Sosiaalisen median alustoilla käytävä keskustelu on lisääntynyt Israelin vastatessa Hamasin terrori-iskuun kollektiivisesti rankaisemalla siviilejä Gazassa. Samalla Metaa on arvosteltu palestiinalaisten tuottaman sisällön piilottamisesta ja poistamisesta. Aktivistien rooli sosiaalisen median sensuurin vastustamisessa ja kolonialististen asetelmien purkamisessa on entisestään korostunut Gazan uutisointia tarkastellessa.

Palestiinalaiset toimittajat ovat sosiaalisessa mediassa nousseet keskeiseen rooliin välittämään tietoa Gazasta. Muun muassa Plestia Alaqad, Motaz Azaiza ja Bisan Owda ovat haastavista olosuhteista ja toistuvista tietoliikennekatkoista huolimatta jakaneet todisteita Israelin sotarikoksista siviilejä kohtaan. He ovat videoineet ja valokuvanneet Israelin pommittamien sairaaloiden ja koulujen tuhoja ja tuoneet esille inhimillisiä tarinoita ja kasvoja uhrilukujen takana. Meta on kuitenkin systemaattisesti rajoittanut mahdollisuuksia kertoa tuhoista Gazassa.

Palestiinalaisen 7amleh-järjestön marraskuussa julkaisemassa raportissa tarkastellaan palestiinalaisten kohtaamaa sensuuria internetissä ja sosiaalisen median alustoilla Hamasin lokakuun terrori-iskun jälkeen. Järjestön mukaan Meta on muun muassa poistanut herkemmin arabiankielistä tekstiä sosiaalisesta mediasta, vaikka samaa englanninkielistä ja hepreankielistä sisältöä ei ole sensuroitu. Raportissa käsitellään myös verkossa lisääntynyttä vihapuhetta, disinformaation levittämistä ja yllyttämistä väkivaltaan.

Metan algoritmien onkin todistettu ruokkivan rasismia ja väkivaltaa. Instagram pahoitteli julkisesti käännösvirhettään, kun sovellus oli lisännyt palestiinalaisten käyttäjien profiilien käännöksiin sanan ”terroristi”. Meta on saanut kritiikkiä myös siitä, että sosiaalisen median sovellukset ovat käsittäneet Palestiinan lipun negatiivisena symbolina. Meta ei ole kuitenkaan sensuroinut sisältöä, joissa on käytetty hashtagia ”EraseGaza”. Eettiset vinoumat algoritmien toiminnassa ovat ilmeiset.

Palestiinalaisten ilmaisunvapauden rajoittaminen on jatkunut kuitenkin jo kauan. Internetiin pääsy on ollut palestiinalaisille haastavaa, sillä Israel hallinnoi palestiinalaisia tietoliikenneverkkoja estäen esimerkiksi matkapuhelinverkkojen päivittämisen. Monet palestiinalaiset käyttävätkin israelilaisia SIM-kortteja, sillä Gazassa toimii ainoastaan 2G-mobiiliverkko. Uusimpana ilmaisunvapauden kaventamisen keinona Israelin parlamentti hyväksyi marraskuussa terrorismin vastaisen lain muutosesityksen, joka tehostaa sosiaalisen median valvontaa entisestään. Lain 24. artiklan lisäys tarkoittaa palestiinalaisten mielivaltaista yhdistämistä terroristiseen toimintaan.

Israelin miehityspolitiikan harjoittaminen vaatii tukea myös kansainvälisiltä tahoilta. Israelilla on vahvat taloudelliset ja poliittiset suhteet Yhdysvaltojen hallintoon sekä Piilaakson merkittäviin teknologiatoimijoihin. Suomen Palestiina-verkoston Sumudin varapuheenjohtaja Syksy Räsänen korostaa Ulkopolitistin haastattelussa yhdysvaltalaisen Metan suhdetta Israelin hallintoon. Hän viittaa Metan vuoden 2020 päätökseen nimetä Israelin oikeusministeriön entinen pääsihteeri Emi Palmor Facebookin sisältöä valvovaan komiteaan. ”Palmor on työssään pyrkinyt sensuroimaan ihmisoikeuspuolustajia ja journalisteja”, Räsänen huomauttaa ja yhtyy palestiinalaisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kritiikkiin Metan valinnasta.

Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rooli sosiaalisen median käyttäjinä ja disinformaation torjumisessa on viime aikoina korostunut. Yhtenä syynä on myös Israeliin ja Palestiinaan liittyvä uutisointi, jossa väkivallan eskaloitumisen historiallinen tausta on usein sivuutettu. Erityisesti läntisen median uutisointia on kritisoitu kaksoisstandardeista, jotka ylläpitävät kolonialistisia ja rasistisia narratiiveja. Marraskuussa yli tuhat yhdysvaltalaista toimittajaa allekirjoitti kannanoton, jossa läntisen median Israel-myönteisen uutisoinnin kuvaillaan tukevan palestiinalaisten etnistä puhdistusta.

Tutkijat Tiina Järvi, Antti Tarvainen ja Mikko Joronen korostavat Suomen Lähi-idän instituutin blogissa, että Israelin suhdetta Palestiinaan tulee tarkastella asuttajakolonialismin näkökulmasta. Suomalainen media ei ole kuitenkaan tarjonnut riittävää taustoitusta Gazan tilanteeseen. Israelin toimijuutta on myös systemaattisesti häivytetty. Suomen uutisoinnissa toistetaan herkästi ulkomaisten mediatalojen jo julkaisemia uutisia kyseenalaistamatta niiden luomia narratiiveja. ”Lukijoille ei anneta välineitä, joiden avulla he voisivat kriittisesti arvioida annettua tietoa”, Räsänen tiivistää.

Toimittaja Susanna Kuparinen toteaa Journalisti-lehden kirjoituksessaan suomalaisen median ylläpitävän yksipuolista narratiivia, joka perustuu Israelin oikeuteen puolustaa itseään Hamasin terrori-iskuilta. Media ei ole kyseenalaistanut Israelin itsepuolustuksen suhteettomia mittasuhteita. Uutisoinnista on uupunut valtakysymysten tarkastelu, mikä ylläpitää väkivallan normalisointia palestiinalaisia kohtaan ja laajemminkin Lähi-idän kontekstissa.

”Se, mikä jutuissa ei näy juurikaan, on palestiinalaiset asiantuntijoina”, Räsänen korostaa ja lisää, että ”palestiinalaiset näkyvät lähes aina joko syyllisinä tai uhreina”.

Aktivistien ja tutkijoiden äänet ovatkin nousseet keskeisesti esille sosiaalisessa mediassa tuomaan näkyväksi vallan epätasapaino Israelin ja Palestiinan välillä.​​ Suomen Palestiina-verkosto Sumud on yksi kansalaisyhteiskunnan toimijoista, jotka pyrkivät tuomaan esille myös Suomen kyseenalaisen roolin Israelin apartheidin tukemisessa.

Sumud perusti hiljattain Instagram-tilin, jolla verkosto jakaa esimerkiksi tietoa tulevista mielenosoituksista ja keskustelutilaisuuksista. Sosiaalisen median alustat ovat tärkeitä kanavia tiedonvälittämisessä ja kriittisen yhteiskunnallisen keskustelun käymisessä. Aktivistiverkostot Suomessa tuovat niiden kautta esille tietoa Israelin toimista Gazassa, mistä suomalainen media on epäonnistunut yleisölleen uutisoimaan. Samalla verkostot vastustavat sosiaalisen median sensuuria Palestiinaan liittyen kannustamalla kansalaisia osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

”Nämä 40 päivää ovat osoittaneet, että edes päivittäin livenä striimattu kansanmurha ei saa Euroopan ja Yhdysvaltojen hallituksia lopettamaan tukeaan Israelin apartheidille. Vain kansalaisyhteiskunta voi sen tehdä”, Räsänen sanoo.

—

Kirjoittaja: Karoliina Lehtola

Kommentointi: Jannika Melkko

Kielenhuolto: Jannika Melkko