Suomen kymmenennen presidentin, Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Martti Ahtisaaren poismeno 16. lokakuuta 2023 on vastaanotettu haikein mielin niin kotimaassa kuin maailmalla. Israelin ja Gazan välittömän tulitauon sopimiseksi ja palestiinalaisten kestävien oikeuksien takaamiseksi tarvitaan Ahtisaaren kaltaisia, ihmisten hyvyyteen uskovia optimisteja. 

Ahtisaaren arvot sekä rooli ihmisten, dialogin ja rauhan puolestapuhujana resonoivat syvästi polarisoituneessa maailmanpoliittisessa nykytilanteessa.

Martti Ahtisaari toimi rauhantekijänä kolmella mantereella kuuden vuosikymmenen uransa aikana. Maailma avautui Ahtisaarelle jo vuosi kansakoulunopettajaksi valmistumisen jälkeen hänen lähdettyään opettajaksi Pakistaniin vuonna 1960. Siitä alkoi Ahtisaaren pitkä ja vaikuttava kansainvälinen ura diplomatiassa sekä YK:n palveluksessa.

Väliin mahtui tehtävä Suomen Tasavallan Presidenttinä vuosina 1994 – 2000. Kutsumanimi ”Reissu-Mara” tuli hänen matkustettuaan kuukausittain ympäri Suomen tapaamassa tavallisia kansalaisia. Kohtaamiset kertoivat hänen aidosta kiinnostuksesta ihmisiä kohtaan, kuten myös nuorten, työttömien ja maakuntamatkoilla tavattujen kutsuminen itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan.

Ahtisaari tunnetaan sovittelijan roolistaan etenkin Namibian ja Kosovon itsenäistymisprosesseissa sekä Indonesian Aceh-erityisalueen rauhansopimuksen saavuttamisessa. Hänen elämäntyönsä palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008. Kokemus kansainvälisestä neuvottelutyöstä avasi Ahtisaarelle mahdollisuuksia vaikuttaa myös suomalaisen rauhantyön alalla. Hänen perustamansa Crisis Management Initiative (nykyinen CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation) on esimerkki siitä, kuinka hän luotti visioonsa ja toisaalta myös Suomen mahdollisuuksiin toimia rauhanvälityksen kentällä. Tänä päivänä CMI on yksi kansainvälisesti tunnustetuimmista ja menestyneimmistä konfliktinratkaisujärjestöistä. 

Ahtisaari uskoi konfliktien ratkaisuun myös silloin, kun ne vaikuttivat mahdottomilta. Hänellä oli taito luottaa keskustelun voimaan ja tuoda ihmisiä yhteisten neuvottelupöytien ääreen. Ahtisaaren ehtymätön työ haastavien konfliktien parissa osoitti, että rauhansopimukset ja jälleenrakentaminen ovat mahdollisia. Hän painotti kuuntelemisen ja taustatyön merkitystä osana rauhanvälitysprosesseja, eikä epäillyt seistä rauhan ja diplomatian puolella vaikeinakin hetkinä.

Syyt lähteä rauhanvälittäjän uralle kumpuavat Ahtisaaren lapsuudenkokemuksista. Hän syntyi Viipurissa toisen maailmansodan kynnyksellä 1937 ja joutui jo kaksivuotiaana pakolaiseksi omassa maassaan. Suomi joutui tuolloin luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle. Kokemukset antoivat Ahtisaarelle erityiset valmiudet kohdata muita vastoinkäymisiä kokeneita ihmisiä. 

Rauhan saavuttaminen Lähi-idässä on aina ollut Ahtisaarelle tärkeää. Hän sanoi usein, ettei usko alueen kriisien olevan ratkaisemattomia. Nobelin rauhanpalkinnon kiitospuheessaan hän painotti kansainvälisen yhteisön toiminnan merkitystä Lähi-idässä todeten kuitenkin, että sen koko uskottavuus on vaakalaudalla. Yksi Ahtisaaren kuuluisimmista lainauksista onkin peräisin tästä puheesta: “Rauha on tahdon asia. Kaikki konfliktit voidaan ratkaista, eikä ole mitään tekosyitä antaa niiden tulla ikuisiksi.”

Israelissa ja Gazassa syttynyt sota on esimerkki nykypäivän konfliktista, jossa polarisaatio vie tilaa rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen pohjaavalta keskustelulta. Väkivaltainen eskalaatio viestii kansainväliselle yhteisölle siitä, että se on epäonnistunut tarjoamaan rauhanomaisen vaikuttamisen välineitä tilanteessa, jossa kansalaisyhteiskunnan tila on ollut todella kapea. 

Sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu kertoo, että tarve moninaisia ääniä ja näkökulmia huomioivalle diskurssille on entistä enemmän. Tällä hetkellä poliittiset erimielisyydet sekä tulkinnat kansainvälisen humanitaarisen lain soveltamisesta vetävät ihmisiä kahteen leiriin – siksi inhimillisyyden, rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta seisominen on nyt parasta, mitä voimme jokainen tehdä.

Ahtisaari käytti vaikutusvaltaansa rauhan ja sovittelun hyväksi. Diplomaattina ja poliitikkona hän edusti arvoja, jotka ovat kestävän rauhan ja tulevaisuuden kulmakiviä. Inhimillisyyden tunnistaminen vaikeidenkin poliittisten konfliktien keskellä on keino keskusteluyhteyksien löytämiseen. Sotien ja väkivallan sävyttämien uutisten keskellä on kyettävä näkemään ihmiset, jotka elävät konfliktien todellisuuden keskellä.

Ilmastokriisin paheneminen on pakottanut monet jättämään kotinsa ja tekemään vaarallisia matkoja hakiessaan turvapaikkaa Euroopasta. Äärioikeiston nousu, kauppaprotektionismi ja COVID-19-pandemian paljastamat räikeät eriarvoisuudet ovat kasvattaneet polarisaatiota yhteiskunnissa ympäri maailmaa. Tämän päivän haasteiden ratkaiseminen vaatii Ahtisaaren kaltaisia ajattelijoita ja tekijöitä. 

Suomessa on suuri joukko tulevaisuuden rauhantekijöitä. Nuoret näkevät mahdollisuuden ylirajaiselle yhteistyölle, jossa rauhanliikkeiden äänillä on vahva sija. Ahtisaaren perintö pitääkin sisällään valtavan tärkeitä oppeja siitä, kuinka voimme jokainen vaalia rauhaa ja solidaarisuutta elämässämme; työssä, politiikassa, arjessa ja toisia ihmisiä kohdatessa.

–

Teksti: Ansa Kilpeläinen ja Nina Näsman

Kuva: CMI/Saila Huusko