Tšekin hallitus on profiloitunut Ukrainan vahvana tukijana. Vaikka Tšekin kansalaiset ovat Ukrainan puolella, osa alkaa väsyä sodan sivuvaikutuksiin, kuten kasvaviin hintoihin ja pakolaisten suuren määrään. Väsymystä ja tyytymättömyyttä ovat käyttäneet hyväkseen Venäjän propagandaa levittävät toimijat sekä oppositio, mahdollista tulevaa pääministeriä myöten. 

Noin kolme viikkoa Ukrainan laajamittaisen sodan syttymisen jälkeen kolmen itäisen Keski-Euroopan maan pääministerit matkustivat Kiovaan. He olivat ensimmäiset eurooppalaiset päättäjät, jotka lähtivät paikan päälle keskustelemaan avusta ja pakotteista Venäjää vastaan. Yksi heistä oli Tšekin pääministeri Petr Fiala.

Tšekin poliittinen, sotilaallinen ja humanitaarinen tuki Ukrainalle on pysynyt vahvana. Tšekki on tukenut maata yhteensä 1,28 miljardilla eurolla, mikä on 0,5 prosenttia Tšekin bruttokansantuotteesta. Tšekin Ukrainalle antaman tuen määrä on maailman 15. suurin ja suhteessa bruttokansantuotteeseen 11. suurin. Samoin kuin Suomi, myös Tšekki allekirjoitti turvallisuussopimuksen Ukrainan kanssa ja on sitoutunut tukemaan Ukrainaa sekä EU:n että Naton jäseneksi, ainakin jos nykyhallitukselta kysytään. Maailmanlaajuista huomiota herättänyt Tšekin koordinoima ampumatarvikealoite on myös viimein tuottanut tuloksia, ja ensimmäisten ammusten erä saapui Ukrainaan kesäkuussa.

Tšekit toivovat taistelujen päättyvän pian

Vaikka Petr Fialan johtaman keskustaoikeistolaisen hallituksen kanta Ukrainan tukemiseen on selvä, kansalaisten suhtautuminen asiaan ei ole niin yksiselitteinen. Helmikussa 2024 tehdyn kyselyn mukaan selvä enemmistö, 65 prosenttia, pitää Venäjää syyllisenä Ukrainan sotaan. 69 prosenttia väestöstä kuitenkin katsoo, että Tšekin tulisi myötävaikuttaa sodan nopeaan päättymiseen, vaikka se tarkoittaisi Ukrainalle aluemenetyksiä. Venäjälle sen sijaan löytyy Tšekistä vain vähän ymmärrystä: 11 prosenttia tšekeistä hyväksyy Venäjän narratiivin sodasta ja ainoastaan neljä prosenttia on niin Venäjä-mielistä, että toivoo Tšekin palaavan takaisin Venäjän etupiiriin.

Siitä huolimatta, että suurin osa tšekeistä on Ukrainan puolella, hallituksen toimia Ukrainan tukemiseksi vastustaa kyselyjen mukaan 53 prosenttia tšekeistä ja kannattaa 43 prosenttia. Kannatus oli sodan alkuvaiheessa isompi, mutta laski syksyllä 2022 ja on sen jälkeen pysynyt lähes samalla tasolla. Ukrainan tukemista kannattavat erityisesti korkeasti koulutetut, toimihenkilöt, yrittäjät, oikeistolaiseksi itsensä mieltävät ja tilannetta tiiviisti seuranneet. Vastustajien keskuudessa ovat erityisesti oppositiopuolueiden kannattajat sekä ihmiset, jotka eivät luota hallitukseen tai presidenttiin. Yli puolet tšekeistä katsoo, että Tšekin hallitus tukee Ukrainaa jopa liikaa. 

Siitä huolimatta, että suurin osa tšekeistä on Ukrainan puolella, hallituksen toimia Ukrainan tukemiseksi vastustaa kyselyjen mukaan 53 prosenttia tšekeistä. Klikkaa twiitataksesi!

Ukrainan tukeminen ei ole tarkoittanut Tšekille pelkästään rahan tai aseiden lähettämistä. Tšekki on ottanut Ukrainasta vastaan 370 000 pakolaista, kolmanneksi eniten Saksan ja Puolan jälkeen. Vaikka suurin osa tšekeistä katsoo, että ukrainalaisten pakolaisten vastaanottaminen on oikein, enemmistö on myös sitä mieltä, että pakolaisia on tullut enemmän kuin mihin Tšekin kantokyky riittää.

Sota on näkynyt myös tšekkien kukkarossa. Vuosien 2022–2023 vaihteessa inflaatio nousi jopa kahdeksaantoista prosenttiin ja vasta tänä vuonna se on palanut kahteen prosenttiin. Erityisesti syksyllä 2022 moni oli huolissaan energian hinnoista, sillä kotitalouksien energiankulutuksesta maakaasun osuus oli silloin 26 prosenttia ja melkein kaikki maakaasu tuotiin vielä Venäjältä. Vaikka hintoihin ovat vaikuttaneet myös muut tekijät, kuten yksittäisten yritysten liian suuret markkinaosuudet, varsinkin alussa hintojen nousua selitettiin juuri sodalla. 

Oppositio vastaa kansalaisten sotaväsymykseen

Ensimmäiset poliittiset irtopisteet kansalaisten huolista ja tyytymättömyydestä ottivat niin sanottujen järjestelmänvastaisten liikkeiden aktivistit. Koronarokotekriitikoiksi ja disinformaation levittäjiksi tunnetut toimijat järjestivät syyskuussa 2022 Tšekin tasavalta ensin -nimisen mielenosoituksen, johon osallistui arvioiden mukaan 70 000 ihmistä. Järjestäjät vaativat hallituksen eroa, venäläisen maakaasun tuonnin jatkamista, sekä ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamisen lopettamista. Vastaavia mielenosoituksia järjestettiin myöhemminkin vielä useita.

Mielenosoitukset vetivät puoleensa niin entisiä poliitikkoja kuin politiikkaan vasta pyrkiviäkin. Profiiliaan pyrkivät nostamaan pienemmät äärilaitojen puolueet sekä parlamentista vuonna 2021 pudonnut vanhoillinen kommunistipuolue KSČM. KSČM on brändännyt itseään uudelleen, ja kevään 2024 eurovaaleissa se sijoittui neljänneksi. Puolueen puheenjohtaja Kateřina Konečná on onnistunut saamaan paljon mediatilaa, jota hän käyttää erityisesti aseavun kritisoimiseen ja rauhan vaatimiseen. Tšekkiläisen televisiokanavan haastattelussa toukokuussa Konečná totesi Putinin vain puolustavan maataan uhkia vastaan.

Myös parlamentaarinen oppositio on alkanut vähitellen käyttämään hyväkseen äänestäjien huolia. Tammikuun 2023 presidentinvaalien toiselle kierrokselle valittiin entinen NATO-kenraali Petr Pavel sekä entinen pääministeri, miljardööri ja suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Andrej Babiš. Babiš pyrki vaalitaistelun viime metreillä profiloitumaan rauhaa edistäväksi diplomaatiksi, vaikka mitään uskottavaa tietä rauhaan hän ei pystynyt esittämään. Babiš maalasi Pavelista kuvan edesvastuuttomana sotilaana, joka voisi viedä Tšekin mukaan sotaan. 

Vaikka Babiš lopulta hävisi vaalit Pavelille, hänen ANO-puolueensa kannatus on pysynyt vahvana. Babišin vuonna 2012 perustama ANO on todellinen poliittinen kameleontti, joka on voittanut jo useat vaalit. Babiš hallitsee puoluetta itsevaltiaan ottein ja pystyy muokkaamaan puolueen suuntaa sen mukaan, mille kullakin hetkellä on kysyntää. Alkuvaiheessa puolue edusti oikeistoliberalismia muiden oikeistopuolueiden ollessa kriisissä. Myöhemmin ANO muuttui vasemmistopopulistiseksi, vei happea sosilaalidemokraateilta sekä kommunisteilta ja pudotti molemmat parlamentista. Nyt ANO taas ratsastaa kansalliskonservatiivisella aallolla.

Myös parlamentaarinen oppositio on alkanut vähitellen käyttämään hyväkseen äänestäjien sotaan liittyviä huolia. Klikkaa twiitataksesi!

Puolueen uusi poliittinen suunta sai ANO:n vaihtamaan Euroopan parlamentin liberaalista Renew-ryhmästä laitaoikeistolaiseen Patriootit Euroopan Puolesta (PfE) -ryhmään. Vaihto on herättänyt keskustelua ANO:n suhtautumisesta Ukrainan sotaan ja Venäjään, sillä samaan europarlamenttiryhmään kuuluvat muiden muassa Unkarin pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolue sekä äärioikeistolainen ja hyvin Ukraina-vastainen FPÖ-puolue Itävallasta. Babišin mukaan ANO liittyi PfE:hen omien tavoitteidensa, muun muassa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden puolustamisen, laittoman maahanmuuton torjumisen sekä Green Dealin muuttamisen saavuttamiseksi. Samanmielisyyttä suhteessa Venäjään taas ei Babišin mukaan etsitty.

Myös ANO:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Karel Havlíček vakuutteli, ettei puolueen kanta ole muuttunut: “Te kaikki tiedätte, että jyrkästi tuomitsemme Venäjän ja te kaikki tiedätte, että olemme kannattaneet valtaosaa Ukrainaa tukevista toimista.” 

ANO kuitenkin ymmärtää sotaan, korkeisiin hintoihin sekä pakolaisaaltoon väsyneiden kansalaisten kannatuspotentiaalia ja tekee kädenojennuksia tähän suuntaan. ANO on myös kritisoinut pakolaisten sosiaaliturvaa ja väittää, että Tšekin puolustusteollisuus hyötyy liikaa Tšekin koordinoimasta ampumatarvikealoitteesta, ja että aloite ei ole tarpeeksi läpinäkyvä.

ANO-puolue ymmärtää sotaan, korkeisiin hintoihin sekä pakolaisaaltoon väsyneiden kansalaisten kannatuspotentiaalia ja tekee kädenojennuksia tähän suuntaan. Klikkaa twiitataksesi!

ANO:n linjaa kuvaa hyvin aluevaalien alla pidetty tilaisuus, jossa Babiš nosti esiin Unkarin uuden päätöksen lakkauttaa sosiaalitukien maksaminen niille ukrainalaisille, jotka tulevat alueilta, joihin Venäjä ei kohdista sotatoimia. Babišin mukaan kaikki Tšekissäkään olevat ukrainalaiset pakolaiset eivät ole avun tarpeessa, ja asialle olisi hyvä tehdä jotain. “Miksi ukrainalaiset hyökkäsivät Donbasiin? Minä kannatan Putinia!” tilaisuuteen osallistunut katsoja huusi Babišille. Babiš ei ensin reagoinut osallistujan sanoihin suoraan, vaan kuittasi, että paikalla olleet toimittajat varmasti raportoivat tarkasti Babišin vastauksesta. Myöhemmin hän palasi asiaan toteamalla, että sodan aiheutti Venäjä ja hän tuomitsee Putinin toimet. “Mutta se on sitten asia erikseen, että tällä hallituksella ei ole muuta keskustelunaihetta kuin sota ja ammukset.”

ANO:n siirtyminen kansalliskonservatiivisempaan suuntaan ja pienempien ääripuolueiden nousu on haastanut parlamentissa istuvaa äärioikeistolaista SPD:tä. Uudet kilpailijat yhdistettynä laskevaan kannatukseen pakottivat SPD:n puheenjohtaja Tomio Okamuraa painamaan kaasua kaikissa aiheissa, myös suhteessa sotaan. Okamura on lausunnoissaan painottanut, että Ukrainaa tuetaan Tšekin ja tšekkien kustannuksella. “Ei enää penniäkään Ukrainalle. Rahaa Tšekin kansalaisille, ei ukrainalaisille!” Okamura painotti parlamentissa syksyllä 2023. Okamura on myös puhunut ukrainalaisten uusnatsien ryhmistä, jotka voivat saapua Tšekkiin pakolaisten seassa.

Hallitus kampanjoi pakolaisten puolesta ja oppositiota vastaan

Suuren pakolaismäärän tulo on Tšekille uusi tilanne. Yhtäkkiä pohdittavaksi tuli, miten kymmenien, jopa satojen tuhansien ihmisten majoitus, kotouttaminen ja sosiaaliturva järjestetään. Haasteista huolimatta kotouttaminen näyttää suurelta osin onnistuvan. Huhtikuussa 2024 tehdyn mittauksen mukaan 72 prosenttia ukrainalaisista pakolaisista on työelämässä, mikä on myös auttanut ratkaisemaan Tšekin työntekijäpulaa. 

Vaikka tilapäisen suojan saaneilla on oikeus vain rajattuihin sosiaalietuuksiin, sosiaalisessa mediassa leviää väärää tietoa siitä, että ukrainalaiset saavat isompia sosiaalitukia kuin tšekit.  Hallituksen ajamat julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat voineet joissain ihmisissä vahvistaa tunnetta, että heiltä leikataan, mutta Ukrainan tukemiselle rahaa kuitenkin löytyy.

Vaikka tilapäisen suojaan saaneilla on oikeus vain rajattuihin sosiaalietuuksiin, sosiaalisessa mediassa leviää väärää tietoa siitä, että ukrainalaiset saavat isompia sosiaalitukia kuin tšekit. Klikkaa twiitataksesi!

Hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan kansalaisten mielipiteeseen esimerkiksi Työskentelemme siellä, missä tarvitaan -nimeä kantavalla kampanjalla, jossa esiteltiin pakolaisten tarinoita ja heidän Tšekissä tekemäänsä työtä. Kampanja onnistui nostamaan muutamalla prosenttiyksiköllä niiden ihmisten määrää, joiden mielestä pakolaiset vaikuttavat Tšekkiin positiivisesti. Hallitus myös jatkuvasti tiukentaa pakolaisten sosiaaliturvan ehtoja, osittain vastauksena äänestäjien kasvavaan tyytymättömyyteen, osittain budjettipoliittisten paineiden takia.

Eurovaalien alla myös hallitus politisoi sotaa. Pääministeri Fialan kansalaisdemokraattipuolue (ODS) syytti ANO:a ja Babišia Venäjä-mielisyydestä. ODS muutti omissa somepostauksissaan ANO:n Kaikki Tšekkiä varten -vaalisloganin muotoon Kaikki Venäjää varten. Useat toimittajat kritisoivat ODS:n vastakampanjaa vaaralliseksi ja tarpeettomaksi polarisaatioksi. ODS kuitenkin pysyi kannassaan, ja eurovaalien jälkeen Fiala sanoi, että ANO:n europarlamenttiryhmä PfE palvelee Venäjän intressejä – joko tietoisesti tai tiedostamatta – ja muodostaa täten uhan Euroopan turvallisuudelle. 

Presidentti Petr Pavel yritti puuttua polarisoitumiseen ja kutsui ODS:n Fialan sekä ANO:n Babišin ja Havlíčekin yhteiseen keskusteluun. Presidentin mukaan kaikki keskusteluun osallistuneet olivat sitä mieltä, että Venäjä ja sen aggressiivinen politiikka on Euroopan ja sen turvallisuuden suurin uhka. Kaikki myös yhtyivät siihen, että Ukrainaa täytyy tukea sekä aseavulla että diplomaattisin keinoin. ANO kuitenkin painottaa muita nopeampia rauhanneuvotteluja ja Pavel myönsi, että tunnelma opposition ja hallituksen edustajien välillä oli jonkin verran jännitteinen.

Seuraava vuosi lupaa lisää jännitteitä Tšekin politiikassa, sillä syksyllä 2025 pidetään parlamenttivaalit. Fialan hallitus on hyvin epäsuosittu, ja äänestäjien tyytymättömyys tuli näkyväksi syyskuun aluevaaleissa, joissa ANO sai murskavoiton. Vaikka Ukrainan sodasta ei ole näillä näkymin tulossa vaalien tärkein aihe, siitäkin tullaan varmasti keskustelemaan. Kysymys kuuluukin, kenen kanssa ANO muodostaisi hallituksen, jos se voittaisi vaalit, ja miten se vaikuttaisi Tšekin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mukaan lukien Ukrainan tukemiseen.

Teksti: Kateřina Buchtová
Kommentointi ja editointi: Sara Harju ja Tuukka Tuomasjukka
Kielenhuolto: Sannimari Veini