Donald Trump Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa

Kirjoittajan henkilökuva
Niko Mikael Korhonen | 29.04.2024
Tekstiartikkelin kuva. Donald ja Melania Trump tapaamassa korkeimman oikeuden tuomareita 2018. (Kuvalähde)

Donald Trump oli tuttu näky raastuvassa jo bisnesvuosinaan. Viime vuosien kahnaukset lain kanssa ovat vieneet Trumpin jopa Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen. The Ulkopolitist selvitti, mistä korkeimman oikeuden jutuissa on kyse ja miten ne vaikuttavat mahdollisesti Trumpin poliittiseen tulevaisuuteen.

Vaikenemisrahoja aikuisviihdenäyttelijälle, yllytystä kapinaan, vaalivilppiä, seksuaalista ahdistelua. Donald Trumpia on syytetty monista rikkeistä ja rikoksista meneillään olevan Yhdysvaltojen presidenttikampanjan aikana. Monien muiden oikeusharmien lisäksi Trump asianajajineen on joutunut väittelemään myös maan korkeimman oikeuden edessä – korkeimman oikeuden, jonka yhdeksästä tuomarista kolme saa kiittää Trumpia työpaikastaan. Ensimmäinen näistä jutuista (Trump v. Anderson) käsiteltiin jo kevättalven aikana, mutta erikoissyyttäjä Jack Smithin tutkimuksista alkunsa saanut Trump v. United States on edelleen työn alla.

Tapaus Colorado (Trump v. Anderson)

Coloradon osavaltion korkein oikeus katsoi Trumpin osallistuneen kansannousuun tammikuussa 2021 hänen kannattajiensa yrittäessä vallata Washingtonin Capitolilla sijaitsevan Yhdysvaltain kongressitalon. Tämän päätöksen perusteella tuomioistuin katsoi Trumpin olevan epäkelpo pyrkimään presidentiksi Coloradossa. Käytännössä päätös olisi pudottanut Trumpin pois äänestyslistoilta Coloradon osavaltiossa tulevissa presidentinvaaleissa.

Odotetusti Trumpin asianajotiimi valitti päätöksestä, ja maan korkein oikeus kuunteli molempien osapuolien suulliset puheenvuorot helmikuun kahdeksantena päivänä kuluvaa vuotta. Coloradon päätös hyllyttää Trump vetosi Yhdysvaltain perustuslain 14. lisäpykälään, jonka kolmannen artiklan mukaan Yhdysvaltain hallintovirkoihin pyrkivien henkilöiden katsotaan olevan kelvottomia virkaan, mikäli he ovat ottaneet osaa vallankumoukseen, kapinaan tai kansannousuun Yhdysvaltoja vastaan.

Kuulusteluiden perusteella tuomarit eivät olleet vakuuttuneita Coloradon päätöksestä. Korkeimman oikeuden päätuomari John Roberts oli omassa puheenvuorossaan sitä mieltä, ettei pykälä antanut yksittäisille osavaltioille oikeutta potkia presidenttiehdokkaita pois äänestyslipukkeilta. Näin ollen ei ollut yllättävää, että maaliskuun alussa antamassaan lopullisessa päätöksessä korkein oikeus antoi yksiselitteisen päätöksen, jonka mukaan ainoastaan liittovaltion kongressilla on valta julistaa ehdokas kelpaamattomaksi kyseisen kansannousuun viittaavan pykälän varjolla, ei yksittäisillä osavaltioilla tai oikeusistuimilla.

Korkein oikeus teki parhaansa käsitelläkseen asian hienotunteisesti. Kaikki yhdeksän tuomaria olivat päätöksen takana, joskin tuomioistuimen liberaalisiipeen kuuluvat Ketanji Brown Jackson, Elena Kagan ja Sonia Sotomayor olivat sitä mieltä, että päätös tarpeettomasti rajasi oikeuden jääväämisestä pelkästään kongressille ja sitoi näin ollen turhaan omia käsiään mahdollisten tulevien tapausten suhteen.

Päätös jätti myös Coloradon väitteen siitä, oliko Trump osallistunut kansannousuun, omaan arvoonsa. Vaikka kysymys Trumpin syyllisyydestä tietenkin oli koko jutun ytimessä, maan korkein tuomioistuin yritti parhaansa mukaan suojella omaa kyseenalaiseksi joutunutta puolueettomuuttaan väistämällä Trump v. Andersonin kahtiajakavimman kohdan ja turvautumalla muotoseikkoihin.

Trump vaatii syytesuojaa (Trump v. United States) 

Toinen korkeimman oikeuden haarukassa oleva Trump-aiheinen oikeusjuttu juontaa juurensa oikeusministeriön nimittämän erikoistutkija Jack Smithin johtamiin tutkimuksiin, jotka selvittivät Trumpin toimien laillisuutta hänen ensimmäisen presidenttikautensa aikana. Näiden tutkimusten perusteella Trumpia vastaan nostettiin useampia syytteitä muun muassa salaisen aineiston väärinkäytöstä, petosyrityksestä sekä oikeuden häirinnästä. Trumpin epäiltiin myös osallistuneen yritykseen kumota vuoden 2020 presidentinvaalien lopputulos laittomasti. Tähän epäilyyn liittyy epäsuorasti myös Capitolin tapahtumat, joiden tavoitteena oli estää Joe Bidenin valtaannousu vaalivoiton jälkeen.

Trumpin puolustus nojaa vahvasti väitteeseen, jonka mukaan istuva presidentti on tietyiltä osin syytesuojassa teoista, joita hän toteuttanut viranomaisena. Piirioikeden tuomari Tanya Chutkan hylkäsi Trumpin asianajajien vetoomuksen immuniteettiin, jonka jälkeen tapaus eteni vetoomustuomioistuimeen viime joulukuussa.

Helmikuun alussa kolmihenkinen vetoomustuomioistuin päätti yksimielisesti ylläpitää piirioikeuden päätöksen siitä, että Trump ei ollut oikeutettu syytesuojaan tässä tapauksessa. Trump valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, joka kuuli osapuolien suulliset puheenvuorot muutama päivä sitten.

Trumpin puolustukselle kyse on osittain myös ajanpeluusta, sillä Trumpin mahdollista syyllisyyttä vaalituloksen kumoamiseen oli tarkoitus puida oikeudessa jo maaliskuussa, mutta käsittely viivästyy osapuolien kiistellessä immuniteettikysymyksestä eri tuomioistuimissa.

Tämä taktiikka näyttäisi tuottaneen myös tulosta. Suullisten puheenvuorojen kysymystenasettelusta korkeimman oikeuden istuntoja tarkasti seuraavat pystyvät usein päättelemään, mihin suuntaan päätös on taipumassa, ja viime torstain perusteella vaikuttaisi siltä, että korkein oikeus ei tule ainakaan suoralta kädeltä kaatamaan Trumpin puolustusta. Oikeus näytti pääsääntöisesti olevan sitä mieltä, että presidentin tulee etenkin virallisten toimiensa osalta nauttia syytesuojaa, sillä päinvastainen päätös avaisi oven tulevien presidenttien poliittiselle ajojahdille oikeusistuimissa.

Trumpin tapauksessa suurin kysymys onkin se, että Bidenin vaalivoittoa seuranneiden viikkojen tapahtumat, jotka kärjistyivät Capitolin valtaukseen, liikkuivat ehdottomasti yksityisen ja julkisen piirin välisellä harmaalla alueella. Tämän tiedostivat myös korkeimman oikeuden tuomarit, ja esimerkiksi Amy Coney Barrett tuntui vihjaavan siihen suuntaan, että dilemma olisi syytä ratkaista alemmissa tuomioistuimissa ennen kuin Trumpin ja presidentin syytesuojasta yleisesti voitaisiin tehdä korkeimman oikeuden päätöstä. Barrett, yksi Trumpin presidenttikauden nimityksistä, tuntuikin konservatiivisiiven tuomareista suhtautuvan kriittisimmin ex-presidentin vaatimuksiin. Barrettin kuulustelut saivatkin Trumpin puolustuksen myöntämään, että osa suurennuslasin alla olevista teoista kuului pikemminkin presidentin yksityisten toimien piiriin.

Spekulaatiot päätösten poliittisista seuraamuksista

Molemmat korkeimman oikeuden Trumpia koskevista tapauksista ovat mielenkiintoisia lainopillisesta näkökulmasta. Trumpin ensimmäinen valtakausi koetteli presidentin vallan äärirajoja ja oli eräänlainen stressitesti koko vallanjaon järjestelmälle yhdysvaltalaisessa demokratiassa. Trumpin aikana häntä kannattavat MAGA-konservatiivit jättivät taakseen Reaganin aikaisen huolen liian suuresta keskushallinnosta ja oppivat rakastamaan presidentin laajoja valtaoikeuksia. Trump on tehnyt puheillaan selväksi, että hän aikoo mahdollisella toisella kaudellaan jatkaa samalla linjalla, ja korkeimman oikeuden päätökset voivat mahdollisesti ojentaa hänelle siihen entistä paremmat työkalut.

Toisaalta korkeimmalla oikeudella olisi myös mahdollisuus suitsia Trumpin aikeet. Liiallinen jossittelu on turhaa, mutta Coloradon päätöksen ylläpitäminen olisi paitsi vienyt Trumpilta yhdeksän potentiaalista (joskin epätodennäköistä) valitsijaääntä, mutta myös avannut oven muille osavaltioille evätä hänen mahdollisuutensa taistella kullanarvoisista äänistä.

Colorado-päätöksen kumoaminen todisti sen, etteivät korkeimman oikeuden jäsenet olleet kovin hanakoita puuttumaan presidenttipeliin. Uutiskuvat vuoden 2021 tammikuulta ovat edelleen vahvasti kaikkien mielissä, ja pelko uusista poliittisista mellakoista voi viipyä myös tuomareiden takaraivossa. Republikaaniäänestäjät ovat joka tapauksessa tehneet meneillään olevissa esivaaleissa selväksi, että Donald Trump on edelleen heidän johtajansa. Korkein oikeus yrittää parhaansa mukaan elää politiikan yläpuolella, vaikka se todellisuudessa lieneekin mahdotonta.

Trumpin kannattajat ottivat yhteen lainvalvojien kanssa Capitolilla tammikuussa 2021. Lähde.

Syytesuojaa koskeva tapaus on toistaiseksi kahdesta tapauksesta vaikeampi tulkita. Vaikka korkeimman oikeuden konservatiivisen enemmistön katsotaan yleisesti olevan sympaattinen Trumpille ainakin ideologisessa mielessä, jos ei välttämättä henkilökohtaisesti, niin hänen asianajajiensa näkemys syytesuojan kattavuudesta on harvinaisen laaja ja saattaa osoittautua Reaganin ajan oikeusihanteiden kasvattamille tuomareille liialliseksi. Trumpin väitteet syytesuojasta ovat herättäneet kritiikkiä myös oikeusoppineiden sekä historioitsijoiden keskuudessa. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että Trumpin argumentoima ehdoton syytesuoja asettaisi Yhdysvaltain presidentin lopullisesti lain yläpuolelle, mikä varmastikaan ei ollut ainakaan alkuperäisen perustuslain tarkoitus.

Jos päätuomioistuin kuitenkin päättää ylläpitää Trumpin vaatiman syytesuojan, voisi hän mahdollisen toisen vaalivoittonsa jälkeen presidenttinä käskeä oikeusministeriötä pudottamaan syytteet häntä vastaan tai jopa armahtaa itsensä. Tällaiset toimet saisivat Nixonin viimeiset päivät valkoisessa talossa näyttämään suorastaan leppoisilta.

Trumpin peli ei kuitenkaan ole menetetty, vaikka korkein oikeus lopulta kumoaisi hänen vaateensa syytesuojasta. Trumpin mahdollisesta syyllisyydestä erikoissyyttäjä Smithin syyttämiin rikoksiin ei ole vielä edes keskusteltu oikeusistuimissa, koska kysymys syytesuojasta on ratkaisematta ja voi säilyä sellaisena kuukausitolkulla. Vasta sen jälkeen mahdollisissa rikossyytteissä voidaan edetä.

Trumpille negatiivinen julkisuus ei tietenkään ole mieluisaa, mutta tällä hetkellä suurimman osan otsikoista kerää New Yorkin osavaltion oikeudessa käynnissä oleva huomattavasti mediaseksikkäämpi oikeudenkäynti Trumpin seikkailuista aikuisviihdetähtien kanssa. Vuosien varrella juuri New Yorkin eri tuomioistuimet ovatkin tulleet hänelle tutuiksi.

Edellä mainitut liittovaltion piirissä olevat tapaukset ovat harvinaisempia ja luonteeltaan vakavampia, sillä niiden seuraukset (tai niiden puute) tuntuvat paitsi Trumpin, myös tulevien vallanpitäjien nahoissa. Korkeinta oikeutta nämä kaksi tapausta ovat kiinnostaneet lähinnä niiden perustuslaillisen luonteen vuoksi, sillä perustuslakia tulkitessa sillä on aina viimeinen sana sanottavanaan.

Trumpista on viimeisen vuosikymmenen aikana opittu se, ettei negatiivinen julkisuus tunnu juuri tekevän lovea hänen kannatukseensa. Toki se on rajoittanut hänen mahdollisuuksiaan houkutella uusia kannattajia sitoutumattomien äänestäjien keskuudesta, mutta istuvan presidentin Joe Bidenin kamppaillessa oman epäsuosionsa kanssa Trump on edelleen tiukasti mukana presidenttikisassa ja monien mielestä jopa ennakkosuosikki tällä hetkellä. Joka tapauksessa näyttää entistä vahvemmin siltä, että seuraavatkin presidentinvaalit ratkaistaan tuomioistuimien sijaan perinteiseen tapaan äänestysuurnilla.

Teksti: Niko Mikael Korhonen
Editointi ja kommentointi: Ilkka Tiensuu
Kielenhuolto: Anna Kananen


Lisättävää?

Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.