Australian liittolaissuhde Yhdysvaltojen kanssa on vahvistumassa edelleen AUKUS-sukellusvenehankinnan ja sotilaallisen yhteistyön lisääntymisen myötä. Maa on historiallisesti hyötynyt asemastaan Yhdysvaltojen hegemoniaa puolustavana “subimperiaalisena valtana”, mutta viimeisimmät askeleet kohti lähempää liittolaisuutta uhkaavat vaarantaa maan pyrkimyksiä parantaa suhdettaan Kiinaan ja Tyynenmeren saariin. Diplomaattinen tasapainoilu yhdistettynä syvenevään sotilaalliseen riippuvuuteen Yhdysvalloista onkin muodostumassa Australian uudeksi turvallisuuspoliittiseksi dilemmaksi. 

Maailman globaali turvallisuusjärjestys järkkyi, kun syyskuun 11. päivän aamuna vuonna 2001 terroristit lensivät kolme kaapattua matkustajakonetta päin New Yorkin WTC-torneja ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagonia. Iskuista järkyttyi myös Australian silloinen pääministeri John Howard, joka sattui olemaan tuona päivänä Washingtonissa valtiovierailulla. 

Howard ei tuhlannut aikaa, vaan julisti välittömästi maansa seisovan vankkumatta Yhdysvaltojen rinnalla 1950-luvulla solmitun ANZUS-turvallisuussopimuksen nojalla. Näin alun perin vain Tyynenmeren aluetta koskeva sopimus tulkittiin kattamaan Yhdysvaltojen ja Australian välistä sotilaallista yhteistyötä kaikkialla maailmassa. Uudella tulkinnalla Howard nosti Australian ja Yhdysvaltojen välisen sotilaallisen yhteistyön aivan uudelle tasolle, vieden Australian vuosikausiksi sotaan Afganistanissa ja Irakissa Yhdysvaltojen lojaalina liittolaisena. Sittemmin hallitukset ovat vaihtuneet, mutta Australian side Yhdysvaltoihin on nykyään vahvempi kuin kenties koskaan aiemmin.

Ydinsukellusveneet puolustusyhteistyön keskiössä

Australian syvä liittolaissuhde Yhdysvaltoihin on viime vuosikymmeninä laajentunut koskemaan niin kaupallista, poliittista, sotilaallista kuin tiedustelutoimintaakin. Mailla on voimassa kattava vapaakauppasopimus AUSFTA, ja ne toimivat aktiivisesti rinnakkain useammassa liittoumassa, mukaan lukien Intian ja Japanin kanssa Quad-turvallisuusdialogissa sekä viiden angloamerikkalaisen maan muodostamassa Five Eyes -tiedusteluyhteisössä. Kattavan tiedusteluyhteistyön huippuna on Pohjoisterritorion aavikolla sijaitseva, erittäin salatusti toimiva Pine Gap -tiedustelutukikohta, jota muun muassa CIA ja NSA ovat hyödyntäneet omassa toiminnassaan. 

Sotilaallisessa yhteistyössä Yhdysvallat on saamassa yhä suurempaa pääsyä Australian lentotukikohtiin, ja maan sukellusveneet aloittavat pian säännöllisen rotaation Australian satamissa. Kansalaisille Yhdysvaltojen kanssa harjoitetun sotilaallisen yhteistyön laajuudesta ei ole edes täyttä varmuutta, sillä Australian valtionhallinto on pahamaineisen salaileva, ja jopa kansanedustajien on vaikea saada puolustuspolitiikan yksityiskohdista relevanttia tietoa. 

Viimeisin osoitus Australian sitoutumisesta Yhdysvaltojen johtamaan turvallisuusinfrastruktuuriin on maan päätös hankkia ydinkäyttöisiä sukellusveneitä. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Australian välillä solmittiin vuonna 2021 AUKUS-puolustusyhteistyösopimus, joka tuli maan kansalaisille yllätyksenä ja raivostutti sukellusvenehankinnoissa tylysti sivuutetut ranskalaiset. Maaliskuussa 2023 julkistettujen AUKUS-sopimuksen yksityiskohtien mukaan Australia tulee rakentamaan Adelaidessa brittiteknologiaan pohjaavia ydinkäyttöisiä sukellusveneitä ja sitoutuu hankkimaan Yhdysvalloilta vähintään kolme Virginia-luokan ydinsukellusvenettä, joiden toimituksen arvioidaan tapahtuvan 2030-luvun puolivälissä. 

Ydinkäyttöisten sukellusveneiden hankinta on merkittävä suunnanmuutos ydinvoimavastaisuudestaan tunnetulle Australialle.

Klikkaa twiitataksesi.

Sopimuksen hintalappu Australialle saattaa nousta jopa 370 miljardiin Australian dollariin (n. 225 miljardiin euroon) seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Toisaalta sen arvioidaan tuovan maahan jopa 20 000 suoraa työpaikkaa, sillä koko ydinsukellusveneiden ylläpitoon vaadittava infrastruktuuri täytyy rakentaa käytännössä nollasta. Länsi-Australiassa tukikohtaansa pitävä maan nykyinen kuudesta dieselkäyttöisestä sukellusveneestä koostuva laivasto tulee käyttöikänsä päähän kymmenen vuoden kuluessa, ja uusien sukellusveneiden tukikohta tulee mitä todennäköisimmin sijaitsemaan Australian itärannikolla.

Ydinkäyttöisten sukellusveneiden hankinta on merkittävä suunnanmuutos ydinvoimavastaisuudestaan tunnetulle Australialle. Maassa ei ole ainuttakaan energiantuotannossa olevaa ydinvoimalaa eikä sellaisia ole suunnitteilla, vaikka asia pulpahtelee silloin tällöin julkiseen keskusteluun. Australia on korostanut, että sukellusveneet eivät tule kantamaan ydinaseita, eikä sopimus näin riko maan ydinkieltositoumuksia kuten ydinaseet kieltävää Rarotongan sopimusta. Sukellusveneiden ydinkäyttöisyys kuitenkin mahdollistaa sen, että sukellusveneet kykenevät toimimaan pitkiäkin aikoja itsenäisesti kaukana Australian omalta rannikolta.

Syvenevä liittolaissuhde Yhdysvaltoihin haastaa Australian geopoliittisia intressejä

Australia on kautta historiansa joutunut pohtimaan geopoliittista rooliaan maana, jota on hallinnut ns. ”välimatkan tyrannia”. Maa on kaukana useimmista luontaisista angloamerikkalaisista liittolaisistaan, mikä on luonut Australialle vahvan riippumattomuuden tunteen ja ohjannut maan ulkopolitiikkaa kohti vahvaa puoluepoliittista konsensusta. Eri puolueiden poliittisista kiistoista riippumattoman konsensuksen näkee etenkin siitä, että vaikka AUKUS-sopimus oli epäsuositun oikeistohallituksen julkistama kumppanuus ja vuodesta 2022 istunutta pääministeri Anthony Albanesea pidetään työväenpuolueen vasemmistosiiven edustajana, sopimuksen tärkeyttä ei ole uuden hallituksen taholta missään vaiheessa kyseenalaistettu.

Kaikki eivät allekirjoita Australian riippumattomuutta tai näe Yhdysvallat-suhdetta ongelmattomana. Esimerkiksi New South Walesin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Clinton Fernandes on esittänyt provokatiivisesti, että Australia on valinnut maailmanpoliittiseksi roolikseen olla ”subimperiaalinen valta”, jonka tehtävänä on tukea Yhdysvaltojen hegemonista asemaa maailmassa, erityisesti indopasifisella alueella. Fernandesin käsityksen mukaan Australian ulkopolitiikan korkein tavoite on pysyä Yhdysvaltojen kuuliaisena liittolaisena, mistä on ollut sille historiallisesti valtavasti hyötyä. 

Yhdysvaltojen tuella Australia on kyennyt toimimaan alueellisena suurvaltana, jolla on ollut myös omia imperiaalisia pyrkimyksiä, esimerkiksi Itä-Timorissa ja Tyynenmeren saarivaltioissa. Myös sukellusveneiden ostaminen Ranskan sijaan Yhdysvalloista on Fernandesin mukaan loogista, sillä tavoitteena on mahdollisimman suuri operatiivinen yhdenmukaisuus nimenomaan Yhdysvaltojen kanssa.

Syvenevä liittolaissuhde Yhdysvaltoihin on jo vähitellen alkanut aiheuttaa ongelmia Australian geopoliittisille intresseille Tyynellämerellä.

Klikkaa twiitataksesi.

Syvenevä liittolaissuhde Yhdysvaltoihin on jo vähitellen alkanut aiheuttaa ongelmia Australian geopoliittisille intresseille Tyynellämerellä. Australian istuva ulkoministeri Penny Wong kiersi heti virkakautensa alussa kilpaa kiinalaiskollegansa Wang Yin kanssa Tyynenmeren saarivaltioita lujittamassa kumpikin maansa ja saarivaltioiden välisiä suhteita ja laajentamassa turvallisuusyhteistyötä. Diplomatia näyttikin tuottavan tulosta Australian solmiessa turvallisuussopimuksen Vanuatun kanssa joulukuussa 2022 ja aloittaessa neuvottelut vastaavasta sopimuksesta Papua-Uuden-Guinean kanssa alkuvuodesta 2023.

Molemmat sopimukset ovat kuitenkin hiljattain joutuneet vastatuuleen. Kesäksi 2023 kaavailtu allekirjoitus Papua-Uuden-Guinean kanssa on viivästynyt, sillä maa on huolissaan Yhdysvaltojen roolin vaikutuksesta omalle suvereniteetilleen. Vanuatun vastanimitetty pääministeri Sato Kilman on puolestaan ollut huomattavasti edeltäjäänsä haluttomampi valitsemaan puolta lännen ja Kiinan välillä ja määrännyt ensi töikseen Australian kanssa solmitun turvallisuussopimuksen ”uudelleentarkasteluun”. Australian lupaavasti käynnistynyt tavoite Kiinan vaikutusvallan patoamisesta Tyynellämerellä onkin vaarassa ajautua umpikujaan – eikä vähiten Yhdysvaltojen vaikutusvallan takia. Liittolaissuhteen tiivistyessä Tyynenmeren saarivaltioilla on yhä suurempi houkutus tulkita Australian harjoittama ulkopolitiikka vain Yhdysvaltojen intressien jatkeena, oli näkemys sitten totta tai ei.

Myös AUKUS-sopimuksen geopoliittiset ulottuvuudet ovat herättäneet kritiikkiä, sillä osa asiantuntijoista pitää sukellusvenehankintaa kalliina ja tarpeettomana provokaationa. Vankkoja Kiina-suhteita kannattanut entinen työväenpuolueen pääministeri Paul Keating on nimittänyt sukellusvenehankintaa ”maan historian huonoimmaksi diiliksi” sekä puolueensa surkeimmaksi kansainväliseksi päätökseksi vuosisataan. Työväenpuolueen nykypolitiikkaan kritiikillä ei ole ollut mainittavaa vaikutusta, ja pääministeri Albanese on onnistunut pitämään asiassa puolueensa rivit suorina. Ulkopoliittinen konsensus elää ja voi hyvin.

Tasapainoilu Kiina-suhteiden kanssa

Tiivistyvän Yhdysvallat-suhteen suhteen vuoksi Australia on joutunut yhä enemmän  tasapainoilemaan suuremman alueellisen suurvallan Kiinan kanssa. Kiina on Australian merkittävin kahdenvälinen kauppakumppani ja muodostaa lähes kolmasosan Australian käymästä ulkomaankaupasta. Kumppanuus kaupan saralla ei kuitenkaan ole lähihistoriassa riittänyt ylläpitämään maiden välisiä poliittisia suhteita. 

Pääministeri Scott Morrisonin hallituskaudella (2019-2022) Australian Kiina-suhteet ajautuivat lähelle aallonpohjaa Australian rajoitettua kiinalaisia investointeja ja kiristettyä selvästi retoriikkaansa Kiinan alueellisia vaikuttamispyrkimyksiä kohtaan. Seurauksena maiden välinen diplomaattinen kanssakäyminen ajautui jäihin, ja molemminpuoliset talouspakotteet johtivat käytännössä kauppasotaan. Pääministeri Albanesen hallinto on ottanut varovaisia askeleita suhteiden normalisoimiseksi. Korkean tason vierailut ovat palanneet diplomaattiseen kalenteriin, ja Kiina on purkanut osan Australiaa vastaan asettamistaan talouspakotteista, esimerkiksi hiilen tuontikiellon. 

Australian ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa onkin alkanut esiintyä yhä vahvempia varoituksia tulevasta sodasta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, johon Australia joutuisi väistämättä sotilaallisesti osalliseksi.

Klikkaa twiitataksesi.

AUKUS-sopimus saattaa kuitenkin nousta esteeksi suhteiden täydelle palautumiselle. Kiina on luonnollisesti suhtautunut sopimukseen erittäin kielteisesti, Australia on hankkimassa ydinkäyttöiset sukellusveneensä nimenomaan pitkän välimatkan pelotevaikutusta varten, mikä on vastaus ennen kaikkea Kiinan toimintaan Tyynellämerellä. Kukaan ei odota Australian ryhtyvän kahdenväliseen sotaan Kiinan kanssa tai Kiinan suorittavan maahyökkäystä Australian maaperälle, joten sukellusvenehankintaa on vaikea pitää puhtaasti puolustuksellisena ratkaisuna. 

Australian ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa onkin alkanut esiintyä yhä vahvempia varoituksia tulevasta sodasta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, johon Australia joutuisi väistämättä sotilaallisesti osalliseksi. Varoituksiin ovat liittyneet niin valtalehdet, akateemikot, sotilaat kuin entiset pääministeritkin. Vakavimpana skenaariona pidetään luonnollisesti Taiwanin tilanteen kärjistymistä avoimeksi konfliktiksi, joka ajaisi Australian käytännössä Yhdysvaltojen keskeiseksi sotilastukikohdaksi Tyynenmeren alueella.

Myös tavallisten australialaisten suhtautuminen Kiinaan on mielipidemittausten mukaan heikentynyt viime vuosina selvästi. Vielä ennen pandemiaa australialaiset näkivät Kiinan ensisijaisesti kauppakumppanina, mutta nykyään jopa kolme neljäsosaa kansasta pelkää maan muodostavan Australialle sotilaallisen uhan lähitulevaisuudessa. Asiaa mutkistaa se, että Australiassa asuu yli miljoona kiinalaistaustaista ihmistä ja noin 150 000 kiinalaista opiskelee Australian yliopistoissa. 

Australian tasapainoilu Kiina-suhteiden kanssa onkin alkanut hankaloitua maan asemoidessa itseään yhä tiukemmin Yhdysvaltojen kylkeen. On kuitenkin selvää, että Australian poliittinen johto on pitkään kokenut ja kokee edelleen maansa intressien olevan linjassa Yhdysvaltojen Tyynenmeren strategian kanssa. Siksi on epätodennäköistä, että Australian suhde Yhdysvaltoihin lähitulevaisuudessa merkittävästi muuttuisi. AUKUS on konkreettisin mahdollinen esimerkki maan sitoutumisesta Yhdysvallat-liittolaisuuteen.

Samalla AUKUS-sopimus on merkki siitä, että myös Australia on lähtenyt täydellä voimalla mukaan globaaliin asevarustelukilpaan. Kasvava huoli Kiinan muodostamasta uhasta lisää Australialle painetta varautua ja varustautua toimimaan Yhdysvaltojen rinnalla. Lähivuosina Australian onkin varmistettava, että oman sotilaallisen suorituskyvyn takaaminen hinnalla millä hyvänsä ei heikennä maan ulkopoliittista liikkumavaraa tai jopa uhkaa Tyynenmeren alueen turvallisuustilannetta. Haaste on merkittävä, ja näin voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Australialla on 2020-luvulla edessään kokonaan uusi turvallisuuspoliittinen dilemma.

Kirjoittaja: Saska Suvikas

Editointi: Veikko Mäkelä, Julia Lintunen, Eero Tuorila

Kielenhuolto: Matti Marjamäki