Viime vuonna Malmössä pidettyjä Euroviisuja kuvailtiin kaikkien aikojen poliittisimmiksi, koska Israelin osallistumista vastustettiin sekä etukäteen että paikan päällä. Vuosi on kulunut ja Gaza on vakavassa humanitaarisessa kriisissä, mutta Israel on yhä mukana Euroopan suurimmassa viihdetapahtumassa. Viisuboikotti voi vaikuttaa tehottomalta, mutta sillä on yhä merkitystä.

Vuonna 2019 Islanti sai Euroviisuilta sakot, kun sitä edustanut Hatari-yhtye näytti Palestiinan lippua ääntenlaskun aikana. Israelin Tel Avivissa järjestettyihin viisuihin kohdistettu kritiikki nosti Israelin harjoittaman sortopolitiikan uudella tapaa viisufanienkin tietoisuuteen. Tällöin palestiinalaisvetoinen BDS-kampanja pyysi kansainvälistä yhteisöä yhtymään boikottiin. BDS-liikkeen tavoitteena on painostaa Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehitys ja palestiinalaisten sortaminen.

Viime vuonna ihmiset ympäri Eurooppaa vetosivat artisteihin, yleisradioyhtiöihin ja viisuja järjestävään Euroopan yleisradioyhtiöön EBUun, jotta Israel suljettaisiin ulos laulukilpailusta. Tänäkin vuonna yli viisisataa suomalaista kulttuurialan ammattilaista ja yhteensä 11 000 henkilöä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan Yleä boikotoimaan viisuja ja painostamaan EBUa. Espanja, Slovenia ja Islanti ovat ilmaisseet EBUlle huolensa ja tyytymättömyytensä, kuten myös kymmenet entiset viisuvoittajat. Viimeisimpänä Sveitsin viime vuoden voittaja-artisti Nemo on vaatinut Israelin ulossulkemista.

Israel kuitenkin pysyy mukana. Lisäksi israelilainen kauneusalan yritys Moroccanoil on ohjelman pääyhteistyökumppani. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun Israel kiihdyttää tappamista Gazassa. Toukokuun alussa Israelin johto ilmoitti uudesta laajasta maahyökkäyksestä Gazassa, mikä käytännössä tarkoittaa etnistä puhdistusta. YK varoittaa kiihtyvästä humanitaarisesta kriisistä. Kaikesta huolimatta EBU pitää lujasti kiinni Euroviisujen epäpoliittisuuden ihanteesta.

EBU rajaa valtioiden osallistumisesta käytävän keskustelun nimenomaan yleisradioyhtiöiden toimintaan. Vuonna 2021 Valko-Venäjä suljettiin ulos, koska sen kappaleen katsottiin tukevan presidentti Lukašenkaa, joka tukahdutti kovin ottein itseensä kohdistuvia protesteja. EBU näki maan rikkovan vapaan median ja demokratian arvoja. Vapaa media -kortti ei kuitenkaan päde nyt: Israelissa sotatila on johtanut ennennäkemättömään sensuuriin, ja maa on vuodessa laskenut lehdistönvapausindeksissä jo valmiiksi matalalta sijalta 101 sijalle 112/180. Reilun puolentoista vuoden aikana Gazassa on tapettu noin 200 palestiinalaista journalistia. Lisäksi Israelin yleisradioyhtiö KAN, jonka toimintaa EBU sanoo tukevansa, on viimeisen puolentoista vuoden aikana tuottanut paljon palestiinalaisia epäinhimillistävää sisältöä.

Jo viime vuonna kysyttiin, miksei Israelia voida sulkea ulos kilpailusta, kun kerran Venäjäkin suljettiin vuonna 2022. Venäjän hyllyttäminen onkin malliesimerkki siitä, että EBUun on mahdollista vaikuttaa painostamalla. Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, EBU oli vielä sitä mieltä, että maa voisi osallistua. Moni valtio kuitenkin vaati EBUa boikotoimaan Venäjää, ja Suomi ilmoitti jättäytyvänsä pois, jos Venäjä saa osallistua. EBU muutti nopeasti mieltään. Tosin virallisena syynä oli tällöinkin se, että venäläiset yleisradioyhtiöt olivat toimineet EBUn arvojen vastaisesti. Lisäksi EBUn tiedotteessa todettiin, että Venäjän osallistuminen asettaisi viisut huonoon valoon.

Vaikka EBU keskittää huomionsa yleisradioihin – ja niihinkin vain näennäisesti – viisuissa kuitenkin edustetaan valtioita ja rakennetaan maakuvaa. Israel voi spektaakkelin ajaksi lakaista maton alle yli viidenkymmenen tuhannen ihmisen kuolemat, ja laulajia puolustetaan usein sillä, ettei heillä ole mitään tekemistä hallitusten kanssa. Toisaalta rasisminvastaisen tutkijaverkoston Rasterin julkaisussa todettiin viime vuonna, että esimerkiksi Israelin vuosien 2018 ja 2023 edustajat ovat palvelleet maan asevoimissa ja ilmaisseet ylpeytensä saadessaan edustaa Israelia.

Boikoteilla on todistetusti vaikutuksia. BDS-liike on ottanut mallia boikottitoimista, joilla oli olennainen rooli apartheidin kaatumisessa Etelä-Afrikassa. Kampanja on saavuttanut monia muutoksia politiikan, kaupan ja kulttuurin kentillä. Sen painostus on edesauttanut sitä, että YK:n yleiskokous päätti vaatia Israelia lopettamaan laittoman miehityksensä Gazassa. McDonald’s ja Starbucks ovat raportoineet myyntiensä laskeneen boikottien takia. Kansainväliset laulajat ja kirjailijat ovat osallistuneet boikottiin. Vaikutusten takia Israel itsekin tunnustaa BDS:n varteenotettavaksi uhaksi.

Boikottien voima on nimenomaan arkisissa teoissa, jotka kasaantuvat suuremmiksi vaikutuksiksi. BDS-liikkeen kohdalla muutos tapahtuu esimerkiksi apartheidia vastustavien sanojen ja arkipäiväisten tekojen kautta, ja kuluttajaboikotti voi johtaa ylirajaisen aktivismiliikkeen syntyyn. Boikottien merkityksen vähätteleminen taas normalisoi nykytilannetta, jossa niin sanottu konflikti saa jatkua.

On toki helppo boikotoida jotain sellaista, josta ei muutenkaan välitä, ja viisut ovat monelle fanille vuoden tärkein juhla. Muutamat juhlat voi kuitenkin viettää toisinkin. Viisukoneisto puolustaa itseään tutulla sloganilla, jonka mukaan musiikki yhdistää ihmisiä. Niin yhdistää boikottikin. Se on solidaarisuuden osoitus, ja sillä on todistetusti kauaskantoisia seurauksia.

Kommenttia muokattu 12.5. klo 17.22: artisti Nemo edusti vuonna 2024 Euroviisuissa Sveitsiä, ei Itävaltaa.