Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Vuoden 2019 halutuimmat analyysit

Miten päästä diplomaatiksi, mitä tehdä kun vapaus on rikki ja mitä Venäjän vaikutusmanööverit tarkoittavat Suomelle

Vuosi on taas tulossa päätökseen, ja The Ulkopolitistin lähes 100-päinen tekijätiimi siirtyy joulun viettoon. Ennen kuin alamme analysoida uuden vuosikymmenen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aaltoja, kutsumme teidät, rakkaat lukijat, katsomaan hetkeksi taaksepäin. Alla on lista vuoden kymmenestä suosituimmasta julkaisusta. Nämä ja yli 130 vuotuista analyysiamme antavat vakaan pohjan, jolle rakentaa entistä parempaa keskustelua myös vuonna 2020. 

1. Podcast: Onko diplomaatiksi tosiaan niin vaikea päästä?

The Ulkopolitistin ja The Ulkoministeriön yhteistyö huipentui podcast-jaksoon, jossa paneuduttiin mysteerin verhon takana kutkuttavaan Kavaku-kurssiin. Kurssille hakee keskimäärin 1000 henkilöä, joista tislataan 30 diplomaattikandidaattia. Jaksossa kysytään tiiviin seulan läpäisseiltä, kuinka he sen tekivät ja mitä meidän muiden tulisi tietää kurssista.

Kavaku-podcastin tunnuskuva. Kuvassa Lassi Härmälä, Tuomas Lähteenmäki ja Saara Harju.

2. Kuka saa vaaleissa päättää, miten kansa äänestää? Tiedon valta on kasvanut niin suureksi, että vapaus on rikki

Epärehellinen vaalivaikuttaminen on puhuttanut maailmalla jo vuosien ajan. Demokratia on uusien vaikuttamisuhkien edessä, brexit ja Donald Trumpin voitto olivat siitä ensi merkkejä vuonna 2016. Keskeisessä roolissa on ihmisten henkilökohtaiset tiedot. Vaali-iltojen jännityksestä huolimatta tulokset ovat varsin hyvin tiedossa niillä, jotka hallitsevat tietojamme. Eikä Suomi ole uhkille immuuni.
”Henkilökohtaisia tietojasi hyödyntävä vallantavoittelu on vakava uhka tutkittuun tietoon perustuvalle politiikalle. Demokratian horjuminen jatkuu, jos tiedon kauppaan perustuvaa valvontakapitalismia ei rajoiteta”, Janne Soisalon-Soininen kirjoittaa.

3. Venäjä pystyy vaikuttamaan Suomeen pullistelemalla ja heikkouksia hyödyntämällä

Keppiä voi antaa sekä avoimesti että salaa, ja Venäjä onkin hyödyntänyt viime vuosina monipuolista keinovalikoimaa vaikuttaakseen eri maihin. Tätä valikoimaa yhdistää kaksi keskeistä piirrettä: keinot, joiden tekijä on selvitettävissä, ja keinot, joiden tekijä on vaikea saada selville tai todistaa. Tapio Pellinen kertaa analyysissaan Venäjän sotilaallisten manöövereiden, taloudellisen painostuksen, informaatiovaikuttamisen ja kyberuhkien merkitykset Suomen näkökulmasta.

4. Patriarkaalisuuden pinnan alla: Egyptin miesten paineet kertovat Lähi-idän mieskuvan muutoksista

Sukupuoli ja naisten rooli Egyptissä ovat puhuttaneet tutkijoita erityisesti arabikevään yhteydessä. Vähemmälle keskustelulle jää raguula, miehuus, toteaa Annmarie Kiiskinen. Perinteisten ja globaalien odotusten ristituli pakottaa nuoret egyptiläismiehet muokkaamaan miehuuttaan ristiriitojen ja paineiden keskellä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

5. Sahelin muuttoliikkeet ovat paljon moniulotteisempia kuin Euroopan politiikka antaa ymmärtää

Sahelin alue saa paljon huomiota EU-maissa, erityisesti alueen kautta Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Alueen valtioiden rajat ovat useassa tapauksessa huokoisia, mistä johtuen ihmiset, ideat ja tavarat liikkuvat laajasti. Vastoin valtavirran käsitystä suurin osa siirtolaisista ja pakolaisista – noin kaksi kolmasosaa – jää Afrikkaan, toteavat Annmarie Kiiskinen ja Jenna Vehviläinen. Minne ihmiset ovat matkalla ja mikä saa heidät liikkeelle? Ja miltä tilanne näyttää ilmastokriisin syventyessä? Entä Euroopan eturivistä, Italiasta, katsottuna?

6. Blast from the past eli helmi vuodelta 2017 jaksoi kiinnostaa: Suomettumisen ABC

7. Start-up-pöhinää ja yli 50 vuotta miehitystä: Palestiina ajautuu talouskriisiin ja Israel kasvattaa asemaansa Piilaakson lempilapsena – 4+1 trendiä, jotka määrittävät konfliktin kehitystä nyt ja lähitulevaisuudessa

8. Mitä Euroopassa oikein tapahtuu? Sirpaleiden Eurooppa – kuinka ymmärtää Euroopan nykytilaa

9. Mitä olisi ulkopolitiikka ilman kulttuuripolitiikkaa? Ei mitään. Siksi se kiinnostaa: Euroviisut Israelissa ja Israel Euroviisuissa – politiikkaa ja valkopesua

10. Vuoden 2015 ikivihreä ihmeanalyysi: Talvisodan ihme? Historia politiikan välineenä

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa