinen peruslinja ei poikkea nykyhallituksen ja presidentin politiikan tärkeysjärjestyksestä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa pysyy Liettuan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijaisena asiana. Kaikki nykyiset ja todennäköiset tulevat hallituspuolueet ovat yhtä mieltä puolustusmenojen pitämisestä vähintään nykyisellä tasolla. Vaalikampanjan aikana johtavat ehdokkaat tuntuivat jopa kilpailevan siitä, kuka esittää korkeinta prosenttilukua puolustusmenojen osuudeksi. Tuleva hallitus nostanee osuutta entisestään.

Ukrainan sota pysyy Liettuan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijaisena asiana. Kaikki nykyiset ja tulevat hallituspuolueet ovat yhtä mieltä puolustusmenojen pitämisestä vähintään nykyisellä tasolla.

Klikkaa twiitataksesi.

Väistyvä hallitus saavutti pitkittyneiden diplomaattisten neuvottelujen jälkeen sopimuksen saksalaisen pysyvän prikaatin sijoittamisesta Liettuaan. Lisäksi hallitus on pyrkinyt saamaan enemmän yhdysvaltalaisia joukkoja ja erityisesti raskasta ilmatorjuntakalustoa Liettuaan. Näistä hankkeista on Liettuassa laaja yhteisymmärrys puolueiden kesken, ja hankkeiden eteenpäin vieminen työllistää myös tulevaa hallitusta sen lopullisesta kokoonpanosta riippumatta. Jää nähtäväksi, vaikuttavatko tulevat hallitusvaihdokset Saksassa ja Yhdysvalloissa asiaan.

Presidentti Nausėda on vakuuttanut, että Liettua jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainalle. Samaan aikaan kuitenkin uuden hallituskoalition mahdollisen vaa’ankielipuolueen, Niemenin aamunkoin, edustajien kannanotoissa Ukrainan sodasta on selkeää hajontaa. Vaaleissa Niemenin aamunkoin listalla oli useita varsin avoimesti Venäjä-mielisiä ehdokkaita. Puolueen räväkkä johtaja Remigijus Žemaitaitis on ehdottanut taloussuhteiden lämmittämistä Valko-Venäjän ja Keski-Aasian maiden kanssa, mitä olisi vaikea tehdä ilman muutosta Liettuan suhtautumisessa Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

LSDP:n uusi pääministeriehdokas Paluckas ilmoitti yhtenä ensimmäisistä ulkopolitiikan tavoitteistaan olevan täysien diplomaattisuhteiden palauttaminen kommunistisen Kiinan kanssa. Maiden väliset suhteet ovat olleet jumissa sen jälkeen, kun Peking raivostui Liettuan päätöksestä sallia Taiwanin avata saarivaltion uusi virallinen edustusto Vilnassa. Paluckas yhtyi presidentti Nausėdan aiemmin ilmaisemaan kantaan, että päätös oli virhe. Väistyvän hallituksen pääministeri Šimonytė taasen kutsui Nausėdan ja Paluckasin ehdotusta Kiina-suhteiden normalisoimisesta harkitsemattomaksi. Hän muistutti, että Yhdysvalloissa vallitsee Kiinan suhteen laaja yksituumaisuus.

Huomattavasti enemmän ristivetoa sekä Liettuan sisällä että sen suhteissa liittolaismaiden kanssa aiheuttanee LSDP:n päätös muodostaa uusi hallitus yhdessä antisemitismistä syytetyn Niemenin aamunkoin kanssa. Suhtautuminen antisemitismiin on Liettuassa historiallisista syistä edelleen kovin kipeä asia. Väistyvä hallitus on johdonmukaisesti korostanut Liettuan historiallista vastuuta, ja tämä politiikka on heijastunut myös maan suhteisiin Israelin kanssa. Liettuassa ei ole nähty suuria Palestiinaa kannattavia mielenosoituksia kuten monissa muissa Euroopan maissa. Mielipidetiedustelujen mukaan suuri yleisö suhtautuu Israelin ja Palestiinan konfliktiin varsin välinpitämättömästi.

Liettuan entinen presidentti Dalia Grybauskaitė, useat kansalaisjärjestöt ja johtavat poliitikot liittolaismaissa ja Israelissa varoittivat, että hallitusyhteistyö Niemenin aamunkoin kanssa vahingoittaa Liettuan ulkosuhteita. Presidentti Nausėda, joka on aiemmin pyrkinyt hillitsemään Niemenin aamunkoita vastaan kohdistuvaa kritiikkiä, joutui hänkin toteamaan, että päätös kutsua puolue hallitusneuvotteluihin oli virhe, mutta ei kuitenkaan vastustanut hallituskokoonpanoa. Tuhannet liettualaiset osoittivat ympäri maata mieltään Niemenin aamunkoita vastaan, mitä puolueen puheenjohtaja Žemaitaitis kutsui ”vallankaappausyritykseksi” ja kehotti kannattajiaan vastamielenosoitukseen.

Suomettuuko Liettuan ulkopolitiikka?

Kolmen puolueen koalitiohallituksen ei odoteta tekevän merkittäviä muutoksia Liettuan ulkopolitiikkaan. Muutos sen sijaan nähtäneen kansanvallan instituutioiden välisissä valtasuhteissa. Koko väistyvän hallituksen virkakauden kestänyt kissa-hiiri-leikki hallituksen ja presidentin välillä tuskin jatkuu uuden hallituksen astuttua virkaan. LSDP:lle ei tuottane vaikeuksia linjata ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistyössä presidentin kanssa. Oman arvonsa tarkasti tunteva ja suurta kansansuosiota nauttiva presidentti pitänee silti joka tapauksessa jatkossakin itsepintaisesti kiinni valtaoikeuksistaan, niitä mahdollisesti jopa venyttäen.

Liettuan tuleva hallitus on osaksi presidentti Nausėdan kätilöimä. Kun presidentillä on Liettuassa merkittävää ulkopoliittista valtaa, uuden hallituksen kiistanalainen kokoonpano ja suunnanmuutokset heijastunevat myös Nausėdan kuvaan monissa Euroopan pääkaupungeissa. Suhteiden uudelleen lämmittäminen kommunistisen Kiinan kanssa ja antisemitismistä syytetyn puolueen ottaminen mukaan uuteen hallitukseen tuntuvat oudoilta valinnoilta erityisesti Yhdysvaltain käänteentekevän vaalituloksen valossa. Kun Liettua on viime vuosina onnistunut toimimaan kansainvälisen politiikan näyttämöllä ”kokoaan suurempana”, kenties tuleva hallitus pyrkii sen sijaan kauemmas parrasvaloista.

Liettuan ulkopolitiikan päälinja saattaa olla vastaisuudessa lähempänä Suomen ”arvopohjaista realismia” kuin Puolan tai Viron korostamaa tarvetta vahvistaa kansanvallan vihollisten vastaista läntistä liittoumaa.

Klikkaa twiitataksesi.

Erkaantuminen väistyvän hallituksen harjoittamasta arvopohjaisesta ulkopolitiikasta ja huolettomampi asennoituminen Euroopassa kasvavaan juutalaisvihaan asettaisivat uuden hallituksen tielle, joka voi johdattaa Liettuan ulkopolitiikkaa kauemmas muista etulinjan maista. Liettuan ulkopolitiikan päälinja saattaa siten olla vastaisuudessa lähempänä Suomen niin kutsuttua arvopohjaista realismia kuin vaikkapa Puolan tai Viron korostamaa tarvetta vahvistaa kansanvallan vihollisten vastaista läntistä liittoumaa. Tällainen irtiotto olisi jälleen yksi viesti sekä liittolaisille että vastustajille, että vapaan Euroopan eturintama ei ole lainkaan niin yhtenäinen kuin julkisessa keskustelussa usein ajatellaan.