Perun maaseudun väestö tuntuu kyllästyneen “köyhyyteen rikkaassa maassa”. Vaikka maassa on nähty poliittisia valtapelejä ennenkin tuntuu siltä, että presidentti Castillon viralta paneminen kaatoi bensaa entisestään tyytymättömän kansan liekkeihin.

Perun presidentti Pedro Castillo Terrones äänestettiin pois virastaan viime joulukuun alussa. Perun kongressin ja Castillon valtakiista kärjistyi vain tunteja ennen kuin maan kongressin piti äänestää presidentin erottamisesta ja asettamisesta syytteeseen. Presidentti Castillo yritti pelastaa nahkansa ilmoittamalla, että hän hajottaa kongressin ja nimittää hätätilahallituksen. Kongressi päätti kuitenkin erottaa Castillon ja nimittää uudeksi presidentiksi Castillon varapresidentin Dina Boluarten.

Perun oikeuskansleri syytti Castilloa järjestäytyneen rikollisryhmän johtamisesta sekä korruptiosta. Häntä on myös syytetty yhteyksistä terrorismiin. Castillo on systemaattisesti kiistänyt syytteet. Vastikään tulleiden uutisten mukaan Castillo määrättiin 36 kuukauden tutkintavankeuteen jo hänelle määrätyn 18 kuukauden lisäksi. 

Castillon viralta äänestämisen jälkeen maassa puhkesivat laajat mielenosoitukset. Protestoijat ovat tukkineet teitä sekä pakottaneet sulkemaan lentokenttiä maan eteläosassa. Erityisesti Etelä-Perun köyhimmät alueet ovat olleet  tapahtumien keskipisteenä, kun mielenosoitukset ovat kiihtyneet, ja poliisi ja armeija ovat reagoineet niihin kovin ottein. Esimerkiksi Juliacan lentokentän lähistöllä Etelä-Perussa kuoli tammikuun alussa yhden päivän aikana peräti 17 mielenosoittajaa poliisin ja mielenosoittajien yhteenotossa. Viranomaisten voimankäyttöä ovat kritisoineet esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sekä Euroopan Unioni. 

Mielenosoittajat ovat vaatineet Boluarten eroa, uusien vaalien välitöntä järjestämistä, parlamentin hajottamista sekä uutta perustuslakia. Mielenosoittajien joukossa on muun muassa opiskelijoita, opettajia, ammattiyhdistysaktiiveja, maanviljelijöitä sekä alkuperäiskansojen edustajia. 

Castillo on kutsunut Boluartea vallan anastajaksi, ja näin myös moni hänen kannattajistaan ajattelee.  Boluartella ei myöskään ole kovinkaan montaa poliittista liittolaista ja hän sai lähtöpassit entisestä puolueestaan Perú Librestä jouduttuaan puolueen puheenjohtajan Vladimir Cerrónin epäsuosioon.

Perun unohdetut ja Fujimorin perintö 

No más pobres en un país rico! (Ei enää köyhiä rikkaassa maassa) kuului yksi Castillon vaalisloganeista, ja se kertoo paljon Perusta sekä Castillon kannattajakunnasta. Viimeisten vuosikymmenten aikana Peru on kaupungistunut valtavaa vauhtia, ja maaseutu on tyhjentynyt. Tuloksena on maa, jossa opiskelu- ja ansaintamahdollisuudet ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. 

Vaikka Peru on kaiken kaikkiaan vaurastunut viimeisten vuosikymmenten aikana, on varallisuus jakautunut kovin eriarvoisesti. Perun tilastokeskuksen INEI:n (Instituto Nacional Estadística e Informática) mukaan köyhyydessä eli vuonna 2021 39,7 % maaseudun väestöstä, kun vastaava luku kaupungeissa oli 22,3 %. Castilloa äänestivätkin erityisesti syrjäseutujen asukkaat.

Peru on myös selvästi jakautunut sen suhteen, miten ihmiset uskovat vallankaappauksen tapahtuneen. Kun tilannetta tarkastellaan alueellisesti, huomataan suuria eroja pääkaupunki Liman ja maaseudun välillä. Liman asukkaista 60 % uskoo Castillon yrittäneen vallankaappausta, kun taas maaseudulla luku on 23 %. Maaseudulla taas 69 % uskoo, että valta kaapattiin Castillolta, mutta Limassa näin uskoo vain 35 %. 

Perun nykyiset mielenosoitukset ovat kuitenkin jatkoa useille poliittisille kriiseille. Viimeisen kuuden vuoden aikana Perulla on ollut viisi presidenttiä, joista iso osa on saanut virkasyytteen.

Perun nykyiset mielenosoitukset ovat kuitenkin jatkoa useille poliittisille kriiseille. Viimeisen kuuden vuoden aikana Perulla on ollut viisi presidenttiä, joista iso osa on saanut virkasyytteen.

Klikkaa twiitataksesi.

Perua hallitsi autoritaarisin ottein vuosina 1990–2000 japanilaistaustainen Alberto Fujimori, jonka valtaannousua vauhdittivat populismi, inflaatio sekä sissiliike Sendero Luminoson (Loistava polku) lähestyminen Limaa.

Taistellessaan näitä ongelmia vastaan Fujimori tukahdutti Perun kansalaisyhteiskunnan ja ohitti tavanomaisen lainsäädäntöprosessin. Vuonna 1992 hän määräsi armeijan taltuttamaan mielenosoitukset kongressin edessä. Tapahtumien jälkilöylyistä syntyi Perun vuodelta 1993 oleva perustuslaki, joka mahdollistaa presidentin ja kongressin yhteenotot, sillä kongressi voi tarvittaessa erottaa presidentin vetoamalla moraaliseen kyvyttömyyteen.

Poliittiset valtapelit ovatkin vaikuttaneet Perun politiikkaan ja demokratian heikentymiseen merkittävästi. Esimerkiksi entinen presidentti Martin Vizcarra yritti uudistaa oikeuslaitosta ja poistaa parlamentaarikkojen syytesuojan. Hänet erotettiin vuonna 2020 kongressin päätöksellä vanhaan korruptioepäilyyn vedoten. Erottamisen puolesta äänestäneiden joukossa oli ainakin 68 erilaisista rikoksista epäiltyä poliitikkoa. 

Yksi viimeisimmistä käänteistä on helmikuussa 2023 tehty perustuslakituomioistuinta koskeva linjaus, joka poistaa sen lainsäädännöllisen valvontavastuun. 

Castillo ja lupaus paremmasta 

Pedro Castillo on entinen opettaja sekä ammattiyhdistysaktiivi. Hän tuli kuuluisaksi vuoden 2017 opettajien lakon johtajana. Castillo pyrki Perun presidentiksi vuoden 2021 vaaleissa vasemmistolaisen Perú Libren (Vapaa Peru) listoilta ja voitti toisella kierroksella niukasti maan entisen presidentin Alberto Fujimorin tyttären Keiko Fujimorin. 

Castilloa on usein kuvattu sosialistiksi ja esimerkiksi Reutersin jutussa häntä kutsutaan radikaalivasemmistolaiseksi. Castillo on esimerkiksi luvannut köyhille ilmaista koulutusta ja kaivosyhtiöiden voittojen kanavointia muun muassa terveydenhuoltoon. Hänet kuitenkin erottaa arvoliberaalista vasemmistosta ainakin hänen suhtautumisensa vähemmistöihin sekä naisten oikeuksiin. Castillo on harras katolinen ja on vastustanut avoimesti muun muassa aborttia sekä samaa sukupuolta olevien avioliittoja. 

Castillon vaalilupauksissa oli myös populistisia piirteitä: hän lupasi myydä presidentin virallisen lentokoneen, laskea kongressiedustajien palkkioita sekä karkottaa rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset maasta. Myöhemmin Castilloa on kuitenkin arvosteltu hitaasta vastauksesta nouseviin öljyn ja ruoan hintoihin. 

Jotkut ovatkin analysoineet, ettei Castillon valinnassa ollut kyse siitä, mitä ideologiaa tai puoluetta hän edustaa, vaan siitä, että Castillo on kotoisin Puñasta (tunnetaan myös nimellä San Luis de Puña) Chotan provinssista. Huolimatta siitä, että Puñan alueella on huomattava osa Perun luonnonvaroista, sen asukkaat ovat köyhiä. He elävät alle 100 dollarilla kuussa. 

Koronapandemian pahoin runtelemassa maassa (Perussa kuolleisuus koronaan suhteutettuna asukaslukuun on ollut yksi maailman suurimmista) ihmiset haluaisivat nähdä terveysklinikoita myös omalla paikkakunnallaan. Maailmanpankin tilastojen mukaan Peru käyttää 370 dollaria vuodessa terveydenhuoltoon per asukas (luvut vuodelta 2019). Vertailukohtana naapurimaa Chile käyttää vuodessa terveydenhuoltoon hieman yli 1300 dollaria per asukas. Erityisesti syrjäseuduilla pääsy terveydenhuollon pariin on puutteellista. 

Toinen suuri kysymys on pääsy laadukkaan opetuksen piiriin. Vaikka Peru on pyrkinyt parantamaan koulutusjärjestelmäänsä, on erityisesti maaseudun ja kaupunkien koulutusmahdollisuuksien välillä suuria aukkoja, jotka nousivat entistä selkeämmin esiin koronapandemian myötä. Pandemian aikana yksityiskoulujen oppilaat saattoivat palkata itselleen tuutoreita ja julkisten koulujen oppilaat, joilla oli pääsy verkkoon, pystyivät suorittamaan lisäopintoja internetissä. Köyhien perheiden lapsien opetuksesta puolestaan huolehdittiin päivittäin julkisella tv-kanavalla esitetyllä puolen tunnin ohjelmalla sekä tekstiviestillä lähetetyillä itseopiskeluohjeilla. Vaikka myös maaseudulla pääsy internetiin on viime vuosina parantunut, on kaupunkien ja maaseudun välillä edelleen huomattavia eroja. Castillon, pitkän linjan maaseutukoulun opettajan, ajateltiin ymmärtävän näitä ongelmia. 

Mitä seuraavaksi?

Boluarten kauden piti kestää vuoteen 2026, mutta protestien vuoksi vaaleja on ennenaikaistettu vuoteen 2024. Tämän vuoden tammikuussa Perun kongressi hylkäsi Boluarten pyynnön aikaistaa vaaleja vielä entisestään, mutta kongressin puhemies on todennut, että vaalien ennenaikaistamista voitaisiin käsitellä maaliskuussa uudelleen.

Miten tahansa seuraavissa vaaleissa käykin, on tulevalla presidentillä kädet täynnä töitä. Maa on syvästi jakautunut, ja viimeisten vuosien aikana kansalaiset eivät ole nähneet paljoakaan tehdyn esimerkiksi heitä huolestuttavalle korruptiolle. Korruption ajatellaankin olevan yksi syy Perun huonoihin julkisiin palveluihin.

Miten tahansa seuraavissa vaaleissa käykin, on tulevalla presidentillä kädet täynnä töitä. Maa on syvästi jakautunut, ja viimeisten vuosien aikana kansalaiset eivät ole nähneet paljoakaan tehdyn esimerkiksi heitä huolestuttavalle korruptiolle.

Klikkaa twiitataksesi.

On mahdollista, että nykyiset protestit kuivuvat kasaan, sillä esimerkiksi tiesulut ovat jo nostaneet peruselintarvikkeiden, kuten ruokaöljyn hintaa. Toisaalta ongelmat eivät näytä häviävän minnekään. Syrjityt kansalaiset jakavat epäluulon Perun valtaapitäviä, erityisesti kongressia, kohtaan. Tulevina vuosina onkin ratkaistava se, miten maan marginaalissa elävät saisivat äänensä paremmin kuuluviin.

Myös positiivista kehitystä on nähtävissä. Esimerkiksi Punossa on ehdotettu, että paikalliset johtajat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat muodostaisivat yhdessä foorumin, jossa voitaisiin keskustella protestoijien tavoitteista. Ilman yhteistä dialogia voi olla, että seuraavatkin vuodet ovat maassa melkoista karusellia. 

Kirjoittaja: Lotta Jokinen

Toimittaja: Ella Virtanen 

Kommentit: Anna Virkama 

Kielenhuolto: Sannimari Veini