Tulevaisuudessa tarvitaan entistäkin tarkempaa kansainvälispoliittista sävelkorvaa, ja merkityksiä on osattava lukea niin nuottien kuin noottien välistä. Mikäs siihen paremmin vastaamaan kuin The Ulkopolitist, jonka toimituksen muodostama orkesteri soi juhlavuotenaan komeammin kuin koskaan.

”Paluuta menneisyyden impivaaralaiseen utopiaan ei ole. Julkisessa keskustelussa esiintyvät haikailut menneeseen nykyisen epävarmuuden sijaan ovat suurelta osin aikansa eläneitä ja hyödyttömiä. Suomen tulisi herätä mukaan niihin keskusteluihin, mitä uudet olosuhteet vaativat – minkälaista maailmanpolitiikka on, ja tulee olemaan kylmän sodan jälkeisellä vuosisadalla?”

Näin pohdittiin vuonna 2011 The Ulkopolitist -blogissa, jonka olivat hiljattain perustaneet kuusi kansainvälisen politiikan nuorta asiantuntijaa. Tavoitteena oli ”puuttua havaittuihin epäkohtiin Suomen julkisessa maailmanpoliittisessa keskustelussa”. 

Samankaltaisia kysymyksiä aprikoidaan edelleen, mutta 15 vuotta myöhemmin pikkuvanhasta blogista on kasvanut yli 100 asiantuntijan muodostama kollektiivi ja kiistatta yksi Suomen keskeisimmistä ulkopoliittisen keskustelun areenoista.  

– 

The Ulkopolitist on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Nousevien valtojen painoarvo, kilpailevien poliittisten järjestelmien haaste ja kasvavien markkinoiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Kumppanuuksiin – myös “epäpyhiin” sellaisiin – on löydetty uudenlaista joustavuutta, kun vanhoissa liitoissa rakkaus rakoilee. Käynnissä olevassa maailmanjärjestyksen murroksessa vanhojen kumppanien ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen normien tunteminen ei enää riitä. 

Lähes varmaa on, että uusi maailmanjärjestys on pluralistisempi kuin edellinen. Siksi se vaatii entistä tarkempaa kansainvälispoliittista sävelkorvaa ja hienojakoisempaa ymmärrystä.

Isojen mediatalojen rajallisilla resursseilla ulkomaan uutisointi jää usein pinnalliseksi. The Ulkopolitistin kirjeenvaihtajia ei löydy vain DC:stä ja Tukholmasta, vaan myös Kathmandusta ja Fidžiltä. The Ulkopolitistille Afrikka ei ole yksi maa, vaan kymmenhenkinen Afrikka-toimitus seuraa tarkalla silmällä esimerkiksi Kenian ja Kongon poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia. Uskallamme jopa väittää, että The Ulkopolitistilla on Suomen kattavin asiantuntijaverkosto Latinalaisessa Amerikassa, joka usein sivuutetaan julkisessa keskustelussa. 

Uusia ilmiöitä kuplii ja nousee pintaa odottamattomista paikoista. 

Kun juhannuksena 2023 Jevgeni Prigožinin palkka-armeija lähti vyörymään kohti Moskovaa, saattoi tiedonhaluinen päätyä arkistojemme kätköihin artikkeliin vuodelta 2018. Tai kun Superbowl nosti Bad Bunnyn kaikkien huulille, oli The Ulkopolitist ollut valmis kontekstoimaan artistin poliittisen viestin kolonialismista Puerto Ricossa jo puoli vuotta aiemmin. 

Nepalin ja Kenian Gen Z-protestien sävyeroihin puolestaan pääset tutustumaan ainakin suomeksi vain The Ulkopolitistissa. 

– 

Toisinaan pyörremyrskyjä syntyy myös vesilasissa, eli Suomessa. Vaikka ulkopoliittisen johdon sisäinen nokkapokka ja erityisesti Yhdysvaltoja koskeva kommentointi kieli keskellä suuta on näyttäytynyt jopa huvittavana, on myös tervetullutta, että totuttuun harmoniaan sovitellaan välillä atonaalisia säveliä.

The Ulkopolitistin kantava idea on alusta asti ollut suomalaisen ulkopoliittisen keskustelun demokratisoiminen ja monipuolistaminen. Viimeistään Venäjän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutukset ovat seppelöineet missiomme täyteen mandaattiin – presidentti Alexander Stubbin sanoin: “Keskustelun padot ovat avautuneet”.

Ulkopolitiikasta ja kansainvälisestä politiikasta käytävä keskustelu ei kuulu vain suljettuihin kabinetteihin, vaan jokaiseen kahvipöytään. Verkkolehden lisäksi toimintamme on laajentunut esimerkiksi podcastiin, keskustelutilaisuuksiin sekä nuorten kirjoituskilpailuun.

The Ulkopolitist nostaa esille näkökulmia ja ääniä, joita et muualla kuule – vielä. Kuten Helsingin Sanomat viisi vuotta sitten noteerasi, “nuorten tutkijoiden ja toimittajien Ulkopolitist-verkosto kasvattaa seuraavaa tutkijapolvea.” Vuosien aikana alumnimafiamme onkin vallannut tehokkaasti tutkimusinstituutteja, toimituksia ja konsulttifirmoja, ja keräillyt siinä sivussa niin tohtorinhattuja, kultaisia pinssejä kuin pisteitä aktivistien silmissä. 

Meistä ulkopolitisteista on siis moneksi, vaikka määräinen artikkeli median nimessä viitanneekin auktoriteettiimme yhtenä entiteettinä. Tiedämme myös, että lukijakuntamme on kirjava, ja siksi pian avattavasta The Ulkopolitistin verkkokaupasta lukijamme voivatkin valita juhlavuoden kunniaksi juuri omaan ulkopoliittiseen profiiliinsa sopivat PIMP MY The Ulkopolitist -vermeet. 

—

Vaikka maailmantilanne tuppaa usein olemaan mollivoittoinen, on julkaisuumme kuulunut alusta asti omaleimainen ote huumorin vivahtein. Perustamisvuonna 2011 nimimerkkien takaa pohdittiin muun muassa sitä, voiko Natotukseen kuolla. Saivatpa toimittajamme aikanaan haastattelun jopa presidentti Kekkoselta!

Pilke on pysynyt silmäkulmassa siitä huolimatta – tai kenties juuri siksi – että The Ulkopolitistin julkaisutoiminta perustuu – kyllä! – edelleen raa’alle vapaaehtoisvoimalle (ja satunnaisille kutsuille suurlähetystöjen juhliin).

The Ulkopolitistin palstatila ei ole myynnissä, mistä haluamme pitää kiinni jatkossakin. Mutta kuten kuka tahansa 15-vuotias, myös The Ulkopolitist pitää eniten rahalahjoista. 

Ystävillämme ja yleisöillämme onkin pian mahdollisuus tukea verkkomediaamme taloudellisesti liittymällä The Ulkopolitist ry:n kannatusjäseneksi tai tekemällä lahjoituksen tilillemme. Tuellanne varmistetaan parempi ulkopoliittinen keskustelu jatkossakin. 

Fanfaarien saattelemana, yhtykäämme hurraa-huutoihin paremman ulkopoliittisen keskustelun kunniaksi – here’s to the next 15 years!

Annastina Haapasaari ja Heljä Ossa

The Ulkopolitistin päätoimittajat