Vuosia jatkuneet Brexit-neuvottelut eivät peloista huolimatta lamaannuttaneet EU:n toimintakykyä maailmanpolitiikassa. Brexit on Euroopan unionille uusi mahdollisuus kirkastaa ääntään, tavoitteitaan ja toimijuuttaan maailmanpolitiikan kentällä.
Vuodesta 2016 seuraajia koukuttanut brexit-saaga on tullut ainakin nimellisesti tiensä päähän. Hiljaisissa tunnelmissa sujunut ero selittyy osittain sillä, että brittimedian huomio on siirtynyt jo mielenkiintoisempiin haasteisiin.
Uuden Euroopan komission ohjelma pyrkii sovittamaan yhteen tavoitteita kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta kilpailukykyisempään talouteen ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamiseen.
Euroopan unionin jäsenten ulkopolitiikkaa on viimeiset vuosikymmenet hallinnut yhteistyötä yli kilpailun painottava liberalismiväritteinen katsantokanta. Kevään eurovaaleissa toistaiseksi parhaimman tuloksensa tehnyt laitaoikeisto on muun muassa geopolitiikasta ammentavalla ulkopoliittisella katsannollaan kuitenkin noussut haastamaan nykyisen järjestyksen.
Kommunistisen puolueen alaisuudessa toimiva järjestö pyrkii edistämään Kiinan ulkopoliittisia tavoitteita.
Irakin sisäiset levottomuudet ovat jatkuneet jo kuukausia. Ketkä hyötyvät maan ajautumisesta vielä syvemmän sekasorron tilaan?
Sadat tuhannet libanonilaiset ympäri maata osallistuvat edelleen mielenosoituksiin, jotka kaatoivat pääministeri Saad Haririn hallituksen. Järjestelmä, jota on vuosikymmenet määrittänyt eliitin lehmänkaupat ja kaverikapitalismi, ei tule muuttumaan vain vaihtamalla korruptioskandaaleissa marinoituneet poliitikot uusiin.
Ukrainassa nähdyt liennytyksen eleet eivät tarkoita, että konflikti olisi lähempänä ratkaisua. Sota on tuonut ukrainalaisia yhteen mutta myös syventänyt jakolinjoja.
Yhdysvaltojen tähtitieteellisen suuri puolustusbudjetti vuodelle 2020 heijastelee niin suurvaltakilpailun asettamia vaatimuksia asevoimien toiminnalle kuin aluepoliittisia intressejä.
Maan nousu Global Gender Gap-indeksissä ei tarkoita, että naisten asema olisi merkittävästi parantunut.
Arabikevät alkoi Tunisiasta vuonna 2010, kun vihanneskauppias Mohamed Bouazizi sytytti itsensä tuleen. Yhteiskunnallinen kuohunta levisi lopulta koko Lähi-itään. Mihin Tunisia on matkalla nyt, vajaat kymmenen vuotta myöhemmin?
Millaiset haasteet yhdistävät ja toisaalta erottavat toisistaan Latinalaisen Amerikan valtioita? Uusimmassa podcast-jaksossa käydään läpi Latinalaisen Amerikan päättynyttä 2010-lukua sekä arvioidaan, millaisessa tilassa alueen maat siirtyvät uudelle vuosikymmenelle.
Suomalainen yhteiskunta radikalisoitui ja polarisoitui voimakkaasti 1960-luvulla uusvasemmiston nousun myötä. Nyt radikalismi ja yhteiskunnan polarisoituminen ovat tehneet paluun. Radikaaleja ovat kuitenkin uusvasemmiston sijaan oikeistopopulistit.
Warning: The account for needs to be reconnected.
Due to Instagram platform changes on March 2, 2020, this Instagram account needs to be reconnected to allow the feed to continue updating. Reconnect on plugin Settings page
