Raakamaitoa ja valkoista ylivaltaa – miksi salaliittoteoriat liikkuvat hyvinvointiympyröissä?

Kirjoittajan henkilökuva
Johanna Metsänheimo | 20.12.2024
Tekstiartikkelin kuva.

Koronapandemian aikana osa uushenkisistä hyvinvointivaikuttajista alkoi levittää äärioikeistolaisia salaliittoteorioita. Ilmiö on sittemmin muuttanut muotoaan, ja nyt internetissä puhutaan putkesta hipistä äärioikeistoon (crunchy to far right -pipeline). Vaikka hyvinvointikulttuuri ja äärioikeiston salaliittoteoriat vaikuttavat näennäisesti kaukaisilta toisistaan, limittyvät ne historiallisesti yllättävän tiiviisti yhteen.

Reddit-keskustelualustalla puhutaan nyt siitä, ”kuinka välttää ajautuminen hipistä äärioikeistoon”. Keskustelijat ovat huolestuneet siitä, keitä vaihtoehtovaikuttajia seurata, kun yhä useammat ekologisesta hippiestetiikasta ammentaneet vaikuttajat ovat hurahtaneet äärioikeiston ajatusmaailmaan.

Ilmiö liittyy koronapandemian aikana tutuksi tulleeseen hyvinvointi- ja joogavaikuttajien siirtymään kohti valtavirtatietoa vastustavaa QAnon-salaliittoteoriaa ja äärioikeistoa. Tuolloin vaikutti siltä, että aiemmin liberaalit, hippimäiset ja vasemmalle kallellaan olevat vaikuttajat olivat yhdessä yössä tehneet täyskäännöksen oikealle.

Hyvinvointikulttuurin sudenkuoppia

Urbaanin sanakirjan mukaan “crunchy” viittaa uushippiin, joka elää ekologista elämää, kuluttaa luomutuotteita ja pyrkii ylipäätään mahdollisimman luonnolliseen elämäntapaan. Useimmilla crunchy-elämäntapa jääkin ympäristötietoisuuden ja hyvinvoinnin vaalimisen tasolle. 

Julkisuutta ilmiö on niittänyt niin sanottujen crunchy mom -vaikuttajien myötä. Nämä vaikuttajaäidit keskittyvät erityisesti lastensa hyvinvointiin ja esittelevät päivittäistä elämäänsä sosiaalisessa mediassa. Videoilla ollaan lasten kanssa vehreässä ja idyllisessä ympäristössä, jaetaan reseptejä sekä keskustellaan puhtaasta ruuasta ja kemikaalittomista kulutustuotteista.

Tavallaan videot ovat viatonta kuvausta yksityiselämästä, mutta toisaalta ne edustavat hippiversiota konservatiivisesta tradwife-kulttuurista, jossa verrataan omaa kodinhoidon täyttämää elämää työnteon uuvuttamiin naisiin. Crunchy-ilmiö voidaan hahmottaa yhdeksi uushenkisyydestä ammentavan hyvinvointikulttuurin haaraksi, jossa korostetaan oman kehon ja mielen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Hyvinvointikulttuurissa korostetaan yksilöllisyyttä sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kasvua. Tyypillisimmin se tarkoittaa erilaisia harjoitteita ja strategioita henkisen hyvinvoinnin varjelemiseen tai tietynlaista otetta fyysiseen kuntoon esimerkiksi joogan avulla.

Äärimmillään hyvinvointikulttuurista ammentavat sosiaalisen median vaikuttajat saattavat lipsahtaa salaliittoteorioiden puolelle hakiessaan ratkaisuja valtavirran ulkopuolelta. Osa kyseenalaistaa tieteen auktoriteetteja levittämällä virheellistä tietoa muun muassa siemenöljyn ja pastöroidun maidon vaaroista, ja tietyt suomalaisetkin vaikuttajat yhdistelevät näitä teemoja tulevaan Donald Trumpin presidenttikauteen.

Hyvinvointikulttuurin juuret ovat 1960-luvun vastakulttuureissa

Nykyisen hyvinvointikulttuurin juuret voidaan jäljittää 1960- ja 1970-luvuilla vallinneisiin vastakulttuureihin, joiden piirissä varsinkin amerikkalaiset nuoret kapinoivat ahtaita sosiaalisia normeja ja massakulutusta vastaan. Vaihtoehdoksi haettiin arvoja ja elämäntapoja, joissa eletään yhteydessä itseen, toisiin ja luontoon.

Sosiologi Stephanie Alice Bakerin mukaan hyvinvointikulttuuri syntyikin neljästä rinnakkaisesta vastakulttuurista: kansalaisoikeusliikkeestä, hippiliikkeestä, antipsykiatrisesta liikkeestä ja inhimillisen potentiaalin liikkeestä. Erityisesti kansalaisoikeusliike pyrki laajentamaan käsitystä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä avaamaan väyliä hyvään terveydenhuoltoon niille, joille se ei aiemmin ollut mahdollista sukupuolen, etnisyyden tai luokan takia. Antipsykiatrinen liike puolestaan haastoi perinteistä psykiatriaa ja mielenterveyden medikalisaatiota ja kritisoi muun muassa ihmisten sulkemista psykiatrisiin sairaaloihin. Inhimillisen potentiaalin liike liittyi oletukseen ihmisten hyödyntämättömästä potentiaalista, jonka saisi avattua tietynlaisen harjoittelun avulla. Muun muassa kirjailija Aldous Huxley oli liikkeen tunnetuimpia puolestapuhujia.

Populaarikulttuurin kannalta hippiliike oli merkittävä symbolinen vaikuttaja nykyisen hyvinvointikulttuurin synnyssä. Hipeillä ei Bakerin mukaan ollut johdonmukaista poliittista kantaa, vaan heidän poliittisuutensa lähti itsestä ja itsensä muuttamisesta. He olivat kiinnostuneita luonnonmukaisuudesta, henkilökohtaisista kokemuksista, itäisistä filosofioista ja holistisesta tulokulmasta omaan hyvinvointiin. Siinä missä uusvasemmisto halusi muuttaa politiikkaa ja valtiota, hipit halusivat pois valtion vaikutuspiiristä.

Hippien yksilöllisillä ja henkisillä sitoumuksilla oli paljon yhteistä 1970-luvulla valtavirtaistuneen New Age -kulttuurin eli uushenkisyyden kanssa. Uushenkisyydelle on ominaista henkisyyden ja hengellisyyden yksilöllisyys, monenlaisista perinteistä ammentaminen ja pyrkimys hengelliseen kasvuun. Samoin nykyinen jooga- ja hyvinvointikulttuuri on kiinnostunut yksilön henkisestä kasvusta ja fyysisen kunnon optimoinnista.

Jaettu asenne tietoon yhdistää

Mutta miksi erilaiset yhteisöt, kuten hyvinvointivaikuttajat, joogit ja crunchy momit, ovat juuri niitä, jotka yhdistävät konservatiivista maailmankuvaa niin viraalilla tavalla? Miten Suomessa koronapandemian aikana järjestäytynyt Kristallipuolue onnistui yhdistämään maahanmuuttoa ja massamediaa vastustavat mielipiteet luonnonsuojeluun ja Totuuteen?

“Uushenkisyyden sisään mahtuu hyvin monenlaisia katsomuksia. On progressiivisia ja liberaaleja nurkkia, kuten esimerkiksi feministiset noitayhteisöt. Toisaalta sieltä löytyy myös konservatiisia ulottuvuuksia, kuten sukupuolieroja korostavia kohtuteoreetikoita ja maskuliinisuutta korostavia piirejä”, kertoo Turun yliopiston yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki haastattelussa. Mahlamäen mukaan uushenkisyys on itsessään sumea ilmiö, joka on levinnyt laajalle yhteiskuntaan. Se näkyy käytännössä juuri hyvinvointikulttuurissa, työelämässä ja terveydenhuollossa.

Uushenkisyyden ja salaliittoteorioiden välille asettuvaa tilaa kutsutaan kulttimiljööksi, jossa vallitsevat tietynlaiset perustelutavat, yhdenmukainen ajattelu ja kiinnittyminen valtavirran ulkopuolisiin tietämisen tapoihin eli vastatietoon.

Toisaalta uushenkisyyden ja salaliittoteorioiden välistä harmaata aluetta voidaan hahmottaa salaliittohenkisyyden kautta. Salaliittoteorioissa on yleensä olemassa salainen ryhmä, joka joko kontrolloi tai pyrkii kontrolloimaan maailmaa. Myös uushenkisen ajattelun mukaan ihmiskunta on läpikäymässä tietoisuuden ”paradigman muutosta”.

Mahlamäen mukaan salaliittoteorioiden ja uushenkisyyden yhdistäminen ei sinänsä ole uutta, mutta netin avulla erilaiset rihmastomaisesti yhdistyvät ajatusketjut leviävät helpommin.

“Esoteeriseen päättelyyn tavallaan kuuluu näkymättömien viivojen yhdisteleminen. Siinä haetaan selitystä esimerkiksi sille, miksi magneetti ja rauta vaikuttavat toisiinsa, vaikka niiden vaikutusta ei suoraan näekään.”

Baker kirjoittaa, että hyvinvointikulttuuri nivoutuu niin uushenkisyyteen kuin salaliittoteorioihin. Hyvinvointikulttuurin yhtymäkohta uushenkisyyteen näyttäytyy itsensä löytämisen ja toteuttamisen kautta, kun taas yhteys salaliittoteorioihin löytyy epäluulosta eliittejä ja valtiota kohtaan.

Uushenkisyydellä ja äärioikeistolaisilla salaliittoteorioilla on yllättävän läheiset juuret

Koronapandemian aikana juuri hyvinvointivaikuttajat ja joogakoulut levittivät niin paljon salaliittoteorioita, että monet joogayrittäjät ympäri maailmaa joutuivat erikseen ilmoittamaan, etteivät tue niitä. Tuolloin käytiin myös keskustelua siitä, miten hyvinvointikulttuurilla on 60-luvun vastakulttuurien ohella toinen, synkempi historiallinen perinne.

Brittien syväekologista ja valkoista ylivaltaa puolustavaa Patriotic Alternative -puoluetta tutkineen Catherine Tebaldin mukaan salaliittohenkisellä maailmankatsomuksella oli paikka myös natsi-Saksassa, jossa keskityttiin kehoon, sen terveyteen ja rotuun. Natsi-Saksan keskushenkilöt olivat kiinnostuneita intialaisista uskonnoista, joogasta ja meditaatiosta, sekä  harjoittivat muun muassa homeopaattisia kokeiluja vangeillaan. 

Helsingin yliopiston folkloristiikan väitöskirjatutkija Toni Saarinen vahvistaa, että hyvinvointiajattelussa on valmiiksi oikeistolaista pohjaa. Esimerkiksi suomalainen vaihtoehtovaikuttaja Maria Nordin painottaa omien ajatusten ja terveydentilan yhteyttä ja samalla korostaa ihmisten henkilökohtaista vastuuta oireiden taltuttamisessa. Tällainen ajattelu heijastelee oikeistolaista maailmankuvaa, vaikka ei radikalisoisikaan äärioikeistoon asti.

Fasistien ja vaihtoehtovaikuttajien maailmankuvat yhtyvätkin juuri kehon ylistyksessä, oman mielen kontrollissa sekä potentiaalin saavuttamisessa.

“Koronapandemia toi nämä yhteydet esiin julkisuudessa. Kun välitön uhka kohdistui terveyteen, äärioikeistolaisiin salaliittoteorioihin ja uushenkisiin hyvinvointiyhteisöihin muovautuva QAnon kykeni puhuttelemaan ihmisiä vastatiedon molemmista päädyistä”, Saarinen summaa haastattelussa.

Alati nopeutuva informaatiovirta tekee salaliittoteorioista arvaamattomia

Saarisen mukaan algoritmien ansiosta erilaiset salaliittoteoriat leviävät vaihtoehtoajattelijoiden yhteisöjen sisällä nopeammin ja laajemmalle, mutta purskahtavat harvemmin näiden yhteisöjen ulkopuolelle. Kuitenkin korona-ajan QAnon-salaliiton leviäminen antaa osviittaa siitä, mitä tapahtuu, kun informaatio jakautuu yhä pirstaleisemmin ja kohdennetummin. 

Tradwife- ja crunchy-ilmiöiden taustalla piilee konservatiivinen maailmankatsomus, joka on paketoitu niin miellyttävästi, että radikaali maailmankatsomus tulee esiin ainoastaan sivulauseessa. Keskiössä on sen sijaan valtavirran kanssa kosketuksissa oleva viaton sisältö, esimerkiksi parempi uni ja ruoanlaitto. Niiden katselemisen myötä saattaa tempautua helposti algoritmin syöttämään samanmieliseen, radikaaliin ja huomiota herättävään sisältöön, eli toisin sanoen äärioikeistolaiseen kaninkoloon. Alustan kannalta tuottavimman sisällön myötä myös poliittinen keskustelu muuttuu huomattavasti vaikeammaksi, kun sitä määrittelee eksistentiaalinen pohdinta siitä, mikä on totta ja mikä ei.

Vaikka konservatiiviset hyvinvointivaikuttajat ovat selkeä vähemmistö, voi heillä silti olla merkittävä vaikutus politiikkaan. Tänä syksynä crunchy momien rokotevastainen äärilaita on Yhdysvalloissa kannattanut Robert F. Kennedyn “Make America Healthy Again” -liikettä ja odottaa sen myötä innolla Trumpin uutta kautta. Ilmiö on kiinnostava esimerkki siitä, miten salaliittoteoreettiselle informaatiolle altistuminen voi muuttaa yllättävienkin ihmisten mielipiteitä.

Kirjoittaja: Johanna Metsänheimo
Kommentointi ja editointi: Anni Juusola & Tuukka Tuomasjukka
Kielenhuolto: Elena Rintamäki


Kommentit

Suomessa salaliittoteoriat eivät ole pelkästään äärioikeiston heiniä. 911-salaliittoteorioita ovat viljelleet ainakin Ydin, Voima, Libero ja Kulttuurivihkot. Olli Tammilehto on ollut kohtalaisen näkyvä rokotusvastaisuudessa. Ja vaikka MV-lehteä pidetään syystäkin äärioikeistolaisena, sinne kirjoittaa nykyään säännöllisesti Janne Kejo, joka ei kyllä ole minkään sortin oikeistolainen.


Lisättävää?

Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.