The Ulkopolitist katsoo maailmaa pintaa syvemmältä. Toimituksemme kokosivat tausta-analyyseja vuotta 2018 hallineista uutisaiheista sekä kirjoituksia teemoista, jotka jäivät uutisotsikoiden ulkopuolelle. Antoisia lukuhetkiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurkuluttajilta toisille!

Aasia ja Tyynimeri -toimitus:

Sri Lankassa pääministeriksi nousi mies, jonka toimia presidenttinä tutkitaan sotarikoksina

Hauras rauha on vallinnut Sri Lankassa pitkän sisällissodan päätyttyä vuonna 2009. Rauhasta maksettiin kallis hinta, sillä presidentti Mahinda Rajapaksa kukisti tamilivähemmistön kapinan äärimmäisen brutaalein ottein, siviiliuhreja kaihtamatta. Vuoden 2015 presidentinvaalit hävinnyt Rajapaksa palasi marraskuussa 2018 Sri Lankan politiikan ytimeen pääministeriksi, mikä ajoi maan poliittiseen kriisiin ja herätteli myös yhä kyteviä etnisiä jännitteitä. Elisa Rimailan kirjoittama ja Mandy Glinsbockelin upeasti kuvittama juttutarjoaa erinomaisen katsauksen Sri Lankan poliittiseen lähihistoriaan.

Kaksi vuotta poliittista ilotulitusta Etelä-Koreassa – ex-presidentin korruptioskandaalia seurasi rauhan teemavuosi ja paremmat välit Pohjois-Koreaan

Etelä-Koreassa on kahdessa vuodessa tapahtunut paljon: entisen presidentin viraltapano korruptiosyytteiden ja mielenosoitusten jälkeen, liberaalin Moon Jae-inin valinta presidentiksi ja sen myötä täysi suunnanmuutos Pohjois-Korean-suhteissa, mikä konkretisoitui, kun Pohjois-Korea osallistui Pyeongchangin talviolympialaisiin. Etelä-Korean sisäpoliittisella kehityksellä on ollut suurempi merkitys rauhanprosessille kuin ymmärrämmekään, kirjoittaa Katri Kauhanen.

Miten Japani vaikuttaa Itä-Aasiaan ja globaaliin politiikkaan?

Japanin liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) syyskuisessa kokouksessa puolueen puheenjohtajaksi valittiin Shinzo Abe. Kolmannen kautensa LDP:n johtajana aloittava Abe jatkaa todennäköisesti myös Japanin pääministerinä vuoteen 2021 asti. Eero Tuorila analysoi kokouksen jälkimainingeissa Aben Japanin ulkopolitiikan päälinjoja sekä tulevaisuudennäkymiä. Japanin “pasifistisen perustuslain” mahdollista mylläystä ja sen vaikutuksia Itä-Aasian strategisiin asetelmiin arvioi keväällä puolestaan Ilari Autio.

Nyrkkipajoista teknologian huipulle: Kiina halajaa teollisuuden suurvallaksi

Tekoäly, robotit ja esineiden internet. Maailman ennustetaan olevan seuraavan suuren teollisen vallankumouksen kynnyksellä, ja Kiina haluaa kuulua sen etujoukkoihin. Kansallisesta uudelleenheräämisestä unelmoiva presidentti Xi Jinping uskoo massiivisen valtiovetoisen teollisuuden uudistusohjelman, Made in China 2025:n, pelastavan maan talouskasvun hyytymiseltä ja siivittävän sen johtavien teknologian suurvaltojen joukkoon. Maria Kaukon artikkeli analysoi Kiinan mahtipontista visiota ja sen uskottavuutta.

Lähi-itä ja Afrikka -toimitus:

Tunisian Ennahda-puolue brändää itseään uudelleen

Tunisia on ollut arabikevään harvoja valopilkkuja, joskin ailahteleva sellainen. Nyt poliittista islamia ajava Ennahda-puolue brändää itseään uudelleen, ja puolueen vaikutus voi ulottua myös Tunisian ulkopuolelle. Se voisi toimia esimerkkinä alueen maille, joissa poliittista islamia ajavien puolueiden ja liikkeiden suhde valtiovaltaan on ollut perinteisesti vaikea, kirjoittaa Johannes Jauhiainen.

Mosulin tilanne heijastaa Irakin olematonta rauhanprosessia

Laaja artikkeli Mosulista vie lukijan Irakin jälleenrakennuksen keskelle. Mariette Hägglund tarkastelee sitä, miten Irakin jälleenrakennus on onnistunut sen jälkeen, kun äärijärjestö Isis ajettiin pois alueelta.

Egyptin libyalaiset riskissä joutua jälleen valtapelin nappuloiksi

Kun kansainvälisen yhteisön katseet kohdistuvat muualle, myös YK:n diplomaattiset pyrkimykset rauhoittaa Libyan tilanne jäävät vajaaksi. Saadakseen lisätukea konfliktin ratkaisuun ulkovallat ovat nimenneet Egyptin yhdeksi avaintoimijaksi. Egyptin ja Libyan väliset suhteet ovat kuitenkin hankalat, kirjoittaa Annmarie Kiiskinen.

Bonus: Can Turkey Overcome Its Bitter Factionalism?

Ansioituneen Turkki-tutkijan Jenny Whiten analyysi Turkin jakautuneisuudesta maan parlamentti- ja presindentinvaalien alla. Turkin jakautuneisuus on medissa säännöllisesti toistuva klisee, jonka historiallista taustaa White hyvin avaa. Kuten kuuluukin, teksti ei hae pinnallisesti selityksiä yksinomaan uskonnon ja maallistumisen välisestä jaosta, vaan antaa laajan ja historiapainotteisen katsauksen Turkin jakolinjoista.

Eurooppa-toimitus:

Linnunradan käsikirja Brexitiin – mitä kaikkea Britannian EU-erosta tiedetään?

EU-vaalien rinnalla keväällä 2019 Euroopassa odotetaan toista merkittävää tapahtumaa, nimittäin Britannian EU-eroa. Mistä Brexitissä on oikein kyse? The Ulkopolitistin julkaisema Linnunradan käsikirja Brexitiin tarjoilee faktat – ja skenaariot Britannian tulevaisuudesta.

Euroviisut antavat Israelille laajan tilan maabrändäykselle

Kansainväliset massatapahtumat tarjoavat tilaisuuden nostaa valtioiden brändiä ja statusta. The Ulkopolitist kirjoitti keväällä Israelista, joka tunnetaan pinkkipesusta ja digitaalisesta diplomatiasta. Maa pääsee näyttämään markkinointi-, brändäys- ja soft power -taitonsa ensi toukokuussa, jolloin Israelissa järjestetään Euroviisut. Lue Milja Rämön juttu täältä.

Korruptio on syvällä Venäjän puolustusteollisuudessa

Venäjän päättymässä olevan varusteluohjelman tavoitteena on ollut uudistaa 70 % asevoimien kalustosta vuoteen 2020 mennessä. Arvio kuitenkin on, että viidesosan maan puolustusbudjetista päätyy varastetuksi tai kavalletuksi, kirjoittaa Eurooppa-toimituksen Karoliina Rajala. Vaikka korruptionvastaisia toimia on tehostettu, on historian saatossa muodostuneita toimintatapoja vaikea muuttaa.

Sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä: essee historian oppitunneista

Ensimmäisen maailmansodan vihollisuudet päättyivät marraskuun 11. päivänä 1918 kello 11. Päättynyttä katastrofia ehdittiin hetken aikaa kutsua ”sodaksi, joka lopetti kaikki sodat”. 1930-luvun kaiuista on puhuttu jo vuosien ajan. Helpointa on olla huolestumatta liikaa, sivuuttaa tapahtumat ja keskittyä omiin kiireisiin ja asioihin. Juuri välinpitämättömyys pitää sisällään suuren uhkan, Janne Soisalon-Soininen kirjoittaa.

Bonus: A Warning from Europe: The Worst Is Yet to Come

Pitkän linjan politiikan toimittaja Anne Applebaum kirjoittaa The Atlanticille omakohtaisessa esseessään Itä-Euroopan demokratian heikkenemisestä ja tarjoilee kylmääviä esimerkkejä Puolan ja Unkarin kärjistyneestä politiikasta. Applebaumin mukaan demokratiaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä, vaan sen säilyttämiseksi on taisteltava. Suositeltava essee kaikille, joita kiinnostaa, miltä Itä-Euroopan kehitys näyttää.

Konfliktit ja turvallisuus -toimitus:

Turvallisuutta parannettaessa poliittiset arvovalinnat ja kansalaisoikeudet jäävät sivuosaan

”Ei ole olemassa objektiivista turvallisuutta, vaan ainoastaan subjektiivista turvallisuutta”, totesi Christopher Rowley alkusyksystä esseessään turvallisuusajattelun vaaranpaikoista. Turvallisuutta lähestytään usein teknisten ratkaisujen näkökulmasta, oli kyse sitten kaupunkien rikollisuudesta tai terrori-iskujen pysäyttämisestä, mutta vaikeat kysymykset turvallisuuden kasvattamisen takana ovat luonteeltaan aina poliittisia ja arvolatautuneita.

Tekoälyavusteinen kameravalvonta saattaa auttaa löytämään sairauskohtauksen saavia kansalaisia, mutta sama teknologia on osaltaan Kiinan valvontayhteiskunnan tiukan kontrollin keskeisimpiä kulmakiviä, kuten Anna Saraste nosti esille analyysissaan lokakuussa.

Wagner-ryhmä: Hyvin venäläinen sotilasyritys

Palkkasotureita on ollut läpi historian mukana konflikteissa, mutta modernit kaupalliset sotilas- ja turvallisuusyritykset ovat olleet viime vuosikymmeninä lähinnä länsimainen ilmiö. Venäläisen Wagner-ryhmän toiminta Syyriassa ja useissa Afrikan valtioissa on kuitenkin osoittanut, että yritysten toimintamalli on omaksuttu myös länsimaiden ulkopuolella. ”Yksityinen sotilasyritys luo poliittisen palomuurin yrityksen, työnantajan ja kotivaltion välille, vaikka operaatio paljastuisi”, analysoi Mikko Räkköläinen tekstissään.

Amerikat-toimitus

Trumpin ajan (vapaa)kauppapolitiikkaa

Vuonna 2018 Pohjois-Amerikassa on pitänyt kiirettä monin paikoin, ei vähiten kauppapolitiikan rintamalla. Vanhan Naftan tilalle luotiin uusi ja uljaampi (ainakin jos Donald Trumpilta kysytään) Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus USMCA, jota kommentissaan ruoti Tuulikki Olander. Myös Yhdysvaltain ja Euroopan taloudelliset ulkosuhteet tarjosivat paljon analysoitavaa alkaen amerikkalaisten soijapapujen menekin yllättävästä kasvusta Euroopassa. Asiaa käsitteli The Ulkopolitistissa Tuure-Eerik Niemi syyskuussa.

Juttusarja huumeista sekä naisiin kohdistuvan väkivallan puimista

Alkuvuonna 2018 päätimme vastata yleisön huutoon tarjoilemalla monia kiinnostavan juttusarjan huumeiden koko tuotantosyklistä Latinalaisessa Amerikassa – valmistuksesta kuljetuksen kautta käyttöön. Lisäksi toimittajamme Mirka Wendt pureutui yhdessä vieraskynäilijä Maiju Rannan kanssa Latinalaista Amerikkaa ravistuttavaan naisiin kohdistuvan väkivallan aaltoon, joka on aktiivisen kansalaisliikehdinnän kautta toivottavasti johtamassa hiljaisuuden kulttuurin vaiheittaiseen murtumiseen.

Bonukset:

El Salvador Court Frees Woman on Trial After Bearing Rapist’s Baby

El Salvadorissa abortti on ankarasti kriminalisoitu kaikissa tilanteissa. Lainsäädäntö on niin tiukka, että nainen voidaan tuomita taposta vankilaan muun muassa spontaanin keskenmenon takia. Hiljattain merkittävänä ennakkotapauksena isäpuolensa moninkertaisesti raiskaama 20-vuotias Imelda Cortez vapautettiin kaikista syytteistä, jotka häntä kohtaan oli nostettu, kun hän oli synnyttänyt lapsen käymälässä. Cortezia syytettiin murhan yrityksestä, vaikka lapsi syntyi terveenä, sillä hän ei ollut kertonut raskaudesta kellekään tai hakeutunut lääkärintutkimuksiin. Syytteistä vapautuminen voi olla merkittävä askel kohti aborttilainsäädännön inhimillistämistä.

Latin America Has an Open-Door Policy for Venezuelan Refugees

Latinalaisessa Amerikassa on meneillään monilla mittareilla alueen historian suurin pakolaiskriisi. Artikkeli valottaa venezuelalaisten pakolaisten vastaanottoa erityisesti Etelä-Amerikan maissa.